Kyllähän joukkueen rakennuksessa avainsanana ovat balanssi ja pelitapa.
Balanssin suhteen ihmettelen kyllä sitä, miten epäbalanssissa tuo jengi on tällä kaudella ollut nimenomaan Petun aikaisempia valmennustyylejä ajatellen. Bluesissahan Petulla oli noin 2 taitoniekkaa, ja loput olivat rouhijoita tai hieman nuorempia, kehittyviä pelaajia. Nyt tuolla jengissä on melkein kolmen hyökkäyskentällisen verran taitoa (Ville, Micke, Macke, Somervuori, Kuhta, Pesonen, Wirtanen, Retiisi) ja hyvin vähän tuota rouhijaosastoa (Rosvotrio, Raju-Eki ja Huhtanen, telakalla Järvinen). Kenellä tahansa valmentajalla olisi vaikeuksia saada max. tehot irti tuollaisesta taitomäärästä.
Pelitavan suhteen, Petun lätkästä ei ota Erkkikään selvää. Meikäläiselle ei ole vieläkään auennut tuo pelitapa. Toisaalta se on tehokkaampaa kuin kaikkien aikojen legendan, Erkka W:n aikaansaannos naapurissa, toisaalta se jää kyllä jälkeen esim. Ässien ja Kalpan nopeasta viisikkopelistä. Ja toisaalta tuo pelitapa on kaukana Bluesin viime kauden pleijareiden pelitavasta, mutta toisaalta se hakkaa Bluesein nykyisen pelitavan. Ja mikä oudointa, tuo pelitapa on ollut tuloksellisesti melko hyvää, vaikka sieltä on mielestäni puuttuneet kolme voittavan lätkän peruselementtiä:a) rintamahyökkäykset b) liike ja c) fyysisyys.
Ehkä Petu hakee tällä hetkellä jotain taito- ja paskansyöntikiekon välimuotoa. Jos asia on näin, niin siinä tapauksessa jengiin pitää tuoda ensi kaudella enemmän näitä paskansyöjiä tyyliin Pakarinen ja Huhtanen. Toki ei noitakaan saa liikaa olla.
Ja tärkein jatkosopimus ensi kaudelle tulee olemaan Kuningas Wirtasen jatkosoppari, siinä hemmo, joka on mielestäni IFK:n arvokkain pelaaja.