aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niinpä, ne "puukätiset duunarit" ovat usein pelaajia, jotka seurajoukkueissaan ovat pitkän kauden ajan olleet liigassa tai kovemmissa eurosarjoissa asteen pari tehokkaampia pelaajia kuin Laine ja Pjärvi tällä hetkellä. Tietysti on otettava myös huomioon rooli ja sen vaatimukset, alemmissa ketjuissa oikeasti tarvitaan myös niitä "puukätisiä duunaripelaajia".

Tässä joukkueessa on paljon potentiaalisia tulevaisuuden tähtipelaajia, mutta ehkä osa kirjoittajista yliarvioi juniorijoukkueita vastaan esitetyt näytöt suhteessa jo alle puolen vuoden sisällä pelattaviin aikuisten kisoihin, joissa vastassa on kokeneita, kypsiä aikuisia ammattilaisia. Tietysti näillä nuorillakin pelaajilla on mahdollisuus ansaita paikka kisajoukkueessa, ei siinä mitään.
 
Viimeksi muokattu:
RIP Blues

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mietin vaan tässä Nokka Jalosen joukkojen tuttua puudutusta katsellessani, että kuinka monta jollain tavalla ehjää ja hyvää peliä ylipäätään muistatte Nokan Leijonilta?

Siis jos otetaan mukaan mm-tason matsit sekä harkkapelit sekä kaikki eri koostumukset, aina änärimiehiä sisältävistä huippunipuista kokeilevampiin koostumuksiin...

Mun mielestä näitä otteluita ei ole, ehkä lainkaan. Jalosen kaikkia Leijona-jengejä vaivaavat samat asiat: sekavuus, väsymys, tukkoinen avauspeli, suht heikko erikoistilannepeli ja bonuksena krooninen tehottomuus.
 
Suomi ja Venäjä jakavat tällä hetkellä ideologisesti samat päämäärät: demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ja monta muutakin periaatetta. - Tarja Halonen
Suosikkijoukkue
Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
Totesin jo Nokan valinnan aikoihin, että oli huono ratkaisu pestata hänet Leijonien päävalmentajaksi. Kalella ei ilmeisesti sitten juuri sillä hetkellä ollut parempiakaan saatavilla.
 
Ei niin pientä tulta, ettei savu nousisi.

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Jos tuosta Rautakorpi osiosta olet erimieltä, allekirjoitatko sen muun tekstini eli Kari Jalonen ei ole saanut peliä toimimaan, ja ettei hän ole ollut valmis muuttamaan tarpeeksi vanhaa pelitapaansa. Se on aika sama vaikka sieltä omista lähdetään organisoidusti, jos lopputulos on usein se ettei vastustajan siniviivaa pystytä ylittämään rintamana. Nämä kaksi Ruotsi peliä ovat olleet enemmän tai vähemmän yhden ja välillä kahden pelaajan hyökkäysalueelle puskemista. Jo nuo Kojon ja Jukan pelaaja valinnat etenkin pakiston osalta kertovat minkälaista kiekkoa he haluavat peluuttaa, ja tässäkin tietenkin päävalmentaja vastaa isosta kuvasta.
(siirsin parempaan ketjuun)Nokka Jalosesta olen täysin samaa mieltä. Rautakorvesta en ja en ymmärrä miksi Rautakorpi tuolla on, kun se ei selvästi saa tuotua omia juttujaan siihen peliin.

Mitä Rautakorpeen tulee, niin se oli yksi variaatio "meidän pelistä", mitä Rautakorpi Kerhossa(loppuaikana)/Tapparassa peluutti. Siinä oli enemmän variantteja siitä vanhasta aluepelaamisesta tai jonkun kutsumasta prosentti lätkästä, mutta silti selvästi kiekkokontrollia. Marjamäki ja J.Jalonen on taasen peluuttaneet ihan erinäköistä kiekkoa. Jopa J.Jalosen ja Marjamäen pelitavoista löytyy melkoisesti eroa, vaikka molemmat on hyvin pitkälti sitä kiekkokontrollia. Enkä nyt tarkoita sitä Jalosen uudistamaa meidän peliä tai siis "total hokia" tms. millä nimellä se Sihvonen sitä kutsuikaan.

Kaikki nuo, kuten Virran KalPa:n pelityyli ovat kuitenkin varianteja siitä yhdestä ja samasta, vain eri näkökulmista katsottuna ja eri varianteilla. Ne kaikki antavat, pitkässäjuoksussa, ne samat avaimet niille pelaajille tunnistaa niitä tilanteita ja tietää miten kentällä toimia, hyvinkin lyhyessä ajassa. Mikä on koko "meidän pelin" sissän ajamisen idea. Nokka Jalonen taas vaikuttaa pelaavan aivan jotain käsittämätöntä kiekkoa, mikä sisältää enemmän tuota puskemista ja pystysuuntaa, kuin kiekkokontrollia. Tuntuukin että K.Jalonen on jossain siellä vanhan ja uuden koulukunnan välissä, mutta ei omaa J.Jalosen kykyjä tuottaa siitä ajatuksesta sitä "total hokia", yhtä lyhyessä ajassa kuin J.Jalonen on sen pystynyt tuottamaan.
 
"Montako kertaa Kunyk on tällä kaudella mahtunut EHT:lle mukaan? Ei kertaakaan." -VapaaehtoisGM perustelee Kerhon osiossa miksi Kunyk on huonompi pelaaja kuin Paajanen.

Kalikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Jalosen leijonista on jäänyt mieleen huonot ottelujen startit. Voi olla, että joskus on oltu hyvinkin valmistautuneita, mutta mielikuva olisi sellainen että yleensä ei olla oltu. Ehkä ekan erän jälkeen on vasta herätty. Heikkoa viimeistelyä ja YV:tä nyt on lähes aina ollut. Mutta yleensä sitten kun on päästy peliin mukaan, niin on ollut ihan hienoa peliä.
 

Warrington

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
(siirsin parempaan ketjuun)Nokka Jalosesta olen täysin samaa mieltä. Rautakorvesta en ja en ymmärrä miksi Rautakorpi tuolla on, kun se ei selvästi saa tuotua omia juttujaan siihen peliin.

Mitä Rautakorpeen tulee, niin se oli yksi variaatio "meidän pelistä", mitä Rautakorpi Kerhossa(loppuaikana)/Tapparassa peluutti. Siinä oli enemmän variantteja siitä vanhasta aluepelaamisesta tai jonkun kutsumasta prosentti lätkästä, mutta silti selvästi kiekkokontrollia. Marjamäki ja J.Jalonen on taasen peluuttaneet ihan erinäköistä kiekkoa. Jopa J.Jalosen ja Marjamäen pelitavoista löytyy melkoisesti eroa, vaikka molemmat on hyvin pitkälti sitä kiekkokontrollia. Enkä nyt tarkoita sitä Jalosen uudistamaa meidän peliä tai siis "total hokia" tms. millä nimellä se Sihvonen sitä kutsuikaan.

Kaikki nuo, kuten Virran KalPa:n pelityyli ovat kuitenkin varianteja siitä yhdestä ja samasta, vain eri näkökulmista katsottuna ja eri varianteilla. Ne kaikki antavat, pitkässäjuoksussa, ne samat avaimet niille pelaajille tunnistaa niitä tilanteita ja tietää miten kentällä toimia, hyvinkin lyhyessä ajassa. Mikä on koko "meidän pelin" sissän ajamisen idea. Nokka Jalonen taas vaikuttaa pelaavan aivan jotain käsittämätöntä kiekkoa, mikä sisältää enemmän tuota puskemista ja pystysuuntaa, kuin kiekkokontrollia. Tuntuukin että K.Jalonen on jossain siellä vanhan ja uuden koulukunnan välissä, mutta ei omaa J.Jalosen kykyjä tuottaa siitä ajatuksesta sitä "total hokia", yhtä lyhyessä ajassa kuin J.Jalonen on sen pystynyt tuottamaan.
Joo Jalonen valitsi apuvalmentajan kuten yleensäkin, tukemaan päävalmentajan omaa juttua. Siinähän ei mitään väärää ole jos se tuottaisi tulosta. Ja tuosta meidän pelistä, siitähän ei ole enää olemassa (jos on koskaan edes ollut) mitään yhtä pelitapaa. Myös nyky Liigassa on paljon erilaisia variaatioita J.Jalosen tai Rautakorven omista pelitavoista.

Ja Kari Jalonen vaikuttaa nimenomaa olevan vanhan ja uuden välissä. Osin Kojolla ei varmasti ole kaikkia työkaluja pakissaan jotta hän voisi tuota ''meidän pelin'' -variaatiota peluuttaa, ja osin en usko että Kari Jalonen jääräpäänä on valmis muuttamaan vanhaa pelitapaansa tarpeeksi. Kari Jalonen haluaa itsepintaisesti risteyttää kahta liian erilaista asiaa, pystysuunta ja kiekkokontrolli. Noista kahdesta on mahdollista luoda toimiva yhdistelmä, mutta ei siten kuinka Kojo sitä yrittää tehdä. Tai voihan olla että Kojolla on toimiva sapluuna, jota hän ei vaan ole saanut pelaajille iskostettua. Pelitavan opettaminen kun ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella, harjoituksissa ja videoilla kaikki voi näyttää kivalta, mutta pelissä kaikki voi näyttää ihan karmealta.

Oli muuten huvittavaa kuunnella eilistä Ruotsi-ottelua kun Valtonen ja Jortikka vuorotellen kritisoi Jalosen pelaaja valintoja etenkin YV:n osalta. Louhivaara ja Osala kun eivät ole aivan YV:n erikoismiehiä, etenkin kun Osalaa ei ainakaan ensimmäisessä pelissä edes käytetty maalinedessä.
 
Rock, paper, shotgun.

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Aika kovaa jälkeä myös Kojolta, jonka manasin itsekin monesti maanrakoon, kun Leijonien peli on viimeiset pari vuotta ollut niin sekavaa.

Mutta nyt näyttää jälki olevan huikeaa.
 
Suomi ja Venäjä jakavat tällä hetkellä ideologisesti samat päämäärät: demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon ja monta muutakin periaatetta. - Tarja Halonen

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kari Jalonen siis lopetti päävalmentajan hommat. Lyhyeksi jäi "Kojon" pesti, mutta toisaalta hyvä näin. Useasti on Suomen päävalmentajan pestiä väkisinkin venytetty yli sen, mikä oikeasti olisi ollut järkevää. Esimerkkejä tästä vaikkapa Curre ja Ara, joiden viimeiset päävalmentajavuodet olivat jo tyhjäkäyntiä.

Kari Jalonen on valmentaja, joka oli ikäänkuin pakko valita päävalmentajaksi näyttöjensä perusteella. Ensimmäinen kausi meni selvästi totutellessa vaikkakin ei viime vuoden projektissa muuta vikaa ollut, kuin se yksi tappio puolivälierässä. Nyt sitten Suomi onnistui menemään melkein päätyyn saakka. Hyvää työtä Jaloselta ja muulta tiimiltä.

Ehkä Kari Jalosen ajasta jää tärkeimpänä perintönä vastuunjako GM Lehtiselle, kuten Kari Jalonen itsekin sanoi. Se mahdollistaa hyviä juttuja esimerkiksi NHL:n suuntaan. Myös itse päävalmentajan valinnassa GM:llä lienee jatkossa isompi rooli, kuin kertaakaan aiemmin.

Tässä vielä linkki mielenkiintoiseen juttuun Kari Jalosesta:
Leijonaluotsi jakaa mielipiteitä - "Osa pitää häntä mulkkuna"
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy