Mainos

Katri Ylander ja hyväntekeväisyys

  • 10 473
  • 91

Apa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara,NFL,jalkapallo ja persoonat
pelikielto kirjoitti:
????????

Omistan koiran enkä joutuisi arpomaan hetkeäkään pelastusjärjestyksen kanssa, ihminen ehdottomasti ensin.

EDIT: Editoidaan sen verran että ei mitenkään selvää että uskallusta yleensäkään löytyisi lähteä palavaan taloon.

Täällähän on vapaus sanoa omat ajatuksensa, joten mielipiteesi sinulle sallittakoon, vaikka syvältä onkin. Sääli kuitenkin, että koirallasi on kaltaisesi omistaja, mutta tasan ei käy onnen lahjat tässä maailmassa.
 

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
usko kirjoitti:
Jaa. Onhan vaikea kysymys..

Niin, oma lemmikki. Ihminen voi esim. vastustaa kuolemantuomiota, mutta jos oma perheenjäsen murhataan, niin murhaajalle saattaakin haluta kuolemantuomiota. Ihminen voi yleisellä tasolla olla asiasta eri mieltä, mitä silloin jos tapaus sattuu omalle kohdalle.
 

pelikielto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Apa kirjoitti:
Täällähän on vapaus sanoa omat ajatuksensa, joten mielipiteesi sinulle sallittakoon, vaikka syvältä onkin. Sääli kuitenkin, että koirallasi on kaltaisesi omistaja, mutta tasan ei käy onnen lahjat tässä maailmassa.
Olet varmasti erittäin hieno ihminen kun pääset nyt jo henkilökohtaisuuksiin. Pidän koirastani erittäin hyvää huolta ja sillä on asiat loistavalla mallilla. Mutta jos minun täytyisi valita kahden väliltä, pelastanko oman koirani vai Sinun äitisi(tuntematta Sinua), on koirani epäonni että äitisi yrittäisin kantaa sieltä liekeistä.

Ei ihme että väkivaltarikokset yms ovat yleistymässä nuorten parissa jos pelkästään "tavallisten" ihmisten arvot ovat näin eläinystävällisiä.
 

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
pelikielto kirjoitti:
pelastanko oman koirani vai Sinun äitisi(tuntematta Sinua), on koirani epäonni että äitisi yrittäisin kantaa sieltä liekeistä.

Juuri näin itsekin ajattelen. Vaikka lemmikki on itselle tärkeämpi, niin ihminen on aina ihminen.
 

Begbie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho
Apa kirjoitti:
Täällähän on vapaus sanoa omat ajatuksensa, joten mielipiteesi sinulle sallittakoon, vaikka syvältä onkin. Sääli kuitenkin, että koirallasi on kaltaisesi omistaja, mutta tasan ei käy onnen lahjat tässä maailmassa.

Tämän teoreettisen tulipalon uhrin vanhemmat olisivat varmaan tyytyväisiä eläinrakkauteesi. Vastaa vaikka tähän sitten jotain nerokasta tyyliin: "Vittu mua mitkään idioottivanhempien mielipiteet kiinnosta".

edit. Jaahas, tähän olikin näköjään jo tartuttu pelikiellon toimesta...
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
usko kirjoitti:
Siis ei saatana.
Mee jumalauta terapiaan tai johonkin. Joku vitun paskantava rakki versus ihminen?
Enempää en kommentoi,tulisi nimttäin pommin varmasti sanomista.

Miksi minun pitäisi kantaa huolta jostain minulle täysin tuntemattomasta ihmisestä? (Tosiasiassa kannan sellaisista huolta mutta se nyt ei kuulu tähän kysymykseen millään muotoa).

Minulle lemmikkini on tärkeämpi kuin joku orpopoika pakolaisleiriltä - lemmikkiini minulla on tunneside toisin kuin orpopoikaan joten ei todellakaan tarvitse miettiä sitä kumpi on minulle tärkeämpi.

Tilanne muuttuu jos kyse on minulle tärkeistä ihmisistä, tuolloin on mietittävä aivan toisessa tapaa suhdetta omaan lemmikkiin ja läheisiini.

Lyhyesti kertauksena: ihminen jota en tunne on minulle 0 arvoinen, johon verrattuna lemmikkini (vaikka koira onkin) on paljon arvokkaampi.

vlad.
 

Repolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Vittu mitä Jeesustelua tässä ketjussa esiintyy. Pitäisi varmaan ruuan jämätkin mitkä annan naapureiden kissoille lähettää joidenkin mielestä Afrikkaan postissa, jotta joku surkimus sillä aterialla eläisi päivän pidempään.

Ja yleensäkin. Suomessa menee ihmisillä hyvin, mutta joillakin eläimillä huonosti, niin onko väärin jos autan ennemmin suomalaista eläintä kuin afrikkalaista ihmistä. Suomalaisia ne kuitenkin on vaikkei kansalaisuutta niillä ole.

Afrikassa apinat pomppivat puissa ja vetävät poskeensa hedelmiä. Kasvinsyöjät mutustelevat savannilla ja niitä metsästävät pedot saalistavat näitä syödäkseen. Ihmiset sotivat, naivat, laiskottelevat ja odottavat ulkomaalaista apua. Vaikkei asiaa mitenkään rasistisesti ajattelisikaan, niin kyllä minulta on kerääjän helpompi saada rahaa salametsästyksen ehkäisemiseen, kuin pakolaisleireillä aikaansa viettävien ihmisten auttamiseen.
 

Bobcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
vlad kirjoitti:
Lyhyesti kertauksena: ihminen jota en tunne on minulle 0 arvoinen, johon verrattuna lemmikkini (vaikka koira onkin) on paljon arvokkaampi.

vlad.

Tähän on helppo yhtyä. Lemmikit ja lapset ovat molemmat puolustuskyvyttömiä ja siten niiden tapaturmainen tai väkivaltainen kuolema järkyttää aina. Silti pelastaisin oman lemmikkini ennen itselleni vierasta lasta.
 

Staffan

Jäsen
Suosikkijoukkue
DIF Hockey
vlad kirjoitti:
Miksi minun pitäisi kantaa huolta jostain minulle täysin tuntemattomasta ihmisestä? (Tosiasiassa kannan sellaisista huolta mutta se nyt ei kuulu tähän kysymykseen millään muotoa).

Minulle lemmikkini on tärkeämpi kuin joku orpopoika pakolaisleiriltä - lemmikkiini minulla on tunneside toisin kuin orpopoikaan joten ei todellakaan tarvitse miettiä sitä kumpi on minulle tärkeämpi.

Tilanne muuttuu jos kyse on minulle tärkeistä ihmisistä, tuolloin on mietittävä aivan toisessa tapaa suhdetta omaan lemmikkiin ja läheisiini.

Lyhyesti kertauksena: ihminen jota en tunne on minulle 0 arvoinen, johon verrattuna lemmikkini (vaikka koira onkin) on paljon arvokkaampi.

vlad.

Ilmeisesti tarkastelemme asiaa aivan eri näkökulmasta. Muutoin en voi asiaa käsittää.

Nimittäin edellisen kerran kun luin "ihmisestä joka on (parempaan ja tärkeämään rotuun nähden) nollan arvoinen", kirjoittajana ja kommentoijana oli Rudolf Höss, erään tietyn keskitysleirin komentaja.

Ja ihan pohjautuen aikaisempaan kirjoitushistoriaasi, en täysin usko että näin ajattelisit.
 

J.Petke

Jäsen
Repolainen kirjoitti:
Ihmiset sotivat, naivat, laiskottelevat ja odottavat ulkomaalaista apua. Vaikkei asiaa mitenkään rasistisesti ajattelisikaan, niin kyllä minulta on kerääjän helpompi saada rahaa salametsästyksen ehkäisemiseen, kuin pakolaisleireillä aikaansa viettävien ihmisten auttamiseen.

Kyllä näin on!

Pääsisipä joskus itsekin samanlaiselle lomaleirille missä voi vaan laiskotella ja olla tekemättä mitään. Naida naputtaa vaan ja odotella koska joku tuo minulle ruokaa. Jos totta puhutaan niin minä en missään nimessä auttaisi ennemmin suomalaisia pummeja kuin afrikkalaisia pakolaisia. Suomessa jokaisella on mahdollisuus tehdä työtä ja tienata min.1000e kuussa millä pitää jokaisen pystyä itsensä elättämään. No kuvitellaan että asiat on niin huonosti että ei ole työtä mitä tehdä, siinä tapauksessa saa toimeentulotukea n700e kuussa ja sinulle jopa hankitaan asunto missä voit asua. Aivan järjetöntä pitää suomalaisia ja afrikkalaisia samalla viivalla. Jos Suomessa ei joku tule toimeen niin silloin on nimenomaan kyse laiskuudesta jos ei jaksa töitä tehdä tai opetella elämään. Onko se sitten eri asia jos 3 lapsen äidin kylä tullaan polttamaan ja miehet tapetaan ja äiti lapsineen joutuu lähtemään pakolaisleirille. No ei siinä mitään, äidin vikahan se on. Itselläni menee suomalaiset lapset arvolistalla ykköseksi, sitten ulkolaiset lapset+vähäosattomat ja kaukana sen jälkeen tulee suomalaiset aikuiset.
 

Beagle Boy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Luomuteurastajat (RIP)
Tämä on nyt hieman karannut aiheesta, mutta..

Itse on vaikea ajatella mitä tekisi tilanteessa jossa rakkaan koiran ja tuntemattoman ihmisen henki on vaarassa ja vain toisen voi pelastaa.. Jos semmoinen tilanne tulisi niin päätös tulisi selkäytimestä ja juuri sillä hetkellä. Nyt en osasi varmuudella sanoa kumpaan suuntaa vaaka kallistuisi, ihmiseen ehkä kuitenkin. En tiedä.
 

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
Repolainen kirjoitti:
Vittu mitä Jeesustelua tässä ketjussa esiintyy. Pitäisi varmaan ruuan jämätkin mitkä annan naapureiden kissoille lähettää joidenkin mielestä Afrikkaan postissa, jotta joku surkimus sillä aterialla eläisi päivän pidempään.

Ihmeellistä ylemmyydentuntoa, itse en ainakaan koe mitään pikkulapsia surkimuksiksi vain sen takia, että heidän syntymäpaikkansa nyt sattuu olemaan pakolaisleiri.

Repolainen kirjoitti:
Ihmiset sotivat, naivat, laiskottelevat ja odottavat ulkomaalaista apua.

Joopa joo, aika samaa meiltäkin löytyy, täällä sossun pummit harrastavat edellämainittuja. Pahoinpitelevät toisia, naivat, laiskottelevat ja odottavat ulkopuolista apua.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mä en tätä tapausta tunne muualta kuin tästä ketjusta. Mutta voihan se olla mahdollista että Katri Ylander kalasti itselleen muutaman uuden fanin lisää. Käsittääkseni monet hänen tai yleensäkkin idols yms. -ohjelmien faneista on sen verran nuoria (penskoja), ettei maailman menosta välttämättä niin paljoa tajua, vaan tuollainen lemmikkieläimien kohtalo suruttaa enemmän. Ja ehkä jollain tapaa sellainen ajtus voisi olla ohjelmallekkin hyödyksi, että eri ikäiset julkkikset kertovat erilaisia asioita, mitkä koskettavat erityylisiä ihmisiä, jolloin saisi enemmän ihmisiä soittamaan tai lahjoittamaan jonkun euron... ("Katri on tosi ihana, ja meillä on lemmikkinä tosi ihqu kissa. Äiti, soita säkin tonne jookosta.").

Mutta toisaalta, jos kerta tuolla ohjelmalla ja keräyksellä oli jo jokin tietty tarkoitus ja kohde mihin kerää rahaa, niin silloin on aika hassua mukana olevalla esiintyjällä tuolleen sanoa. Siis tavallaan, vaikka ei välttämättä suoraan sanokkaan, niin vähätellä keräyksen kohdetta. Siis henkilön, joka on mukana keräämässä rahaa, ja siten pitäisi mainostaa enemmän miten tärkeä juuri keräyksen kohteen auttaminen on. Melko hölmöä, ja tyhmästi tehty Katrilta. Pistikö hän oman etunsa, siis omien fanien eli luultavasti nuorten pikkutyttöjen miellyttämisen koko keräyksen edun edelle?, siis keräyksen jonka hyväksi hän oli mukana. Katrin tyhmyydestä en oikein osaa sanoa mitään. Ja voihan se olla niinkin, että jos itse joutuisin tv-kameroiden eteen, niin menisi varmaankin sormi suuhun tai sössöttäisin mitä sattuu. Ehkä Katri ei ole kovinkaan paljoa tai ainakaan pitkään ollut julkisuudessa, eikä tottunut tuollaisiin tilanteisiin, mutta ei se millään tavalla selitä tuota hänen lipsautusta. Epäilisin että hän on saanut kuulla tuosta myöhemmin.
 

Repolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Gunners kirjoitti:
Ihmeellistä ylemmyydentuntoa, itse en ainakaan koe mitään pikkulapsia surkimuksiksi vain sen takia, että heidän syntymäpaikkansa nyt sattuu olemaan pakolaisleiri.

Menisikin apu pikkulapsille. Minulla ei olisi mitään sitäkään vastaan vaikka terveitä pieniä lapsia lähetettäisiin tänne adoptoitavaksi. Ei musta ihminen pienenä sen tyhmempi ole kuin valkoinenkaan, mutta vanhemmistaan mallia ottamalla he ajavat itsensä huonompaan asemaan henkiinjäämistaistelussa kuin paikalliset eläimet.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
usko kirjoitti:
Ilmeisesti tarkastelemme asiaa aivan eri näkökulmasta. Muutoin en voi asiaa käsittää.

Nimittäin edellisen kerran kun luin "ihmisestä joka on (parempaan ja tärkeämään rotuun nähden) nollan arvoinen", kirjoittajana ja kommentoijana oli Rudolf Höss, erään tietyn keskitysleirin komentaja.

Ja ihan pohjautuen aikaisempaan kirjoitushistoriaasi, en täysin usko että näin ajattelisit.

Niin varmasti tarkastelemme, olen ennenkin ja tulen vastakin olemaan sitä miltä, että minulle suurin osa maapallomme asukkaista on 0 arvoisia. Heidän kuolemansa on minulle vain tilastollinen tapahtuma - niin karulta kuin se kuulostaakin.

Ylläolevalla tarkoitan myös sitä etten nosta ainoatakaan kansaa/(rotua) muiden yläpuolelle vaan kansasta/(rodusta) huolimatta löytyy niitä hyviä ja huonoja ihmisiä ja kaikkea tältä väliltä. Ts. välinpitämättömyyteni vuoksi en kuitenkaan ryhtyisi teurastamaan muita ihmisiä - tosin en tiedä tekisinkö kriisitilanteessa mitään heidän avuksi vai en mutta toimillani en kuitenkaan edesauttaisi heidän tappamista millään muotoa, jollei sitten mahdollista välinpitämättämyyttä lasketa tällaiseksi edesauttamiseksi.

Todettakoon loppuun sen verran, että tarvittaessa teen vapaaehtoistyötä jos/kun kohde on sellainen johon minulla on myönteinen tunneside.

vlad.
 

Solomon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Oudon kiivaasti toiset ovat sitä mieltä, että viivalle laitettuna ihmisen tulee olla eläintä arvokkaampi. Minä koen tärkeäksi moraaliseksi periaatteeksi sen, että subjektiivisten arvostusten tuolla puolen kaikki elämä on yhtä arvokasta.

Toki jos näitä arvostuksia puristetaan esiin luomalla skenaario, jossa pitäisi akuutissa tilanteessa valita joko huonekärpäsen, lemmikkieläimen, orpolapsen tai naapurin tytön henki, niin kyllä epäilemättä siinä kärpäselle huonosti kävisi. Ei siksi, että pitäisin kärpästä sinänsä vähemmän arvokkaana kuin näitä muita, vaan siksi, että kärpänen useastakin syystä ei herättäisi niin paljon sympatiaa kuin ihminen tai koira.

Eri tavalla periaatetta koeteltaisiin toisessa skenaariossa, jossa Jumala pakottaisi minut valitsemaan uhrin. Joko hyttynen, lemmikkini vai lapsi pakolaisleiriltä. Osaamatta sanoa mitä todellisuudessa tekisin, kokisin ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi valinnan suorittamisen arpomalla. Vaikka listinkin kesäisin sääskiä huoneestani inisemästä suurempia tunnontuskia tuntematta.
 
Viimeksi muokattu:

1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
1963 | 2021
Repolainen kirjoitti:
Vaikkei asiaa mitenkään rasistisesti ajattelisikaan, niin kyllä minulta on kerääjän helpompi saada rahaa salametsästyksen ehkäisemiseen, kuin pakolaisleireillä aikaansa viettävien ihmisten auttamiseen.

Sinulla on Repolainen aika ruusuinen käsitys pakolaisleireistä. Suosittelisin perehtymään aiheeseen lisää.

Tuo oma lemmikki vs pakolainen vastakkainasettelu on absurdia, koska toinen asia on sinua lähellä ja toiseen sinulla ei ole minkäänlaista tunnesidettä. Sama ilmiö on usein kun katsoo uutisia - pakolaisveneen 50 nälkään kuollutta ei hetkauta lähellekään niin paljon kuin oman kotikylän lakkautettu tehdas.
 
Minulla ei ole koskaan ollut lemmikkiä. Joten kärpäseltä henki ja Nixon pitäköön rahansa.

Tyhmyys on viisauden alku ja Katri sen todistaja.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Slalomlalom kirjoitti:
Minulla ei ole koskaan ollut lemmikkiä. Joten kärpäseltä henki ja Nixon pitäköön rahansa.

Tyhmyys on viisauden alku ja Katri sen todistaja.

Ei ole myöskään ollut omaa lemmikkiä, mutta kotona on ollut ja tuttava piirissä muutenkin reippaanlaisesti koiria ynnä muita perkeleitä.

Minulla ei ole mitään elukoita vastaan, ainoastaan niitä perheenjäseniksi kutsuvia henkilöitä, "*kutsikutsiguu* ja meidä rekku oli taas niitä lutunen kun se paskansi isännän aamutohveliin, voi että! Sitten se hyppäsi lasten huoneeseen panna rytkyttämään tytön pehmonallea. Eihän se hauskaa tytön puolelta ollut, mutta minkäs sille voi?"

Perkele, yksikin minun talooni tuleva "perheenjäsen", joka kuseksii huoneen nurkkiin ja haistelee emännän haaroväliä lentää sitten saman tien pihalle. "Meidän musti on sitten niin fiksu kun osaa tuoda klapeja liiteristä saunalle." Kai se nyt saatana tuo kun on muutaman kerran herkkupaloilla opetettu, herranjestas sentään...

Eläin ei ole koskaan ihmistä tärkeämpi vai pitäisikö minun pelastaa mahdollisessa tilanteessa sinun sijastasi rakas sylikoirasi?

Totta on tosin se seikka, että elukoilla on positiivisia vaikutuksia sen omistajaan joissain määrin. Joutuu lähtemään lenkille(Tosin paljon halvemmaksi tulee vaikka maksaa se kuntosalikortti ja mennä sinne salille ammattilaisten ohjaukseen.)ja elukka on aina "iloinen" nähdessään kotiovella sinut. Tunnet olevasti odotettu ja tärkeä. -Paskat se oikeasti mitään iloinen on, ruokaa se haluaa ja on ihan fiiliksissä kun ruoan tarjoaja on tullut ovesta peremmälle, vai onko se piski vielä 10 minuutin päästä ihan täpinöissään, kun safkat on syöty ja lepohetki odottaa? On ehkä sitten kun sanotaan, että mennäänkö ulos? Häntä heiluu ja pomppua riittää, mutta ei se muuten iloinen ole kuin sen takia, että pääsee haistelemaan toisten kusijälkiä... Sitähän ne muutkin perheenjäsenet ulkoillessaan harrastavat... just joo.

Eikö oikein lemmikin omistajalla ole kykyjä sosiaaliseen kanssakäymiseen, kun pitää ottaa aivopieru siihen talouteen rahaa tuhlaamaan? Itsekäs p***a, kun et halua olla yksin niin sitten hommaat jonkun elukan seuraksi. Painu ulos viettämään aikaasi ihmisten kanssa. Tai rakenna vaikka vene ja lähde kalaan.

Ainoat hyvät syyt koiran hankkimiseen ovat siis:
1. metsästykseen
2. psyykkisiä oireita helpottamaan
3. pelastus/jäljitys tehtäviin ynnä huumeita haistelemaan rajoille.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
masaman kirjoitti:
Eläin ei ole koskaan ihmistä tärkeämpi vai pitäisikö minun pelastaa mahdollisessa tilanteessa sinun sijastasi rakas sylikoirasi?

Ilmeisesti sinulla on lukemisen ymmärtämisessä puutteita, lemmikki vs pakolainen/tuntematon ihminen tilanteessa kyse on silkasta tunnesiteestä. Jos minulla on tunneside koiraani mutta minulla ei ole tunnesidettä pakolaisleirillä elävään pikkupoikaan niin tuolloin asetan kaikella tapaa lemmikkini edelle.

Minulla lemmikkini ja ihmisen välillä tilanne ratkaisee sen kumpi on tärkeämpi ja suurin osa maapallon väestöstä kuuluu luokkaa ei tunnesidettä joten heidän pelastamisen etten en katso tarvetta tehdä yhtään mitään, ts. lemmikkini ajaa kaikella tapaa näiden ihmisten edelle.

Jokainen arvottaa maailman omalla tavallaan, minulle tärkeimpiä ovat minua lähellä olevat ihmiset ja eläimet (siis ne joihin on syntynyt tunneside) ja muut ovat minulle tilastollisia tapauksia, he ovat olemassa mutta keskimäärin heidän merkityksensä elämääni on minimaalinen.

vlad.
 
Viimeksi muokattu:

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
vlad kirjoitti:
Ilmeisesti sinulla on lukemisen ymmärtämisessä puutteita, elimmi vs pakolainen/tuntematon ihminen tilanteessa kyse on silkasta tunnesiteestä. Jos minulla on tunneside koiraani mutta minulla ei ole tunnesidettä pakolaisleirillä elävään pikkupoikaan niin tuolloin asetan kaikella tapaa lemmikkini edelle.

Jostain kumman syystä nyt laitat ilmeisesti ajatuksia ja lukemisen ymmärtämättömyyttä meikän piikkiin, kun pointti ei ole ollenkaan se, että sinulla on tunnesidettä yhtikäs mihinkään. Kysymys on siitä, miksi näitä elukoita hommataan ja mihinkä ympäristöön. Tosin tuo "elimmi" hieman kyselyttää vai onko kyse vain typosta:)

vlad kirjoitti:
Minulla lemmikkini ja ihmisen välillä tilanne ratkaisee sen kumpi on tärkeämpi ja suurin osa maapallon väestöstä kuuluu luokkaa ei tunnesidettä joten heidän pelastamisen etten en katso tarvetta tehdä yhtään mitään, ts. lemmikkini ajaa kaikella tapaa näiden ihmisten edelle.

Jokainen arvottaa maailman omalla tavallaan, minulle tärkeimpiä ovat minua lähellä olevat ihmiset ja eläimet (siis ne joihin on syntynyt tunneside) ja muut ovat minulle tilastollisia tapauksia, he ovat olemassa mutta keskimäärin heidän merkityksensä elämääni on minimaalinen.

Aivan, ja sama asia on myös silloin kuin jossakin Konginkankaalla kuolee porukkaa. Ei paljoa liikuttanut, mutta silti olisin ennemmin pelastellut näitä ihmisiä bussista kuin kissaa samaisesta autosta, eikö? Vaikka kyseessä olisi ollut oma "karviseni" niin mitä sitten? Toki vituttaisi jos joku ajaisi autolla elukan yli, mutta tuskin lähellekään niin paljon jos joku perheeni jäsenistä jäisi auton alle ja heittäisi kupin nurkkaan.

No, kyllä ne prioriteetit sieltä esiin kaivautuvat jos sattuu omalle kohdalle, että istuskelee autossaan ojan pohjalla ja toisen auton omistaja paijaa turreaan sillan kupeessa kun sinä hengittelet bensahöyryjä pää alaspäin penkin turvavöistä roikkuen. Se dogi, kun sattuu olemaan tunnesiteeltään lähempänä häntä itseään kuin vastapalloon osuneen auton kuski/matkustaja.
 

scholl

Jäsen
Tilatiili kirjoitti:
Poislukien tuo, että opiskeleminen olisi pelkkää rahan tekemisen harjoittelua.

Yhteiskunnan kannalta asia on niin. Tottakai voi ajatella, että henkilö tekee jotain oikeasti yhteiskunnan kannalta merkittävääkin, mutta ensisijaisesti hän opiskelee, jotta saa opiskelujen jälkeen työpaikan, eikä jää yhteiskunnan elätettäväksi.
 

scholl

Jäsen
vlad kirjoitti:
Muista en tiedä mutta ainakin minun kohdalla prioriteeteissa edelle ajaa ystävieni ja läheisteni ohella koirani - se on paljon arvokkaampi kuin joku orpopoika kaukana Suomesta.

Tuohon mielipiteeseen voi yhtyä, kun kyse on omasta lemmikkieläimestä. Nehän ovat perheenjäseniä ja tottakai tärkeämpiä kuin vieraat ihmiset. Se on hyvin normaalia, eikä erityisen itsekästä sinänsä. Jokainen valitkoon itse onko oman perheen jäsenet ihmisiä, eläimiä vai molempia.

Kodittomalla kotieläimellä ja oman perheen lemmikkieläimellä on sen sijaan erittäin suuri ero.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
usko kirjoitti:
Siis ei saatana.
Mee jumalauta terapiaan tai johonkin. Joku vitun paskantava rakki versus ihminen?
Enempää en kommentoi,tulisi nimttäin pommin varmasti sanomista.

Tämänkaltaiset viestit pistävät toivomaan että Suomeenkin saadaan joku rekisteri jonka perusteella viranomaiset päättävät kuka saa hankkia lemmikin ja kuka ei.

Ihan rehellisesti Usko, jos joutuisin palavasta talosta valitsemaan pelastettavaksi vanhempien koiran tai sinut niin valinta olisi vitun helppo.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Daespoo kirjoitti:
Tämänkaltaiset viestit pistävät toivomaan että Suomeenkin saadaan joku rekisteri jonka perusteella viranomaiset päättävät kuka saa hankkia lemmikin ja kuka ei.

Ihan rehellisesti Usko, jos joutuisin palavasta talosta valitsemaan pelastettavaksi vanhempien koiran tai sinut niin valinta olisi vitun helppo.

Kunnon kommarimeininkiä vaan ja isoveli valvomaan, yeah baby! Olisi kyllä mielenkiintoista kuunnella selitystäsi poliiseille, että minkä takia hait talosta koiran ennemmin kuin jonkun tuntemattoman ihmisen, joka huusi apua:) No, kuten jo aikaisemmin sanoin, ei paljon väliä. Kuitenkin sen sanon edelleenkin, että itse kiskon sen ihmisen sieltä talosta pihalle, vaikka se olisi itse Scholl, tuo turkkilaisten lahja saksalaiselle jalkapalloilulle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös