Mitä nyt olen seurannut jääkiekkoa sen 25 vuotta, niin mielestäni Kari Jalonen on ensimmäinen epäonnistunut valinta maajoukkueen päävalmentajaksi, junnuissa niitä ollaan nähty enemmän. Ilmeisesti ajateltiin, että KJ tuo vaihtoehtoisen pelitavan ja samalla tavan menestyä, ettei olla liikaa jämähdetty tähän Meidän Peliin. Jo nyt nähdyn perusteella voi sanoa, että tuo vaihtoehtoinen pelitapa ei toimi leijonissa.
Suomi sai ehkä vuosikausiin nimekkäimmän joukkueen MM-kisoihin viime keväänä, mutta se ei kyllä kentällä näkynyt. Suomella ei ollut pelitapaa, joka olisi tukenut hyökkäyksiä. Tilannetta pelasti se, että joukkueella oli tänä vuonna niin taitavia kavereita, kuten Kemppainen, Donskoi, Barkov, Lindella ja JJ, jotka pystyivät omalle luovuudellaan tekemään maalintekopaikkoja ilman mitään selkärankaa.
Taas vastaavasti MM-kisoissa 2013 Suomella oli ehkä aikoihin nimettömin kokoonpano, mutta kun löytyi toimiva pelitapa, niin pystyttiin haastamaan kenet vaan. Suomi hävisi mitalinkin, yllätys yllätys, vastustajaa heikompaan maalivahtipeliin. MM-kisoissa 2014 oli ehkä vielä nimettömämpi joukkue. Alussa pelaajilla ei ollut selkeää pelitapaa, ja Suomi tarvitsi vaikkapa Valko-Venäjää vastaan tulokuuman maalivahdin voittoon, pelillisesti oltiin alakynnessä. Sitten kun Marjamäki sai ajettua pelitavan sisään, niin dominoitiin supertahtiä vilisevää Venäjää SM-liigamiehilläkin.
Mulla ei ole henk.koht mitään pystysuunnan jääkiekkoa vastaan, jos sillä olisi mahdollisuutta menestyä. Nyt me vaan annetaan sillä vastustajille tasoitusta. Mut ehkä tämäkin kortti piti sitten tarkistaa, mut toivottavasti otettiin opiksi.