Kellojen siirto

[A Siente]

Just kun sai omat unirytmit kohdilleen, niin eiköhän niitä kelloja käännetty. Nyt ei ole parina yönä saannut ollenkaan unta, vaikka ennen sitä oli parin kuukauden ajan säännöllinen unirytmi eikä mitään ongelmia. Joka vuosi sama juttu. Pahinta on just kun siirretään tunnilla eteen ja pimeää tulee joskus yhdeksän jälkeen. Sitähän vaan piristyy yötä kohden.

 

[Webb]

Tänään kieltämättä vähän huvitti kun eräs työkaverini avautui tästä kellojen siirrosta. On kuulemma rytmit niin sekaisin ja koko ajan hirveä kiire päällä kun on kello tuntia enemmän mitä normaalisti. Okei, voihan se olla että vaikuttaa oikeasti pahastikin kun kaverilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja lääkitys päällä, mutta ihan en sitä väitettä ostanut kun sanoi että tässä kestää se puoli vuotta että rytmi korjaantuu kun vaihdetaan takaisin talviaikaan.

En tiedä, voihan se olla että joillain vaikuttaakin noin paljon.

Kyllä tästä kellojen siirtämisestäkin tehdään taas kärpäsestä härkänen. Olen nimittäin itsekin kuullut kaikenlaista ulinaa näistä kellojen siirtämisistä taas viime päivinä ja juuri jotain vastaavaa kitinää, kuinka muka menee puoli vuotta taas saada elämänrytmi kohdalleen, mutten usko kyllä hetkeäkään, että tämä kellojen kääntäminen ihan oikeasti vaikuttaa oleellisesti kenenkään elämään yhtään mitenkään. Se ongelma tulee sieltä korvien välistä eikä mistään muualta.

Hyvä vaan, että kesällä on pitkään valoisaa ja talvella ei ole ihan niin myöhään aamulla pimeää.

 

[heavy]

mutten usko kyllä hetkeäkään, että tämä kellojen kääntäminen ihan oikeasti vaikuttaa oleellisesti kenenkään elämään yhtään mitenkään.

Useat tutkimukset todistavat kellon aikojen vatkaamisen aiheuttavan terveyshaittoja, joten sinun uskomuksilla voi nakata vaikka vesilintua. Kas kun et kerro joulupukkiin uskovasi

 

[Petri1981]

Kyllä tästä kellojen siirtämisestäkin tehdään taas kärpäsestä härkänen. Olen nimittäin itsekin kuullut kaikenlaista ulinaa näistä kellojen siirtämisistä taas viime päivinä ja juuri jotain vastaavaa kitinää, kuinka muka menee puoli vuotta taas saada elämänrytmi kohdalleen, mutten usko kyllä hetkeäkään, että tämä kellojen kääntäminen ihan oikeasti vaikuttaa oleellisesti kenenkään elämään yhtään mitenkään. Se ongelma tulee sieltä korvien välistä eikä mistään muualta.

Nimenomaan. Ovatkohan nämä ihmiset yhtä sekaisin jos menevät tuosta Turusta laivalla Tukholmaan kun joutuu tunnilla siirtämään kelloa? Ihminen on siitä mielenkiintoinen otus, että se voi kirjaimellisesti ajatella itsensä kipeäksi, ja näin tässä kellojupakassa nimenomaan tapahtuu kovin monella.

 

[Andrej]

Hakisin tähän kaamosmasennuksen vähäisyyteen syitä ihan muualta, esim. ravinnosta.

Unitutkija Timo Partonen taas ei huomioi ulkoilun vaikutusta lainkaan

Vielä kertaalleen kysyisin, että mistä päättelet Partosen jättäneen muut muuttujat huomioimatta tutkimuksessaan? En tutkimustekstiä nopealla haulla löytänyt, joten en pysty tutkimusjärjestelyjä varmistamaan. Tutkimus kuitenkin oletettavasti on vertaisarvioitu ja julkaistu, joten ei kai näitä tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ole ohittaakaan voitu.

 

[Andrej]

Ovatkohan nämä ihmiset yhtä sekaisin jos menevät tuosta Turusta laivalla Tukholmaan kun joutuu tunnilla siirtämään kelloa? Ihminen on siitä mielenkiintoinen otus, että se voi kirjaimellisesti ajatella itsensä kipeäksi, ja näin tässä kellojupakassa nimenomaan tapahtuu kovin monella.

Omasta puolestani: Tukholman reissuni ovat joko lomamatkoja tai lyhyitä työmatkoja. Ensimmäisessä tapauksessa aikaerolla ei ole juuri väliä, koska lomalla pidän huolen, että ainoa aamun aikataulujani määrittävä asia on aamiastarjoilun loppumisaika. Jälkimmäisessä tapauksessa taas matka kestää korkeintaan pari päivää, ja tilanne on lisäksi normaalista työpäivästä sen verran poikkeava, että kroppa ja mieli ovat luonnostaan vireämpänä.

Olen tosin ehkä vähän väärä ihminen vastaamaan tähän ihmettelyysi, koska kesäaikasiirtymän jälkeen olen pahimmillaan n. viikon hieman hitammalla käynnillä. Näin siksi, että nukun aika tarkkaan tunnin vähemmän per yö kuin edeltävällä viikolla. Suurempia ongelmia tästä ei kuitenkaan synny, lievää väsyneisyyttä ja alakuloa. Suurin ärsytys puheena olevasta aiheesta kumpuaa sen turhuudesta, sekä sen tiedostamisesta, että joillekin ihmisille kellojen siirto aiheuttaa vakavia ongelmia, lisäten jopa kuolleisuutta. Mutta minä olenkin empatiakykyinen ihminen, toisin kuin tämän ketjun perusteella useat muut kirjoittajista.

 

[JZZ]

Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä tällä ei liene juurikaan väliä. Valohoito toimii tehokkaasti, jos sitä tehdään joka aamu samaan aikaan, tarpeeksi pitkään ja tarpeeksi suurella valaistusvoimakkuudella. Sen lisäksi valohoidon tehokkuudella lienee yksilöllisiä vaikutuksia siten, että jotkut reagoivat paremmin 6.00 saattuun valoon ja toiset 9.00.

Toki valohoidolle ei ensinnäkään olisi tarvetta, jos aurinko pääosin nousisi ennen kuin ihminen.

Kellojen siirrolla lienee edullisia vaikutuksia aamuvaloon vain muutamana kuukautena vuodessa ja ne eivät ole niitä kuukausia, joina esimerkiksi kaamosmasennusta pääasiassa esiintyy. Käytännössä ei ole mitään väliä, nouseeko aurinko 10.45 tai 9.45, erityisesti kun auringon nousu- ja laskuajat vaihtelevat niin paljon kuukauden mittaan.

Kyllä sillä on melkoisen paljon vaikutusta. Jos oletetaan, että herääminen tapahtuu klo 7.00 Helsingissä, niin nykyisin heräät ennen auringonnousua 20.9. - 6.3. ja uudestaan taas 25.3. (168 päivää). Jos taas siirryttäisiin normaaliaikaan, olisi tämä aikaväli täysin sama. Ruotsin normaaliaikaan siirryttäessä tuo aikaväli olisi 8.11. - 14.2. (98 päivää). Nykytilanteessa siis on 71% enemmän heräämistä ennen auringonnousua kuin siirryttäessä Ruotsin malliin.

Ihmiselle, jotka kärsivät kaamosmasennuksesta ei kellojen siirtelyllä liene oikeastaan mitään väliä, vaan siinä kannattaa ostaa laadukas kirkasvalolamppu (joita Suomessa btw on vaan pari-kolme markkinoilla ja suurin osa on varsin hyödyttömiä). Terapia näyttää auttava myös kaamosmasennukseen jonkin verran. Mahdollisesti myös tulevien kaamosmasennusten estoon.

Nykyisellään tosiaan kellojen siirtelyllä ei ole juurikaan merkitystä, koska herääminen tapahtuu kellojen siirrosta huolimatta aina ennen auringonnousua.

Tässä keskustelussa lienee kyse kahdesta tosiseikasta:

1. Aamulla lisääntyvä valo vaikuttaa positiivisesti ihmisten jaksamiseen.
2. Vapaa-aikana tapahtuva ulkoilu vaikuttaa positiivisesti ihmisten jaksamiseen. Ulkoilu taas lisääntyy, kun valoisa aika illasta lisääntyy.

Nyt kysymys kuuluu, että kumpi näistä kahdesta on merkittävämpi. Minä sanon, että 2. Unitutkija Timo Partonen taas ei huomioi ulkoilun vaikutusta lainkaan, vaan vertailee ainoastaan valon vaikutusta aamulla tai illalla.

Itselleni enemmän vaikuttaa ulkona oleva ilma, kuin valoisuus ulkoliikkumiseen. Räntäsateessa on perseestä lähteä lenkille, oli sitten valoisaa, hämärää tai pimeää. Taas sitten hyvällä ilmalla voi ihan hyvin ulkoilla vaikka olisikin pimeää. Ainakin kaupungeissa valaistusta riittää pihoilla ja lenkkipoluilla ihan kohtuullisesti.

Minä lähestyn asiaa käytännön tasolla. Jos oletetaan, että ulkoilun harrastaminen on "sujuvaa" kun aurinko laskee klo 19 tai myöhemmin, niin täällä Tampereen kupeessa ulkoilukausi menisi näin.

Käytin samaa lähdettä omissa laskuissani kuin ylempänä, jolloin sain itse nykytilanteessa 188 päivää kun aurinko laskee klo 19 jälkeen, ja taas Ruotsin normaaliaikaan siirryttäessä 119 päivää. Näin noiden päivien ero 58% nykytilanteen eduksi. Lisäksi jos huomioidaan, että ilmojen (lämpötila + sademäärä) osalta ulkoliikuntaan hyviä kuukausia Suomessa on toukokuusta elokuuhun, on ero vain 10%.

Jokatapauksessa siis nykytilanteessa on 71% enemmän heräämisiä auringonnousun jälkeen ja taas vain 58% enemmän iltoja, jolloin aurinko laskee vasta klo 19. Suurimmalta osin nuo lisääntyneet pitkät illat painottuvat syyskuulle, joka perinteisesti ei ole kauhean hyvä ulkoilukuukausi, jolloin todellisuudessa tuosta lisääntyneestä ajasta ei ole niinkään suurta hyötyä.

 

[Sistis]

Vielä kertaalleen kysyisin, että mistä päättelet Partosen jättäneen muut muuttujat huomioimatta tutkimuksessaan? En tutkimustekstiä nopealla haulla löytänyt, joten en pysty tutkimusjärjestelyjä varmistamaan. Tutkimus kuitenkin oletettavasti on vertaisarvioitu ja julkaistu, joten ei kai näitä tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ole ohittaakaan voitu.

Täytyy myöntää, etten ole nähnyt Partosen tutkimustuloksia, vaan olen ainoastaan lukenut hänen mainintojaan asiasta. Jos jostain löytyy joku aiheesta tehty tutkimus, jossa osoitetaan selvästi, että kyseessä on auringonvalon ajoittuminen aikaisempaan aamuun, ja muut tekijät on osoitettu merkityksettömiksi, niin luen sen mielelläni.

Sen verran voimakkaasti täälläkin esitetyt näkemykset, omat henkilökohtaiset tuntemukseni, keskustelut aiheesta lähipiirissäni sekä puhdas maalaisjärki ovat eri linjoilla kuin Partosen näkemykset, että suhtaudun erittäin skeptisesti hänen näkemyksiinsä. Akateemisiakin tutkimuksia kannattaa kyseenalaistaa.

 

[Andrej]

@Sistis OK, ajattelin noin kärjekkään vastaan sanomisen taustalla olleen ihan jotain konkreettistakin. Mutta mikäpäs siinä, asiaan perehtyneen tutkijan sanaan toki ei voi ketään pakottaa luottamaan, kun lopputulema ei omaa fiilistä vastaa. Asiantuntijan suorastaan pilkallisessa kyseenalaistamisessa olisi mielestäni syytä olla takana hiukkasen muuta kuin mutupohjaa.

 

[Sistis]

@Sistis OK, ajattelin noin kärjekkään vastaan sanomisen taustalla olleen ihan jotain konkreettistakin. Mutta mikäpäs siinä, asiaan perehtyneen tutkijan sanaan toki ei voi ketään pakottaa luottamaan, kun lopputulema ei omaa fiilistä vastaa. Asiantuntijan suorastaan pilkallisessa kyseenalaistamisessa olisi mielestäni syytä olla takana hiukkasen muuta kuin mutupohjaa.

Mielestäni minulla ei ole tässä mutupohjaa, vaan ihan konkreettinen perustelu kyseenalaistamiseen. Illalla vähenevä valo on suoraan pois ihmisten ulkoilusta, ja tämän merkitystä ei voi unohtaa. Minä en ole nähnyt Partoselta tai keneltäkään muulta unitutkijalta yhtään kannanottoa tähän aiheeseen. Mielestäni heidän esittämänsä kannanotot ovat olleet sellaisia, että kaikki selitetään vain valon määrällä aamulla tai illalla, mutta muihin muuttujiin ei oteta kantaa. En edes tiedä sitä, onko unitutkija oikea henkilö arvioimaan aikavyöhykkeen vaihdon vaikutusta yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mielestäni ei, sillä hyvinvointiin vaikuttaa unen lisäksi myös elämänlaatu, ja tässä terveys on isossa osassa.

Minusta Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle siirtymiseen pitäisi olla joku muukin perustelu, kuin unitutkija Timo Partosen näkemys. En kyseenalaista hänen osaamistaan uniasioissa, mutta mielestäni hänen näkemyksensä ei ole kokonaiskuvan kannalta kuin pieni osa.

 

[Sistis]

Tässä uutisessa Timo Partonen puhuu mielestäni asiaa siitä, kuinka pimeydellä on negatiivisia vaikutuksia ihmiseen, ja kuinka kuntoliikunta auttaa. Tämän vuoksi minusta on käsittämätöntä, että hän ehdottaa Keski-Euroopan aikaan siirtymistä, jolloin valosta nauttiminen työpäivän jälkeen vaikeutuu, mikä vaikuttaa edelleen kuntoliikunnan määrään.

Asiantuntija pimeyden terveysvaikutuksista: Kaamoskiukku tavallista - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

 

[Andrej]

En edes tiedä sitä, onko unitutkija oikea henkilö arvioimaan aikavyöhykkeen vaihdon vaikutusta yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mielestäni ei, sillä hyvinvointiin vaikuttaa unen lisäksi myös elämänlaatu, ja tässä terveys on isossa osassa.

Näin varmaan onkin. Edelleenkään en kuitenkaan usko, etteikö näitä muita tekijöitä olisi huomioitu tutkimuksissa, joissa aikavyöhykkeen vaikutus elämänlaatuun on todettu.

 

[JZZ]

Tässä uutisessa Timo Partonen puhuu mielestäni asiaa siitä, kuinka pimeydellä on negatiivisia vaikutuksia ihmiseen, ja kuinka kuntoliikunta auttaa. Tämän vuoksi minusta on käsittämätöntä, että hän ehdottaa Keski-Euroopan aikaan siirtymistä, jolloin valosta nauttiminen työpäivän jälkeen vaikeutuu, mikä vaikuttaa edelleen kuntoliikunnan määrään.

Asiantuntija pimeyden terveysvaikutuksista: Kaamoskiukku tavallista - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Mutta siis, vaikuttaako pimeys sitten kuinka paljon kuntoliikuntaan? Omalla osaltani ei pimeys ole se merkitsevä tekijä, vaan sade, lämpötila ja muu epämiellyttävä ilma. Se, että syyskuussa on valoisaa kuudelta illalla ei hirveästi lohduta jos on nollakeli ja sataa. Tuossa kohtaa mun kalenterissa alkaa sisäliikuntakausi, toki lenkillä pyrin käymään käymään aina kun se on ilmojen puolesta mahdollista.

 

[Zamboni]

Mutta siis, vaikuttaako pimeys sitten kuinka paljon kuntoliikuntaan? Omalla osaltani ei pimeys ole se merkitsevä tekijä, vaan sade, lämpötila ja muu epämiellyttävä ilma. Se, että syyskuussa on valoisaa kuudelta illalla ei hirveästi lohduta jos on nollakeli ja sataa. Tuossa kohtaa mun kalenterissa alkaa sisäliikuntakausi, toki lenkillä pyrin käymään käymään aina kun se on ilmojen puolesta mahdollista.

Kyllä tuolla vaan valaistuilla reiteillä näkee niitä ulkoilijoita pimeän aikaankin talvella. Epäilen, että merkittävän suurta joukkoa ei saataisi aktivoitumaan liikkumaan enemmän, vaikka talvella sen kolmen pimeimmän kuukauden ajan olisikin hetken valoisampaa. Loppusyksyn keleillä sinne ei kukaan muutenkaan vapaaehtoisesti menisi.
Sen sijaan aamuvalo vaikuttaa kaikkiin riippumatta siitä kiinnostiko se ulkoilu ollenkaan vai ei. Tuossa kun katsoi taulukkoa edellisestä sivulta, että pimeimpään aikaan auringonnousu olisi puoli yhdentoista aikaan, niin hieman moinenkin touhu arveluttaa. Mielipideasioitahan nämä ovat ja itseä ei siirtely haittaa. Jos se kuintenkin lopetettaisiin niin valitsisin talviajan vakituiseen käyttöön. Oikeastaan tästä vänkääminen on vähän sama asia kuin välillä esiin nouseva keskustelu yhteiskunnan vuorokausirytmistä 7/8-16 vastaan 8/9-17.

 

[Sistis]

Mutta siis, vaikuttaako pimeys sitten kuinka paljon kuntoliikuntaan? Omalla osaltani ei pimeys ole se merkitsevä tekijä, vaan sade, lämpötila ja muu epämiellyttävä ilma. Se, että syyskuussa on valoisaa kuudelta illalla ei hirveästi lohduta jos on nollakeli ja sataa. Tuossa kohtaa mun kalenterissa alkaa sisäliikuntakausi, toki lenkillä pyrin käymään käymään aina kun se on ilmojen puolesta mahdollista.

Kesäajan hyviä puolia esittelevissä artikkeleissa olen törmännyt joskus määritelmään, että syyskuu on kesäajan ansiosta neljäs mökkeilykuukausi. Tiedä siitä sitten, mutta kyllä ainakin tällä seudulla syyskuu on yksi parhaista ulkoilukuukausista. Räntää ja nollakeliä en edes muista silloin olleen. Itselläni taitaa useana vuotena olla eniten fillarikilometrejä juuri syyskuussa. No, se ei vielä kelpaa tieteelliseksi argumentiksi...

Sade ja muu ilma toki karsii tehokkaasti ulkoiluintoa, mutta pimeydelläkin on merkityksensä. Sienestäminen, pyöräily rauhallisessa maalaisympäristössä, patikointi tai vaikka lyhyt kävelyretki metsässä... Eivät oikein toimi pimeällä.

Ylipäätään luonnossa retkeily on tutkimusten mukaan lisännyt suosiotaan viime aikoina. Metsässä kulkeminen vaikuttaa positiivisesti niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Sisäliikunta on ihan hyvä korvike pimeään vuodenaikaan, mutta ei se samalta tunnu...

Näin keväällä fillarikauden aloitus riippuu kohdallani valon ohella lumitilanteesta. Tänä vuonna kausi ei ole vielä alkanut, joten nyt ei kesäaika tuonut vielä hyötyä. Jos tuo Ruotsin normaaliaika otettaisiin käyttöön, kautta ei olisi mahdollista aloittaa vielä hetkeen, vaikka keli antaisikin tähän mahdollisuuden.

 

[Peltinen]

Itse harrastan kesäliikuntana pesäpalloa ja koirien kanssa metsässä kulkemista ja kummassakin osaa arvostaa valoisia iltoja. Itse en ole vielä niin sissi, että painuisin pimeään metsään otsalampun kanssa ja pesäpalloakaan ei keinovalossa pelata. Tämä muuten koskee myös virallisia sarjoja, nyt pystytään pudotuspelejä pelaamaan syyskuulle asti arkisin. Jos siirryttäisiin pysyvään talviaikaan niin arki-iltojen pelit loppuisivat elokuun alkupuolella ja koko nykyinen sarjajärjestelmä menisi uusiksi.

Futiskentillä on yleensä valot, joten jalkapalloilijoita tämä ei juurikaan häiritsisi. Noin muuten näitä kommentteja lukiessa olen oikeastaan tyytyväinen, että EU torppasi Suomen esityksen. Kellojen siirtely on kuitenkin tarkemmin ajateltuna ihan toimiva kompromissi ja ehdottomasti parempi ratkaisu kuin siirtyminen pysyvästi normaaliaikaan.

 

[heavy]

ehdottomasti parempi ratkaisu kuin siirtyminen pysyvästi normaaliaikaan.

Tämä taitaa olla se vaihtoehto, jota kukaan ei edes suunnittele vaihtoehdoksi.

 

[godspeed]

Tämä on kai jokin "terveiden" ongelma, koska "hulluna" mitään merkitystä asiaan ei ole.

 

[disco-stu]

Täälläkin on hauska lukea näitä juttuja, kun menee iloisesti sekaisin tämä ihanainen käsite "aika" ja sitten se mitä kello nyt milloinkin sovitusti sattuu näyttämään. Kai se sitten on edelleen ihminen niin sidottu juurikin jälkimmäiseen, eli siihen kellon näyttämään aikaan eikä toki mihinkään todelliseen määreeseen, että tämmösestäkin joudutaan oikein vänkäämään. Ei sen pimeän tulo tai auringon nouseminen ole mitenkään riippuvainen kellonajasta, joten miksi se riippuvuussuhde pitää kääntää sitten päinvastoin?

Maaseudulla olipa kerran yksi vitun kusipää kukko, joka aina kiekui auringonnousun aikaan. Ei kiinnostanut sitä kellonajat, eikä kiinnosta mitään muutakaan otusta kuin ihmistä. Onneksi tästä kellottamisesta ehkä on päästy ainakin vähän irti, eikä ihan koko elämää tarvi enää elää kellokortin kanssa. Duunit muuttuu joustavammiksi, harrastaa voi jo nyt lähes koska vain ja mitä vain

Tietenkin yhteiskunnan sopimat yhteiset systeemit on kankeita muuttumaan, mutta onhan se nyt hiukan huolestuttavaa jos jonkun elämä pirstaloituu kellojen siirtämisestä tunnilla kahdesti vuodessa. Siis tunnilla! Uskon kyllä tuon aiheuttavan ongelmia, sillä en taas usko, että kenelläkään olisi syytä moisesta valehdella. Mielenkiintoista olisikin jotenkin tutkailla, johtuuko ongelma oikeasti jostain 1h kellonsiirrosta, vai siitä että tiedetään kelloja siirrettävän/siirretyn. Jos vaikka menee nukkumaan kympiltä ja herätys on kuudelta, eikä tiedä että joku käy vääntämässä kelloa yön aikana tunnin jompaan kumpaan suuntaan, räjähtääkö maailma silloinkin herätessä?

Huolestuttavampaa silti on se, että edelleen ihmisille on niin helvetin oleellista tietää jatkuvasti mitä kello on ja aikatauluttaa koko elämänsä sitten joidenkin digitaalien mukaan. Tai viisareita kai niin vanhat ihmiset vielä katsovat. Ja juu, tämä ei ole niin totista, mutta on henkilökohtaisesti aina hieman ihmetyttänyt ja huvittanut. Mutta hupinsa ja tapansa kullakin.

Mitä tulee esimerkiksi @Peltinen esittämään harrastustoimintaan ym. niin tuot erinomaisesti esille koko oman pointtini. Ei kai se nyt ole kellotauluun hakattu, koska mennä koiran kanssa ulos iltaisin? Tai pesisottelujen alkamisaikojen siirtäminen vaikkapa tunnilla tai puolella aiemmaksi pimeän yllättäessä ei PITÄISI myöskään olla mikään ongelma. Korostan pitäisi, sillä kai se sitten on kun siitä sellaisen tekee.

Ja loppukaneettina, ymmärrän kyllä työajat yms yms, mutta eroonhan moisesta humpuukista olisi päästävä jos tunti sinne tai tänne oikeasti on ihmismielelle tai -keholle niin karmeaa mitä usein pauhataan.

 

[Sistis]

Näin varmaan onkin. Edelleenkään en kuitenkaan usko, etteikö näitä muita tekijöitä olisi huomioitu tutkimuksissa, joissa aikavyöhykkeen vaikutus elämänlaatuun on todettu.

Yritin etsiä Partosen tutkimuksia. En löytänyt niitä, mutta löysin hänen kirjoittamansa blogitekstin muutaman vuoden takaa. Se löytyy täältä: Epäterveelliselle kesäajalle on hyvä vaihtoehto: siirretään Suomi toiselle aikavyöhykkeelle | THL-blogi

Kiinnitin blogissa huomiota seuraavaan kohtaan:

On vaikea ennakolta tietää, olisiko aikavyöhykkeen vaihtamisella myönteisiä vaikutuksia terveydelle. Se on kuitenkin mahdollista, sillä Pohjois-Norjassa kaamosoireilevia on yllättävän vähän.

Tämän pohjalta Partosen mielipiteet perustuisivat oletuksiin, eikä asiaa ole erityisemmin tutkittu. Aamuisen valon on todettu olevan hyväksi, mutta - kuten sanoin, muut muuttujat voivat painaa kupissa enemmän. Ainakaan tuolloin Partonen ei niistä puhu, vaan katsoo ainostaan tuon yhden muuttujan vaikutusta.

Pohjois-Norjassa kaamos kestää suunnilleen yhtä kauan kuin Nuorgamissa. Siellä kaamos on nykyisellään 24.11. klo 12:27 - 18.1. klo 11:46. Minun on vaikea uskoa, että puolitoista kuukautta kestävän pimeän ajan siirtäminen tunnilla voi vaikuttaa kenenkään kaamosmasennukseen mitenkään. Kyllä siinä syy pitää löytyä jostain muualta. Muuten tämä alkaa vaikuttaa klassiselta johtopäätökseltä siitä, että jäätelön syönti aiheuttaa hukkumiskuolemia - näiden välille kun on löydettävissä tilastollinen yhteys.

 

[Peltinen]

Mitä tulee esimerkiksi @Peltinen esittämään harrastustoimintaan ym. niin tuot erinomaisesti esille koko oman pointtini. Ei kai se nyt ole kellotauluun hakattu, koska mennä koiran kanssa ulos iltaisin? Tai pesisottelujen alkamisaikojen siirtäminen vaikkapa tunnilla tai puolella aiemmaksi pimeän yllättäessä ei PITÄISI myöskään olla mikään ongelma. Korostan pitäisi, sillä kai se sitten on kun siitä sellaisen tekee.

Ihan idealistinen hippiajatus, mutta valitettavasti yhteiskunta vaan toimii ja pyörii siihen kellotauluun sidottuna. Neljältä iltapäivällä alkavaan peliin aika moni jättää menemättä. Itselläni on kyllä mahdollisuus säätää työaikaa hyvinkin vapaasti, mutta vaimo on 8-16 koukussa ja arki menee vähän hankalaksi, jos toinen elää auringon ja toinen kellon mukaan. Lisäksi sinne reeneihin on hyvä muidenkin ehtiä eikä niitä kenttävuorojakaan saa juuri sillä kellonlyömällä kun haluaa, yleensä kenttiä on tarjolla klo 20 jälkeen kun seurojen vuorot kestävät sinne asti.

 

[Andrej]

Tämän pohjalta Partosen mielipiteet perustuisivat oletuksiin, eikä asiaa ole erityisemmin tutkittu. Aamuisen valon on todettu olevan hyväksi, mutta - kuten sanoin, muut muuttujat voivat painaa kupissa enemmän. Ainakaan tuolloin Partonen ei niistä puhu, vaan katsoo ainostaan tuon yhden muuttujan vaikutusta.

Pitääpä lukaista paremmalla ajalla, mutta vaikuttaisi tosiaan tuon yksittäisen lauseen perusteella siltä, että tutkimusta masennussairastuvuuden erojen syistä ei juuri ole tehty. Ihmettelisin kyllä suuresti, mikäli tutkija ilman näitä taustatietoja lähtisi näin voimakkaasti ottamaan kantaa Ruotsin ajan puolesta.

Sitten toinen kysymys, jotan kysyin jo aiemmin: osaatko arvioida miksi modernin yhteiskunnan rytmi on siirtynyt myöhemmäksi maatalousajoista? Ja mikäli siirryttäisiin pysyvään kesäaikaan, mikä estäisi rytmin siirtymisen uudestaan siten, että virastoaika siirtyisikin jossain vaiheessa 10-17 -muotoon?

Keksin muuten tuossa aamulla pipoa syvemmälle nykiessäni yhden kesäaikaan siirtymistä vastaan puhuvan seikan: aamun lämpötilassa on merkittävä ero normaaliajan kello kahdeksan ja yhdeksän välillä. Paljonkohan tämä lisää työmatkaliikenteen polttoaineenkulutusta ja autojen esilämmitystarvetta?

 

[salama#8]

Keksin muuten tuossa aamulla pipoa syvemmälle nykiessäni yhden kesäaikaan siirtymistä vastaan puhuvan seikan: aamun lämpötilassa on merkittävä ero normaaliajan kello kahdeksan ja yhdeksän välillä. Paljonkohan tämä lisää työmatkaliikenteen polttoaineenkulutusta ja autojen esilämmitystarvetta?

Minäkin keksin yhden ikuiseen normaaliaikaan ja Ruotsin aikaan siirtymistä vastaan puhuvan seikan: iltapäivän lämpötiloissa on merkittävä ero aamupäivän lämpötiloihin. Paljonkohan iltapäivällä tehty työtunti kuluttaa sähköä enemmän kasvavan ilmastoinnin tarpeen vuoksi verrattuna tilanteeseen, että tunti olisikin tehty jo aamun viileydessä?

 

[Andrej]

Minäkin keksin yhden ikuiseen normaaliaikaan ja Ruotsin aikaan siirtymistä vastaan puhuvan seikan: iltapäivän lämpötiloissa on merkittävä ero aamupäivän lämpötiloihin. Paljonkohan iltapäivällä tehty työtunti kuluttaa sähköä enemmän kasvavan ilmastoinnin tarpeen vuoksi verrattuna tilanteeseen, että tunti olisikin tehty jo aamun viileydessä?

Hyvä, taisit saada pointtini kiinni: näitä erilaisia hyötyjä ja haittoja löytyy kummallekin vaihtoehdolle lukemattomia määriä, ihan sen mukaan kumpaa vaihtoehtoa sattuu kommentoija kannattamaan. Siksipä se ensimmäinen ja tärkein toimenpide olisi saada jokin kellonaika pysyväksi, ja lopettaa tämä älytön, vaarallinen ja turha siirtely.

 

[Yopo]

Kannatan myös kellojen siirtelyn lopettamista, mutta loppujen lopuksi en osaa sanoa, mikä aikavyöhyke olisi paras. Valoisan ajan lisääntynyt määrä ilta-aikaan toki houkuttelisi, mutta toisaalta nykyisenä sisämaalaisena olen huomannut ettei täällä ole lenkille asiaa edes nyt maaliskuun lopulla, joten sisäliikunnaksi liikkuminen silti menee. Toisaalta taas tämän palstan lukijoissa Ruotsin ajalla olisi valvomisen näkökulmasta täysin päinvastainen lopputulos, kun ihmiset alkaisivat katsomaan lisääntyvissä määrin NHL:ää, jonka ottelut alkaisivat pääasiassa aikaisemman klo 2:n sijaan jo tuntia aikaisemmin.

Voisiko kellojen siirtelyehdotuksissa olla myös mukana puhdasta politiikkaa? Toisiko siirtyminen Ruotsin aikaan meidät mielikuvissa lähemmäs Länsi-Eurooppaa, kun taas ikuinen kesäaika tekisi meistä yhtäkkiä venäläisiä?

Sitä tajuaa kyllä olevansa todella onnekas kuunnellessaan ongelmista, joita ihmiset kellojen siirtelystä saavat. Omalla kohdallani ihmettelin sunnuntaiaamuna nukkuneeni pitkään ja vasta Twitterin avattuani tajusin kännykän vaihtaneen ajan jälleen kesäaikaan.