Kyllä tästä kellojen siirtämisestäkin tehdään taas kärpäsestä härkänen. Olen nimittäin itsekin kuullut kaikenlaista ulinaa näistä kellojen siirtämisistä taas viime päivinä ja juuri jotain vastaavaa kitinää, kuinka muka menee puoli vuotta taas saada elämänrytmi kohdalleen, mutten usko kyllä hetkeäkään, että tämä kellojen kääntäminen ihan oikeasti vaikuttaa oleellisesti kenenkään elämään yhtään mitenkään. Se ongelma tulee sieltä korvien välistä eikä mistään muualta.Tänään kieltämättä vähän huvitti kun eräs työkaverini avautui tästä kellojen siirrosta. On kuulemma rytmit niin sekaisin ja koko ajan hirveä kiire päällä kun on kello tuntia enemmän mitä normaalisti. Okei, voihan se olla että vaikuttaa oikeasti pahastikin kun kaverilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja lääkitys päällä, mutta ihan en sitä väitettä ostanut kun sanoi että tässä kestää se puoli vuotta että rytmi korjaantuu kun vaihdetaan takaisin talviaikaan.
En tiedä, voihan se olla että joillain vaikuttaakin noin paljon.
Useat tutkimukset todistavat kellon aikojen vatkaamisen aiheuttavan terveyshaittoja, joten sinun uskomuksilla voi nakata vaikka vesilintua. Kas kun et kerro joulupukkiin uskovasimutten usko kyllä hetkeäkään, että tämä kellojen kääntäminen ihan oikeasti vaikuttaa oleellisesti kenenkään elämään yhtään mitenkään.
Kyllä tästä kellojen siirtämisestäkin tehdään taas kärpäsestä härkänen. Olen nimittäin itsekin kuullut kaikenlaista ulinaa näistä kellojen siirtämisistä taas viime päivinä ja juuri jotain vastaavaa kitinää, kuinka muka menee puoli vuotta taas saada elämänrytmi kohdalleen, mutten usko kyllä hetkeäkään, että tämä kellojen kääntäminen ihan oikeasti vaikuttaa oleellisesti kenenkään elämään yhtään mitenkään. Se ongelma tulee sieltä korvien välistä eikä mistään muualta.
Hakisin tähän kaamosmasennuksen vähäisyyteen syitä ihan muualta, esim. ravinnosta.
Vielä kertaalleen kysyisin, että mistä päättelet Partosen jättäneen muut muuttujat huomioimatta tutkimuksessaan? En tutkimustekstiä nopealla haulla löytänyt, joten en pysty tutkimusjärjestelyjä varmistamaan. Tutkimus kuitenkin oletettavasti on vertaisarvioitu ja julkaistu, joten ei kai näitä tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ole ohittaakaan voitu.Unitutkija Timo Partonen taas ei huomioi ulkoilun vaikutusta lainkaan
Omasta puolestani: Tukholman reissuni ovat joko lomamatkoja tai lyhyitä työmatkoja. Ensimmäisessä tapauksessa aikaerolla ei ole juuri väliä, koska lomalla pidän huolen, että ainoa aamun aikataulujani määrittävä asia on aamiastarjoilun loppumisaika. Jälkimmäisessä tapauksessa taas matka kestää korkeintaan pari päivää, ja tilanne on lisäksi normaalista työpäivästä sen verran poikkeava, että kroppa ja mieli ovat luonnostaan vireämpänä.Ovatkohan nämä ihmiset yhtä sekaisin jos menevät tuosta Turusta laivalla Tukholmaan kun joutuu tunnilla siirtämään kelloa? Ihminen on siitä mielenkiintoinen otus, että se voi kirjaimellisesti ajatella itsensä kipeäksi, ja näin tässä kellojupakassa nimenomaan tapahtuu kovin monella.
Toki valohoidolle ei ensinnäkään olisi tarvetta, jos aurinko pääosin nousisi ennen kuin ihminen.Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä tällä ei liene juurikaan väliä. Valohoito toimii tehokkaasti, jos sitä tehdään joka aamu samaan aikaan, tarpeeksi pitkään ja tarpeeksi suurella valaistusvoimakkuudella. Sen lisäksi valohoidon tehokkuudella lienee yksilöllisiä vaikutuksia siten, että jotkut reagoivat paremmin 6.00 saattuun valoon ja toiset 9.00.
Kyllä sillä on melkoisen paljon vaikutusta. Jos oletetaan, että herääminen tapahtuu klo 7.00 Helsingissä, niin nykyisin heräät ennen auringonnousua 20.9. - 6.3. ja uudestaan taas 25.3. (168 päivää). Jos taas siirryttäisiin normaaliaikaan, olisi tämä aikaväli täysin sama. Ruotsin normaaliaikaan siirryttäessä tuo aikaväli olisi 8.11. - 14.2. (98 päivää). Nykytilanteessa siis on 71% enemmän heräämistä ennen auringonnousua kuin siirryttäessä Ruotsin malliin.Kellojen siirrolla lienee edullisia vaikutuksia aamuvaloon vain muutamana kuukautena vuodessa ja ne eivät ole niitä kuukausia, joina esimerkiksi kaamosmasennusta pääasiassa esiintyy. Käytännössä ei ole mitään väliä, nouseeko aurinko 10.45 tai 9.45, erityisesti kun auringon nousu- ja laskuajat vaihtelevat niin paljon kuukauden mittaan.
Nykyisellään tosiaan kellojen siirtelyllä ei ole juurikaan merkitystä, koska herääminen tapahtuu kellojen siirrosta huolimatta aina ennen auringonnousua.Ihmiselle, jotka kärsivät kaamosmasennuksesta ei kellojen siirtelyllä liene oikeastaan mitään väliä, vaan siinä kannattaa ostaa laadukas kirkasvalolamppu (joita Suomessa btw on vaan pari-kolme markkinoilla ja suurin osa on varsin hyödyttömiä). Terapia näyttää auttava myös kaamosmasennukseen jonkin verran. Mahdollisesti myös tulevien kaamosmasennusten estoon.
Itselleni enemmän vaikuttaa ulkona oleva ilma, kuin valoisuus ulkoliikkumiseen. Räntäsateessa on perseestä lähteä lenkille, oli sitten valoisaa, hämärää tai pimeää. Taas sitten hyvällä ilmalla voi ihan hyvin ulkoilla vaikka olisikin pimeää. Ainakin kaupungeissa valaistusta riittää pihoilla ja lenkkipoluilla ihan kohtuullisesti.Tässä keskustelussa lienee kyse kahdesta tosiseikasta:
1. Aamulla lisääntyvä valo vaikuttaa positiivisesti ihmisten jaksamiseen.
2. Vapaa-aikana tapahtuva ulkoilu vaikuttaa positiivisesti ihmisten jaksamiseen. Ulkoilu taas lisääntyy, kun valoisa aika illasta lisääntyy.
Nyt kysymys kuuluu, että kumpi näistä kahdesta on merkittävämpi. Minä sanon, että 2. Unitutkija Timo Partonen taas ei huomioi ulkoilun vaikutusta lainkaan, vaan vertailee ainoastaan valon vaikutusta aamulla tai illalla.
Käytin samaa lähdettä omissa laskuissani kuin ylempänä, jolloin sain itse nykytilanteessa 188 päivää kun aurinko laskee klo 19 jälkeen, ja taas Ruotsin normaaliaikaan siirryttäessä 119 päivää. Näin noiden päivien ero 58% nykytilanteen eduksi. Lisäksi jos huomioidaan, että ilmojen (lämpötila + sademäärä) osalta ulkoliikuntaan hyviä kuukausia Suomessa on toukokuusta elokuuhun, on ero vain 10%.Minä lähestyn asiaa käytännön tasolla. Jos oletetaan, että ulkoilun harrastaminen on "sujuvaa" kun aurinko laskee klo 19 tai myöhemmin, niin täällä Tampereen kupeessa ulkoilukausi menisi näin.
Vielä kertaalleen kysyisin, että mistä päättelet Partosen jättäneen muut muuttujat huomioimatta tutkimuksessaan? En tutkimustekstiä nopealla haulla löytänyt, joten en pysty tutkimusjärjestelyjä varmistamaan. Tutkimus kuitenkin oletettavasti on vertaisarvioitu ja julkaistu, joten ei kai näitä tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ole ohittaakaan voitu.
@Sistis OK, ajattelin noin kärjekkään vastaan sanomisen taustalla olleen ihan jotain konkreettistakin. Mutta mikäpäs siinä, asiaan perehtyneen tutkijan sanaan toki ei voi ketään pakottaa luottamaan, kun lopputulema ei omaa fiilistä vastaa. Asiantuntijan suorastaan pilkallisessa kyseenalaistamisessa olisi mielestäni syytä olla takana hiukkasen muuta kuin mutupohjaa.
Näin varmaan onkin. Edelleenkään en kuitenkaan usko, etteikö näitä muita tekijöitä olisi huomioitu tutkimuksissa, joissa aikavyöhykkeen vaikutus elämänlaatuun on todettu.En edes tiedä sitä, onko unitutkija oikea henkilö arvioimaan aikavyöhykkeen vaihdon vaikutusta yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mielestäni ei, sillä hyvinvointiin vaikuttaa unen lisäksi myös elämänlaatu, ja tässä terveys on isossa osassa.
Mutta siis, vaikuttaako pimeys sitten kuinka paljon kuntoliikuntaan? Omalla osaltani ei pimeys ole se merkitsevä tekijä, vaan sade, lämpötila ja muu epämiellyttävä ilma. Se, että syyskuussa on valoisaa kuudelta illalla ei hirveästi lohduta jos on nollakeli ja sataa. Tuossa kohtaa mun kalenterissa alkaa sisäliikuntakausi, toki lenkillä pyrin käymään käymään aina kun se on ilmojen puolesta mahdollista.Tässä uutisessa Timo Partonen puhuu mielestäni asiaa siitä, kuinka pimeydellä on negatiivisia vaikutuksia ihmiseen, ja kuinka kuntoliikunta auttaa. Tämän vuoksi minusta on käsittämätöntä, että hän ehdottaa Keski-Euroopan aikaan siirtymistä, jolloin valosta nauttiminen työpäivän jälkeen vaikeutuu, mikä vaikuttaa edelleen kuntoliikunnan määrään.
Asiantuntija pimeyden terveysvaikutuksista: Kaamoskiukku tavallista - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi
Mutta siis, vaikuttaako pimeys sitten kuinka paljon kuntoliikuntaan? Omalla osaltani ei pimeys ole se merkitsevä tekijä, vaan sade, lämpötila ja muu epämiellyttävä ilma. Se, että syyskuussa on valoisaa kuudelta illalla ei hirveästi lohduta jos on nollakeli ja sataa. Tuossa kohtaa mun kalenterissa alkaa sisäliikuntakausi, toki lenkillä pyrin käymään käymään aina kun se on ilmojen puolesta mahdollista.
Mutta siis, vaikuttaako pimeys sitten kuinka paljon kuntoliikuntaan? Omalla osaltani ei pimeys ole se merkitsevä tekijä, vaan sade, lämpötila ja muu epämiellyttävä ilma. Se, että syyskuussa on valoisaa kuudelta illalla ei hirveästi lohduta jos on nollakeli ja sataa. Tuossa kohtaa mun kalenterissa alkaa sisäliikuntakausi, toki lenkillä pyrin käymään käymään aina kun se on ilmojen puolesta mahdollista.
Tämä taitaa olla se vaihtoehto, jota kukaan ei edes suunnittele vaihtoehdoksi.ehdottomasti parempi ratkaisu kuin siirtyminen pysyvästi normaaliaikaan.
Näin varmaan onkin. Edelleenkään en kuitenkaan usko, etteikö näitä muita tekijöitä olisi huomioitu tutkimuksissa, joissa aikavyöhykkeen vaikutus elämänlaatuun on todettu.
On vaikea ennakolta tietää, olisiko aikavyöhykkeen vaihtamisella myönteisiä vaikutuksia terveydelle. Se on kuitenkin mahdollista, sillä Pohjois-Norjassa kaamosoireilevia on yllättävän vähän.
Mitä tulee esimerkiksi @Peltinen esittämään harrastustoimintaan ym. niin tuot erinomaisesti esille koko oman pointtini. Ei kai se nyt ole kellotauluun hakattu, koska mennä koiran kanssa ulos iltaisin? Tai pesisottelujen alkamisaikojen siirtäminen vaikkapa tunnilla tai puolella aiemmaksi pimeän yllättäessä ei PITÄISI myöskään olla mikään ongelma. Korostan pitäisi, sillä kai se sitten on kun siitä sellaisen tekee.
Pitääpä lukaista paremmalla ajalla, mutta vaikuttaisi tosiaan tuon yksittäisen lauseen perusteella siltä, että tutkimusta masennussairastuvuuden erojen syistä ei juuri ole tehty. Ihmettelisin kyllä suuresti, mikäli tutkija ilman näitä taustatietoja lähtisi näin voimakkaasti ottamaan kantaa Ruotsin ajan puolesta.Tämän pohjalta Partosen mielipiteet perustuisivat oletuksiin, eikä asiaa ole erityisemmin tutkittu. Aamuisen valon on todettu olevan hyväksi, mutta - kuten sanoin, muut muuttujat voivat painaa kupissa enemmän. Ainakaan tuolloin Partonen ei niistä puhu, vaan katsoo ainostaan tuon yhden muuttujan vaikutusta.
Keksin muuten tuossa aamulla pipoa syvemmälle nykiessäni yhden kesäaikaan siirtymistä vastaan puhuvan seikan: aamun lämpötilassa on merkittävä ero normaaliajan kello kahdeksan ja yhdeksän välillä. Paljonkohan tämä lisää työmatkaliikenteen polttoaineenkulutusta ja autojen esilämmitystarvetta?
Hyvä, taisit saada pointtini kiinni: näitä erilaisia hyötyjä ja haittoja löytyy kummallekin vaihtoehdolle lukemattomia määriä, ihan sen mukaan kumpaa vaihtoehtoa sattuu kommentoija kannattamaan. Siksipä se ensimmäinen ja tärkein toimenpide olisi saada jokin kellonaika pysyväksi, ja lopettaa tämä älytön, vaarallinen ja turha siirtely.Minäkin keksin yhden ikuiseen normaaliaikaan ja Ruotsin aikaan siirtymistä vastaan puhuvan seikan: iltapäivän lämpötiloissa on merkittävä ero aamupäivän lämpötiloihin. Paljonkohan iltapäivällä tehty työtunti kuluttaa sähköä enemmän kasvavan ilmastoinnin tarpeen vuoksi verrattuna tilanteeseen, että tunti olisikin tehty jo aamun viileydessä?