Yleisesti veskareiden pitkissä lapuissa tuntuu olevan enemmän riskiä, heitetään niminä nyt aktiiveista esim Petersen, Price (oli pirun hyvä ensimmäiset vuodet, mutta toisaalta jo 30v kun 8v sopimus solmittiin), Murray, Binnington, Merzlikins ja Campbell. Näiden lisäksi viime kauden heikosti pelasivat Markström, Demko, Gibson ja runkosarjassa Bobrovsky, mutta saa nähdä onko suunta jatkossakin laskeva, vai onko ensi kaudella paluu paremmalle tasolle.
Otin omaan otantaan mukaan kaikki Capfriendlyn mukaan vähintään 5M cap hitillä vaikuttavat molarit ja nämä 10 edellämainittua nimeä siis olivat tuossa 18:sta parhaan palkatun veskarin joukossa menneellä kaudella (näiden lisäksi Lehner ei pelannut peliäkään koko kaudella). Suuri osa edustaa toki heikompia joukkueitakin, mutta kyllä tuossa monta sopimusta on, joista seurat olisivat valmiita luopumaan tällä hetkellä.
Hyviäkin esimerkkejä pitkistä sopimuksista on Vasilevskiyn ja Hellebuyckin muodossa, mutta muuten tällä hetkellä parhailta näyttävät veskarisopimukset onkin Shesterkin, Saros ja Ullmark (4v) sekä Sorokin, Oettinger, Hart, Georgiev (3v), eli juurikin nuo lyhyemmät sopimukset (joista suuri osa on toki "siltasopimuksia").
Jo lopettaneista Raskit, Rinteet ja Lundqvistit nyt ovat hyviä esimerkkejä, että pitkätkin sopimukset kannattavat, mutta näissä kaikissa tapauksissa ennen sitä pitkää sopimusta, kaikilla oli alla ainakin pari huippukautta jo NHL-tasolla.