Kellojen siirto

[Euro71]

Eikö se mene juuri toisinpäin? Ruotsin aikaan siirryttäessä kelloa tunti taaksepäin ja kesäaikaan siirryttäessä tunti eteenpäin.

Näin se juuri menee. Eli kun kello on kesäajassa vaikkapa 8:00, niin se on talviajassa 7:00, ja Ruotsin ajassa 6:00. Vastaavasti, jos Ruotsin ajassa kello on 8:00, niin se on talviajassa 9:00 ja kesäajassa 10:00.

Ja aamuvirkut tahtovat talviaikaa, vai miten se oli @Leon ?

Ajatellaan aamuvirkkuna sellaista ihmistä, joka herää kello 5:30 silloin kun ollaan talviajassa. Hänen mielestään olisi ihan kiva, jos työt alkaisivat vaikkapa kello 7:00, jolloin hänen ei tarvitsisi tyhjän panttina pyöriä aamuisin, ja hän pääsisi töistä kotiin aikaisemmin harrastustensa pariin. Siksi hän toivoisi, että työaika siirtyisi aiemmaksi eli kannattaisi mieluummin kesäaikaa.

 

[Wingman]

En ole kyllä koskaan ymmärtänyt, että miten kellojen siirtely on joillekin niin suuri ongelma.

Duunin puolesta olisi hyvä, että oltaisiin talviajassa. Toisaalta sitten taas tykkään pitkistä kesäilloista, joten myös kesäajassa on puolensa. Kai tässä on todettava, että kellojen siirtely on mun kannalta se paras vaihtoehto.

 

[DAF]

Virallista päätöstä ei tietenkään ole, mutta ymmärtääkseni Ruotsi olisi kallellaan pysyvään kesäaikaan. Eli siinä tapauksessa Suomen pitäisi siirtyä myös pysyvään kesäaikaan että pysyttäisiin tuntia edellä. Samalla voi käydä jopa niin, että Ruotsi ja Tanska voisivat olla eri ajassa. Ruotsi itseasiassa vastusti kellojen siirtelystä luopumista mutta ei kuitenkaan halunnut äänestää päätöstä nurin.

Ei kai Ruotsi ole mistään vielä äänestänyt kun asia tulee vasta myöhemmin neuvostoon yhteisymmärryksen saavuttamiseen? Vai tarkoititko ruotsalaisia meppejä? Asiaahan ei ole vielä päätetty, vaikka se niin uutisoitiin, ainoastaan EP:n osuus on.

 

[Rod Weary]

Ajatellaan aamuvirkkuna sellaista ihmistä, joka herää kello 5:30 silloin kun ollaan talviajassa. Hänen mielestään olisi ihan kiva, jos työt alkaisivat vaikkapa kello 7:00, jolloin hänen ei tarvitsisi tyhjän panttina pyöriä aamuisin, ja hän pääsisi töistä kotiin aikaisemmin harrastustensa pariin. Siksi hän toivoisi, että työaika siirtyisi aiemmaksi eli kannattaisi mieluummin kesäaikaa.

Eikä olisi. Kun on herännyt ajoissa, voi lähteä vaikka lenkille ennen töihin lähtöä. Kun se on just se harrastus ja se on palkitsevinta aamulla. Illalla pitää hiukan motivoida itseään samaan puuhaan, mutta tarvittaessa se onnistuu kyllä illallakin. Tai sitten, jos on juoksemisen suhteen lepopäivä, laittaa NHL-matsin pyörimään ja keittää aamukaffet. Ei sinne töihin ole mikään kiire. Toki, jos on joustava työaika ja suunnittelee tekevänsä jotain tähdellistä töiden jälkeen, miksei tosiaan lähtisi samantien töihin ja vastaavasti aikaisemmin pois. Ainoa huono puoli aikaisin töihin menossa on se, että joutuu todennäköisesti keittämään itse kahvit. Ei se vaiva, mutta se turhauttava odotus. Harvoin mä ennen puol kasia töissä olen. En kyllä muista, että olisin ikinä ollut eka. Meitä aamuvirkkuja riittää meidän kerroksessa. Kaikilla tietääkseni joustava työaika.

 

[Yuppi]

Meillä on töissä aamuvirkkuja ehkä 5/40. Itselle ei tulisi mieleenkään lähteä aamulla ennen töitä mihinkään lenkille, tuskin edes pystyisin. Kesällä voin joskus pyöräillä sen n. 15 kilometriä suuntaansa mutta siinä se. Jotta harrastaisin ulkoilua tai liikuntaa ennen töitä, minun pitäisi muuttaa paitsi vuorokausirytmini, myös elämänasenteeni. Nimittäin vaikka työni on ihan ok eikä minua sinne tarvitse pakottaa, on se sellainen pakollinen asia, mikä vain tarvitsee hoitaa ensimmäisenä alta pois. Siinä mitään tunnelmointia ensin tarvita.

Subjektiivinen mielipiteeni on siis luonnollisesti valoisampien iltojen puolella. Toki tätä mielipidettä tukevat omat havainnot siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. En tiedä, onko se riittävä otoskoko, mutta mielestäni se on. Luulisi, että energiatehokkuudenkin kannalta kesäaika olisi parempi ratkaisu, kun valaistusta tarvitaan vähemmän ihmisten ollessa aktiivisena. Liikenne, liikunta, monet palveluntuottajat... ja tärkeimpänä se oma mielipide, joka on yhtä arvokas kuin näiden luonnottomien aamukukkujien. Menisivät semmoisiin töihin, että kesäaika sopisi heidän aikatauluunsa paremmin. Tai eihän ne valtaosin missään töissä ole, kun ovat eläkeläisiä.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Esim. kesä- ja heinäkuiden vaihteessa aurinko laskee nykyisin Helsingin korkeudella joskus klo 23 ja jos päätyisimme normaaliaikaan, aurinko laskisi klo 22. Eikä se edes tarkoita että tulisi liian pimeää istua vielä siellä lämpimässä kesäyössä

Ensinnäkin oli virkistävää nähdä, että karrikointi ja vitsi toimii, eikä aiheuta yökköreaktiota :)

Golffin kannalta oikeasti on merkitystä, että on tarpeeksi valoisaa, kun pelaa. Yllättävän nopeasti alkaa hämärässä hukkumaan pallo väylälle. Valitettavasti kierroksia ei voi määrättämösti aloittaa ennen töitä ja monella ei ole tätä mahdollisuutta muutenkaan. Pelaaminen on tehtävä siis joka tapauksessa töiden jälkeen ja jos sitä valoisaa aikaa lyhennetään, niin sillä on selvä vaikutus. Tietenkään golf ei ole ainoa laji, joka tarvitsee valoisuutta ja jos olisi, niin ei tarttisi edes miettiä. Ei olisi tietenkään tarvetta yhden jutun takia tarvetta käyttää argumenttia. Mutta ulkoilun kannalta yleisesti on kyllä merkittävää, että kunka pitkään sitä valoisaa on. Tämä muuttuu melko rankasti, mitä pohjoisemmaksi mennään.

 

[Timbit]

En ole kyllä koskaan ymmärtänyt, että miten kellojen siirtely on joillekin niin suuri ongelma.

En minäkään. Kyse on kuitenkin vain tunnista, ja minulle se on ihan normaalia, että jonain iltana menen nukkumaan klo 22:10 ja seuraavana sitten vaikka 23:20. En kuitenkaan väheksy ongelmaa heidän kannaltaan, joille siirtely on ihan aito ongelma. Yksilöitä ollaan kaikki, tässäkin asiassa.

Niin ja ehdottomasti kannatan kesäaikaa pysyväksi ajaksi. Valoisat illat on hienoja, ja jos joku ei meinaa saada unta liian valon takia, niin aina voi laittaa verhot kiinni. Aamulla on sama, onko pimeää vai ei, koska silloin valtaosa ihmisistä menee töihin tai kouluun. Iltaisin on suurimmalla osalla vapaa-aikaa, ja sitä on kivaa viettää valoisassa.

 

[pernaveikko]

En minäkään. Kyse on kuitenkin vain tunnista, ja minulle se on ihan normaalia, että jonain iltana menen nukkumaan klo 22:10 ja seuraavana sitten vaikka 23:20. En kuitenkaan väheksy ongelmaa heidän kannaltaan, joille siirtely on ihan aito ongelma. Yksilöitä ollaan kaikki, tässäkin asiassa.

Tähän ikiliikkujaan mikä aina puolen vuoden välein toistuu ei uskalla liikaa puuttua, mutta on kuitenkin ihan piristävää, että täällä keskustellaan siitä miten se vaikuttaa harrastuksiin. Oikeastihan kukaan ei mene aina samaan aikaan nukkumaan paitsi lapset ja ne pari tähän ketjuun kertoneet mitkä sillä lailla tekevät. Eikä lapsetkaan mene iän karttuessa.

Kriketissä on erittäin suuri merkitys auringon valolla ja yhdellä tunnilla, vaikka toki keinovalossakin nykyään pelataan.

Tulin eilen paikasta missä kello on kolme tuntia enemmän kuin nyt. Mitä sillä on väliä, se on vain numero ja nyt kello on tämän verran nykyisessä sijainnissa. Jos väsyttää, niin sitten päikkärit ennen peliä.

 

[Patarouva]

Onhan noita paljon muitakin ulkoharrastuksia, missä valoisuus on ratkaisevassa roolissa. Kesäaika ymmärtääkseni mahdollistaisi keväisin ja syksyisin paremmin työpäivän jälkeen ulkotoiminnan valoisuuden osalta,

Sitten on nämä Suomen kesäiset palloilulajit kuten pesäpallo ja jalkapallo. Niille sarjoille valolla varmaan on merkitystä.

Minulle sopivat molemmat ajat mutta ehkä kesäajan valoisammat illat vetoavat enemmän.

 

[Sylfan]

Niin ja ehdottomasti kannatan kesäaikaa pysyväksi ajaksi. Valoisat illat on hienoja, ja jos joku ei meinaa saada unta liian valon takia, niin aina voi laittaa verhot kiinni. Aamulla on sama, onko pimeää vai ei, koska silloin valtaosa ihmisistä menee töihin tai kouluun. Iltaisin on suurimmalla osalla vapaa-aikaa, ja sitä on kivaa viettää valoisassa.

Viime kesästä sen verran, että se kuukausikaupalla jatkunut kuumuus oli klo 6 työnsä aloittavalle aivan karmea kokemus. Kesäaikana viileää tuli vasta puolen yön jälkeen. Talviajassa olisi saanut edes tunnin verran pidemmän viileän ajan. Siinä ei verhojen kiinnilaitto paljon auta. Tämä esimerkki toki hyvin radikaali, olivathan viime kesän helteet historiallisen pitkät.

 

[Euro71]

Vähän on nyt minusta liioittelun makua tässä kesäajan puolustamisessa. Siinä vaiheessa, kun pesä- ja jalkapalloilijat pääsevät kesälaitumille eli kentät ovat sulia ja ilma antaa myöten, päiväkin on jo niin pitkä, ettei sillä tunnilla ole enää kauheasti merkitystä. Ymmärrän halun käydä pelaamassa vähän golfia työpäivän jälkeen, mutta siinäkin on vähän se, että ennen kuin viheriöt ovat auki, päivä on jo muutenkin pitkä. Ja joka tapauksessa, jos aiot useamman reiän pelata, niin aika varmasti haluat ajoittaa sen viikonlopulle tai vapaapäivälle.

EDIT: Eli siis jos Suomessa voisi pelata ulkona pesä- ja jalkapalloa ja krikettiä ja golfia ympäri vuoden, niin se toimisi mielestäni paremmin perusteluna ympärivuotiselle kesäajalle. Nyt vähän tuntuu liioittelulta.

Tietysti täällä etelämmässä se ero ei ole niin iso kuin pohjoisessa. Nyt tällä hetkellä tätä kirjoittaessa aurinko nousee Helsingissä (talviajassa) noin kello 6 ja laskee noin kello 19, ja ainakin Kauklahden jalkapallokentällä on vielä lunta eikä Leppävaaran golf-kenttä ole vielä auki. Toukokuussa aurinko laskee joka tapauksessa vasta yhdeksän jälkeen, ollaan sitten kesä- tai talviajassa. Kesälajien kannalta "kriittinen" vaihe on siis maaliskuu, jolloin talviajassa ollessa aurinko nousee 06:00 - 05:00 ja laskee 19:00 - 20:00. Kesäajassa nousu- ja laskuajat sijoittuvat siten välille 07:00 - 06:00 ja 20:00 - 21:00.

Kesä- ja talviajan välillä suurin ero on syksyisin ja keväisin. @Acid :n mainitsema sienestys (työajan jälkeen tapahtuvana harrastuksena) on minusta yksi niitä oikeasti olennaisia perusteluja kesäajalle, koska sienestystä ei voi oikein tehdä muulloin kuin syksyllä eikä sitä voi tehdä pimeässä. Aikavyöhykkeestä riippumatta talvella joka tapauksessa mennään töihin ja kouluun pimeässä ja palataan sieltä pimeässä.

Ihan sivuhuomautuksena, itselleni tässä kesä- ja talviaikaruljanssissa ei ole oikein koskaan mennyt järkeen se, että miksi kesäajalla pitää venyttää muutenkin pitkiä kesäiltoja. Eikö olisi ollut alun perin paljon järkevämpää vaihtaa nämä kesä- ja talviajat toisin päin, jolloin talvella päivä olisi jatkunut pidemmälle ja kesällä ilta tullut nopeammin?

 

[Karpat46]

Vähän on nyt minusta liioittelun makua tässä kesäajan puolustamisessa. Siinä vaiheessa, kun pesä- ja jalkapalloilijat pääsevät kesälaitumille eli kentät ovat sulia ja ilma antaa myöten, päiväkin on jo niin pitkä, ettei sillä tunnilla ole enää kauheasti merkitystä. Ymmärrän halun käydä pelaamassa vähän golfia työpäivän jälkeen, mutta siinäkin on vähän se, että ennen kuin viheriöt ovat auki, päivä on jo muutenkin pitkä. Ja joka tapauksessa, jos aiot useamman reiän pelata, niin aika varmasti haluat ajoittaa sen viikonlopulle tai vapaapäivälle.

EDIT: Eli siis jos Suomessa voisi pelata ulkona pesä- ja jalkapalloa ja krikettiä ja golfia ympäri vuoden, niin se toimisi mielestäni paremmin perusteluna ympärivuotiselle kesäajalle. Nyt vähän tuntuu liioittelulta.

Joka puolivuosi nämä samat käydään läpi, otetaan nopesti nämä kaikki virheelliset tästä: Golfia pelataan etelässä usein marraskuulle asti. Jalkapalloa lokakuulle ja pesäpalloa syyskuun loppuun. Pelejä joudutaan aikaistamaan pääsarjatasoilla asti.

Tähän kaikki ulkoiluharrastukset (paitsi autosuunnistus) päälle, keväällä ja syksyllä.

Ihan sivuhuomautuksena, itselleni tässä kesä- ja talviaikaruljanssissa ei ole oikein koskaan mennyt järkeen se, että miksi kesäajalla pitää venyttää muutenkin pitkiä kesäiltoja. Eikö olisi ollut alun perin paljon järkevämpää vaihtaa nämä kesä- ja talviajat toisin päin, jolloin talvella päivä olisi jatkunut pidemmälle ja kesällä ilta tullut nopeammin?

Tästä voin taas olla pro-kesäaika miehenä samaa mieltä. (Keski-)kesällä olisi aivan sama vaikka oltaisiin Marsin ajassa. Syksyllä, talvella ja keväällä kesäaika toisi kymmeniä tunteja valoisaa aikaa lisää.

 

[MacRef]

Syksyllä, talvella ja keväällä kesäaika toisi kymmeniä tunteja valoisaa aikaa lisää.

Ei kai sentään, eikös valoisien tuntien määrä ole vakio. Se, mihin kellonaikaan vuorokaudesta ne sijoittuvat, on sitten eri asia. Ja valoisien tuntien määrä hereilläoloaikaan nähden on taas yksilöstä kiinni.

 

[Kiekoton]

Ei kai sentään, eikös valoisien tuntien määrä ole vakio. Se, mihin kellonaikaan vuorokaudesta ne sijoittuvat, on sitten eri asia. Ja valoisien tuntien määrä hereilläoloaikaan nähden on taas yksilöstä kiinni.

Pitäisi varmaan puhua valoisien tuntiten hyödynnettävyydestä, ei hereilläoloajasta. Itselleni ulkoiluharrastuksissa tärkeää on rentoutua kelloa katsomatta. Aamulla ennen töihin lähtöähän tämä ei koskaan voi olla mahdollista.

 

[Euro71]

Joka puolivuosi nämä samat käydään läpi, ...

Niin, nyt siis puhutaan jo siitä, että mille aikavyöhykkeelle Suomen pitäisi jäädä kun kellojen hinkkaus lopetetaan, ei niinkään enää tästä joka-puolivuotisesta narinasta :) Tai siis minä ainakin puhun jo siitä ajasta, jolloin ollaan pysyvässä ajassa, ja siitä, missä ajassa sitten olisi mukava olla.

...otetaan nopesti nämä kaikki virheelliset tästä: Golfia pelataan etelässä usein marraskuulle asti. Jalkapalloa lokakuulle ja pesäpalloa syyskuun loppuun. Pelejä joudutaan aikaistamaan pääsarjatasoilla asti.

Kyllä, totta, että luminen aika ajoittuu Suomessa kevätpuolelle, ts. tammi-helmikuu ovat kylmimpiä kuukausia. Ja totta, että ulkosarjat jatkuvat myöhään syksyyn. Mutta pelejä joudutaan Suomessa aikaistamaan miltei joka tapauksessa, tai siis kun syksyllä valoisa aika alkaa lyhenemään, niin sille ajalle alkaa väkisinkin pakkautua toimintaa. Viikolle sijoittuvia pelejä joudutaan rukkaamaan joka tapauksessa, jos ne käydään myöhään syksyllä, kun päivänvaloa on joka tapauksessa käytettävissä rajallisesti iltapäivisin.

Tästä voin taas olla pro-kesäaika miehenä samaa mieltä. (Keski-)kesällä olisi aivan sama vaikka oltaisiin Marsin ajassa. Syksyllä, talvella ja keväällä kesäaika toisi kymmeniä tunteja valoisaa aikaa lisää.

Tarkoitat tietysti että toisi valoisaa aikaa illoille / iltapäiville. Valon määrähän pysyy vakiona, aikavyöhykkeen valinta on sama asia kuin virka-ajan valinta. Ts. aikavyöhykkeen valinnalla voidaan säätää virka-aikaa suuntaan ja toiseen tarvitsematta muuttaa sitä. Kesäaikalaisten suhteen talviaika tarkoittaa, että töihin ja kouluun mennään tunti myöhemmin ja sieltä tullaan takaisin tunti myöhemmin. Talviaikalaisten suhteen kesäaika tarkoittaa sitä, että töihin lähdetään tunti aikaisemmin ja sieltä tullaan kotiin tunti aikaisemmin.

Aikavyöhykkeellä ei ole oikein muuta merkitystä. Sen suurin merkitys on niille, jotka joutuvat tekemään töitä virka-aikoina ja vain ja ainoastaan virka-aikoina (tiukka ja ehdoton 8-16 työaika)(*). Meillä töissä aamuvirkut näyttävät elävän ympäri vuoden kesäaikaa, ja iltavirkut talviaikaa/Ruotsin aikaa, kun työajassa on liukumaa. Vuorotöitä tekeville, esimerkiksi vaikka kaupan kassoille (siis jos kauppa on auki esim. 8:00 - 22:00) aikavyöhykkeen valinnalla ei ole järin paljoa käytännön virkaa, sen enempää kuin muille vuorotyöläisille tehtaissa, sairaaloissa yms.

EDIT: (*) Tulisi mieleen jotkut valtion virastot ja isona asiana koulut, jos kouluissa ei sitten omalla päätöksellä vaikuteta koulujen alkamis- ja loppumisaikoihin. Aika monessa muussa työpaikassa työajassa on liukumavaraa, voi tehdä etätöitä yms. Lisäksi aika moni työpaikka on nykyään sellainen, että siellä ollaan töissä virka-aikojen ulkopuolella.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Muutama mielenkiintoinen pointinnoukinta uusimman Tiede-lehden tätä aihetta käsittelevästä jutusta.

Espanja oli Portugalin ja Britannian ja kanssa samalla aikavyöhykkeellä vuoteen 1940 asti, jolloin diktaattori Fransisco Franco siirsi Espanjan Saksaa sodassa tukeakseen sen kanssa samalle aikavyöhykkeelle ja siksi aurinko laskee Madridissa kaksi tuntia myöhemmin kuin Berliinissä. Espanjan parlamentin työryhmä raportoi, että espanjalaiset nukkuvat alle WHO:n suositusten ja vähemmän kuin muut. Tämä krooninen univaje heikentää kansan tuottavuutta ja koulunkäyntiä, joten ne harkitsevat siirtymistä paremmalle aikavyöhykkelle. Espanjalaisten myöhäinen sapuska ei siis johdu rennosta etelänmeiningistä vaan väärästä aikavyöhykkeestä.

Ameriikassa verrattiin aikavyöhykkeiden itä- ja länsiosien tuloeroja. Kun länsipuolilla aurinko laskee puolitoistakin tuntia myöhemmin, siellä mennään myöhemmin unille ja sätkitään lyhyemmillä yöunilla. Väsymys vaikuttaa heidän työkykyynsä ja ansioihinsa. Itäpuolen duunarit tienaavat pitkässä juoksussa keskimäärin viisi prosenttia enemmän.

Aikavyöhykkeen itälaidalla porukka sairasteleekin vähemmän ja jopa erilaisten syöpien riski kasvaa aikavyöhykkeen sisällä länteenpäin mentäessä. Sama juttu on kuulemma huomattu myös Venäjällä.

Pohjois-norjalaiset asuvat samalla pituuspiirillä kuin suomalaiset, mutta keski-Euroopan aiukavyöhykkeen itälaidalla, joten niillä on valoisammat aamut ja kaamosmasennus on niin harvinaista, että Tromssan yliopiston psykiatrien mukaan sitä ei ole lainkaan.

 

[pernaveikko]

Espanja oli Portugalin ja Britannian ja kanssa samalla aikavyöhykkeellä vuoteen 1940 asti, jolloin diktaattori Fransisco Franco siirsi Espanjan Saksaa sodassa tukeakseen sen kanssa samalle aikavyöhykkeelle ja siksi aurinko laskee Madridissa kaksi tuntia myöhemmin kuin Berliinissä.

Mitähän huumoria tämä nyt on. Madridissa ja Berliinissa on sama kellon aika, tällä hetkellä vähän reilu iltakuusi.

 

[DAF]

Mitähän huumoria tämä nyt on. Madridissa ja Berliinissa on sama kellon aika, tällä hetkellä vähän reilu iltakuusi.

Ei kai siinä huumoria ole, ero on pisimmillään kellossa aika tarkkaan kaksi tuntia. Toki se nyt ei aurinkoon vaikuta mutta elämiseen kyllä.

 

[Euro71]

Mitähän huumoria tämä nyt on. Madridissa ja Berliinissa on sama kellon aika, tällä hetkellä vähän reilu iltakuusi.

Nii-in, sama aika, mutta eri pituuspiiri. Pituuspiirin takia aurinko tosiaan laskee Berliinissä aiemmin kuin Madridissa.

 

[DAF]

Nii-in, sama aika, mutta eri pituuspiiri. Pituuspiirin takia aurinko tosiaan laskee Berliinissä aiemmin kuin Madridissa.

Arvelen tässä viitatun siihen hassunhauskuuteen, että kellojen siirtämisellä ei ole mitään vaikutusta siihen, milloin aurinko noin de facto laskee. Osuu toki harhaan, koska normaalin ihmisen elämään kellonajalla on merkitystä. Eri asia tietysti jos on päivät koodaamassa ja illat pubissa, vai miten sitä on täällä elämää julistettukin.

 

[Sistis]

Pohjois-norjalaiset asuvat samalla pituuspiirillä kuin suomalaiset, mutta keski-Euroopan aiukavyöhykkeen itälaidalla, joten niillä on valoisammat aamut ja kaamosmasennus on niin harvinaista, että Tromssan yliopiston psykiatrien mukaan sitä ei ole lainkaan.

Tuolla kaamos kestää sen kaksi kuukautta, joten en usko pätkääkään olevan väliä, että alkaako tuo pimeä jakso klo 11 tai 12.

Islanti on taas toiseen suuntaan väärässä ajassa, ja sielläkin on tutkimusten mukaan paljon vähemmän kaamosmasennusta.

Mielestäni tämä osoittaa sen, että kaamosmasennukseen vaikuttaa todella moni tekijä, ja mistään näistä tutkimuksista ei voida kestävästi vetää johtopäätöksiä siitä, että kesä- tai normaaliaika olisi merkittävä tekijä tässä.

Kaivoin joskus aiemmin muitakin esimerkkejä, jotka osoittavat tuon oletuksen melko hataraksi. Noissa on valittu kolme puoltavaa esimerkkiä, mutta valitettavasti ne täysin vastakkaiset on jätetty huomiotta.

 

[Sistis]

Tuo Islanti on todellakin mielenkiintoinen poikkeama, ja sitä olisi syytä tutkia tarkemmin. Kenties islantilainen kalaisa ruokavalio runsaine D-vitamiinin lähteineen selittää tuon asian paremmin. D-vitamiinipuutos lienee yksi yleisimmistä ravinto-ongelmista vähäisen auringonvalon luonnehtimissa pohjoisissa talvioloissa. En tiedä, voiko se olla osatekijänä kaamosmasennuksessa.

Tuota pidän itsekin hyvin mahdollisena tekijänä. Samaten pidän tuota mahdollisena syynä Pohjois-Norjaan. Pohjois-Norja on siitä huono argumentti kesä-ajan haittojen osoittamiseen, että siellä ollaan todellakin niin pitkät ajat ilman valoa, ettei tunnilla ole mitään merkitystä. Ohessa hieman esimerkkejä auringon näkymisestä Nuorgamissa. Heti Tenojoen toisella puolen ajat ovat hyvin lähellä tuntia aiemmat.

31.10.: Nuorgam: 8:33-15:10, Norja: 7:33-14:10
15.11.: Nuorgam: 9:57-13:48, Norja: 8:57-12:48
21.11.: Nuorgam: 10:43 - 13:05, Norja: 9:43-12:05

Kaamos: Nuorgam: 25.11. 12:08 - 18.1. 11:46, Norja: 25.11. 11:08 - 18.1. 10:46.

Itse en myöskään jaksa uskoa, että tuo maaginen aamuvalo ennen kaamoksen alkamista selittäisi eroa Norjaan. Sen määrä on niin vähäinen jo hyvän aikaa ennen kaamosta.

Katselin huvikseni, että 7.11. aurinko nousee täällä Tampereen kupeessa klo 8:08. Nuorgamissa se nousee tuolloin 9:09, eli Norjassa 8:09. Tuosta päivästä eteenpäin Pohjois-Norjassa aurinko nousee siis heidän kellonaikaansa nähden myöhemmin kuin Etelä-Suomessa, vaikka ovatkin maantieteellisesti väärällä aikavyöhykkeellä. Pohjois-Norjassa saadaan siis reilu kaksi viikkoa ennen kaamosta vähemmän aamuvaloa kuin Etelä-Suomessa, vaikka siellä ollaan väitetysti edullisemmalla aikavyöhykkeellä. Etelä-Suomessa kuitenkin kärsitään kaamosmasennuksesta, vaikka täällä saadaan enemmän aamuvaloa kuin Pohjois-Norjassa.

Minusta tämä ihan järjellä nähtävä tosiseikka puhuu sen puolesta, että paljon mediassa esitetty olettamus Pohjois-Norjan vähäisen kaamosmasennuksen johtumisesta paremmasta aikavyöhykkeestä ei kestä tarkempaa tieteellistä tarkastelua.

Auringon nousu- ja laskuajat eri paikoissa Suomea näkee täältä (linkin takana Nuorgamin tulokset):

Auringon nousu- ja laskuajat Suomessa

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Islanti on taas toiseen suuntaan väärässä ajassa, ja sielläkin on tutkimusten mukaan paljon vähemmän kaamosmasennusta.

Olet epäilemättä oikeassa, mutta jutun juju oli mitä ilmeisimmin siinä, että verrataan samalla pituuspiirillä mutta eri aikavyöykkeellä eleleviä keskenään. Vertailukelpoista dataa Islannista saisi, jos siellä hengailisi ihmisiä kahdella eri aikavyöhykkeellä.

Itse en myöskään jaksa uskoa, että tuo maaginen aamuvalo ennen kaamoksen alkamista selittäisi eroa Norjaan. Sen määrä on niin vähäinen jo hyvän aikaa ennen kaamosta.

Ihmisen vuorokausirytmi noudattaa melko tarkasti luonnon 24h rytmiä ja valinta kesä- ja talviajan välillä vaikuttaa tähän sisäiseen kelloon ja sitä kautta elimistön kaikkeen toimintaan, kertoo lehti.

Minusta tämä ihan järjellä nähtävä tosiseikka puhuu sen puolesta, että paljon mediassa esitetty olettamus Pohjois-Norjan vähäisen kaamosmasennuksen johtumisesta paremmasta aikavyöhykkeestä ei kestä tarkempaa tieteellistä tarkastelua.

Olisi ihan mielenkiintoista saada jotain linkkiä siihen tarkempaan tieteelliseen tarkasteluun.

Palatakseni vielä tuohon Tiede-lehden juttuun, siinä oli myös juttua liikunnan määrästä. Tuloksia on toki puoleen jos toiseen, mutta Yhdysvalloissa keskilännen ja etelän osavaltioissa tehdyn tutkimuksen mukaan tunti lisää valoa iltaan ei lisännyt aikuisten reipasta arkiliikkumista tai kuntoilua. Tämä on sinänsä helppo ymmärtää. Niin kuin olen aiemminkin täällä sanonut, ne jotka haluavat liikkua, liikkuvat aikavyöhykkeestä riippumatta ja ne jotka jäävät sohvalle, jäävät sohvalle aikavyöhykkeestä riippumatta.

Tai no, ensi viikollahan se nähdään, kun kellot siirretään kesäaikaan. Lenkkipolut tulvivat lisäihmisistä tai sitten ei.

 

[Sistis]

Olet epäilemättä oikeassa, mutta jutun juju oli mitä ilmeisimmin siinä, että verrataan samalla pituuspiirillä mutta eri aikavyöykkeellä eleleviä keskenään. Vertailukelpoista dataa Islannista saisi, jos siellä hengailisi ihmisiä kahdella eri aikavyöhykkeellä.

Tulkintakysymyksiä. Minusta jutun pointti oli siinä, että minkälainen yhteys nähdään kaamosmasennuksella ja alueen sijainnilla käytettyyn aikavyöhykkeeseen nähden. Ei Pohjois-Norjankaan tilannetta verrattu mielestäni mihinkään tiettyyn verrokkiin, vaan todettiin vain siellä olevan tavallista vähemmän kaamosmasennusta. Sitten tehtiin johtopäätös, että se johtuu otollisesta sijainnista maantieteellisesti väärällä aikavyöhykkeellä.

Ihmisen vuorokausirytmi noudattaa melko tarkasti luonnon 24h rytmiä ja valinta kesä- ja talviajan välillä vaikuttaa tähän sisäiseen kelloon ja sitä kautta elimistön kaikkeen toimintaan, kertoo lehti.

Näin varmasti on, mutta nykyään yhteiskunta toimii silti siten, että hyvin suuren joukon valveillaoloajan keskiväli on alkuiltapäivästä n. klo 14 - 16. En usko kesä- tai normaaliajan vaikuttavan tähän juurikaan, vaan enemmänkin kyse on muista tekijöistä. Elokuvat tulevat televisiosta vasta myöhään illalla, konsertit ja teatteriesitykset päättyvät myöhään, liikuntavuoroja on pitkälle iltaan... Nämä yhteiskunnan valinnat ohjaavat meitä enemmän kuin auringon nousu- ja laskuaika. Keinovalo tuo oman osansa.

Olisi ihan mielenkiintoista saada jotain linkkiä siihen tarkempaan tieteelliseen tarkasteluun.

Olenko minä oikeasti näin huono kirjoittaja, ettei pointtini auennut? Anteeksi.

Kai sinä kuitenkin ymmärsit oikeasti, että tarkoitin sitä, että jos tällainen tieteellinen tutkimus tehtäisiin, yhteyttä ei voitaisi varmasti todistaa jo ihan näillä mainitsemillani syillä: kaamos ja Islanti.

Palatakseni vielä tuohon Tiede-lehden juttuun, siinä oli myös juttua liikunnan määrästä. Tuloksia on toki puoleen jos toiseen, mutta Yhdysvalloissa keskilännen ja etelän osavaltioissa tehdyn tutkimuksen mukaan tunti lisää valoa iltaan ei lisännyt aikuisten reipasta arkiliikkumista tai kuntoilua. Tämä on sinänsä helppo ymmärtää. Niin kuin olen aiemminkin täällä sanonut, ne jotka haluavat liikkua, liikkuvat aikavyöhykkeestä riippumatta ja ne jotka jäävät sohvalle, jäävät sohvalle aikavyöhykkeestä riippumatta.

Siellä ollaan etelämpänä, jolloin vuodenaikojen välillä ei ole läheskään niin suurta eroa kuin Suomessa. Suomessa tuo lisätunti on edelleen hyödyksi etenkin keväisin ja syksyisin.

Tai no, ensi viikollahan se nähdään, kun kellot siirretään kesäaikaan. Lenkkipolut tulvivat lisäihmisistä tai sitten ei.

Tuskinpa tämä lisää samaan aikaan lenkillä näkyvien määrää niin, että silmällä voisi merkittävää eroa nähdä. Mutta nyt ihmisillä on tunti enemmän aikaa töiden jälkeen käydä valoisassa lenkillä. Ja jos tuon lisätunnin aikana näkyy saman verran lenkkeilijöitä kuin muinakin, on tuo heti lisäys vuorokauteen. Aamulla toki menetetään yksi tunti, mutta silloin lenkkeilijöiden määrä on ainakin omien havaintojeni perusteella vähäisempi kuin iltapäivällä. Ja aamulla lenkkeilevät ovat muutenkin niin kovia tyyppejä, että heitä ei pimeyskään haittaisi.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Olenko minä oikeasti näin huono kirjoittaja, ettei pointtini auennut? Anteeksi.

Kai sinä kuitenkin ymmärsit oikeasti, että tarkoitin sitä, että jos tällainen tieteellinen tutkimus tehtäisiin, yhteyttä ei voitaisi varmasti todistaa jo ihan näillä mainitsemillani syillä: kaamos ja Islanti

Et ole, pointtisi aukesi ihan hyvin - se vaan oli... noh, ymmärrät varmaan, että jos-tehtäisiin-tällainen-tietellinen-tutkimus-uskon-että on kaneettina kananrehua.

Ja eikös tuo muutenkin ole hieman kyseenalaista vedota tieteellisiin tutkimuksiin, jos samalla itse kuitenkin valitsee mihin niistä uskoo ja mihin ei.

Siellä ollaan etelämpänä, jolloin vuodenaikojen välillä ei ole läheskään niin suurta eroa kuin Suomessa. Suomessa tuo lisätunti on edelleen hyödyksi etenkin keväisin ja syksyisin.

Ollaanhan mekin etelämpänä kuin pohjoisnorjalaiset, joten tämä vaikuttaisi siis vielä meitäkin enemmän heihin, eikö niin?