Muutama kommentti näihin, vaikka veikkaan, että niitä on jo kommentoit riittämiin.
Viestin lähetti Ohmi
Ei, eiköhän tuo raiskaamisen taito tule venäläisille ihan äidinmaidossa. Niin kuin varmasti muistat myös venäläispartisaanien tekemät raiskaukset Suomen itärajan kylissä talvi-/jatkosodan aikoihin. Saksan valloitusretkellä nyt vain sattui olemaan hieman enemmän vapaata riistaa ja taisivat ne raiskata saksalaisten puutteessa Saksalle vangiksi joutuneet omat naisetkin...
Raiskaaminen johtunee kuitenkin - pääosin - kahden hyvin voimakkaan toisistaan eroavan ja toisiaan vihaavan ideologian yhteentörmäyksestä, (natsismi vs. kommunismi). Lisäksi monille neuvostoyhtymille oli iskostettu päähän koston mentaliteetti, tässä suhteessa NKVD:n joukot olivat hyvin häikäilemättömiä vihollista kohtaan - kuin myös omia antautuneita ja sotavangeiksi jääneitä kohtaan, (kuten totesit, moni joukkojen toimesta vapautettu naissotavanki raiskattiin ja sittemmin tapettiin, syynä tähän oli Stalinin määräys ja siitä seurannut käsitys, että sotavangit ovat äiti-Venäjän pettureita).
Partisaanien kohdalla tarkoitus pyhitti keinot, raiskauksilla oli tarkoitus luoda pelkoa ja hysteriää rintaman takaisten alueiden väestöön. Usein nämä partisaanit vieläpä olivat vakaumuksellisia kommunisteja ja käyneet läpi ideologiansa mukaisen "aivopesun", mikä sitten johti siihen ettei vihollista pidetty minkään arvoisena, mistä sitten johtui se, että heitä kohtaan saatettiin käyttää (käytettiin) kaikkia mahdollisia keinoja - raiskaus eräänä sellaisena. Tässä yhdistyi psykologia ja ideologia.
Suurin osa kuitenkin juutalaisia, joita tapettiin samalla tavalla ympäri eurooppaa eli kaasuttamalla. Ja tiedät varmasti historiaan perehtyneenä, ettei Stalinkaan näistä juutalaisista niin kauheasti välittänyt. Stalin pisti esim. montun reunalla kylmäksi satatuhatta ukrainalaista ennen Barbarossan alkua ja eiköhän Venäjällä ollut ihan omat keskitysleirinsäkin näille juutalaisille, vaikkei kaasukammioita ollutkaan - nälkään kuoli sitäkin varmemmin.
Stalinin vainoharhaisuudessaan nostattama vaino kohdistui tasaisesti likipitäen kaikkiin kansanosiin, juutalaiset mukaan lukien. Mutta eivät he, käsitykseni mukaan, joutuneet minkään erityisen terrorin kohteeksi. Toki juutalaisia syyllistettiin monesta asiasta, aivan kuten heitä oli syyllistetty keskisessäkin Euroopassa jo vuosisatojen ajan.
Stalinin vaino ehkäpä iskosti kansalaisiin ajatuksen siitä ettei ihmishenki ole minkään arvoinen ja tämä ideologinen ajatus törmätessään natsisimin ideologiaan synnytti maailmanhistorian brutaaleimman sotanäyttämön WW II itärintamalle.
Pointti on se, että länsimaalaiset eivät enimmässä määrin raiskanneet saksalaisia vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus ja varmasti aihetta vuoden 1939 alkaneista kärsimyksistä johtuen - kostona.
Eivät raiskanneetkaan, johtuen osittain yllä kertomastani syystä. Länsimaiden ja natsismin välillä ei kuitenkaan ollut sellaista ideologista vihaa mikä olisi nostattanut sotatoimet äärimmäisen brutaaleiksi. Kulttuurillisesti ja kasvatuksellisesti Saksa kuului läntiseen piiriin mikä oli eräs yhdistävä tekijä, mikä sitten osaltaan ehkäpä teki sodankäynnistä lännessä inhimillisemmän.
Sota lännessä oli siistiä verrattuna itärintaman taisteluihin, julmuuden kohdistuivat pääasiassa juutalaisiin ja pieniin yksittäisiin ryhmiin (yhteisöihin) saksalaisten taholta. Jos Saksa olisi ottanut lännessä käyttöönsä samat keinot kuin idässä, tilanne olisi voinut olla toinen. Tuolloin ranskalaisten, belgialaisten, hollantilaisten yms. viha olisi voinut kohdistua nujerrettuihin saksalaisiin aivan toisella tapaa. Viitteitä tästä saa kun tarkastelee sitä kuinka esim. ranskalaiset vapauduttuaan kohtelivat kansalaisiaan (eritoten naisia) jotka olivat tehneet yhteistyötä saksalaisten kanssa. Heitä julkihäpäistiin ja tuomittiin pahimmassa tapauksessa kuolemaan hyvinkin heppoisin keinoin.