Kannatatko homopareille täyttä adoptio-oikeutta?

  • 40 558
  • 577

Kannatatko homopareille täyttä adoptio-oikeutta?

  • Kyllä

    Ääniä: 139 43,7%
  • Ei

    Ääniä: 179 56,3%

  • Äänestäjiä
    318

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Luonnon lait on mielenkiintoinen ilmaisu, samoin kuin luonnon kosto yms. fraasit. Mikä luonnon laki estää homojen adoptiot?

Jos et ymmärrä tai halua ymmärtää mitä tuolla "luonnon lailla" tarkoitetaan niin eiköhän se ole ihmisen lisääntymiseen viittaava asia...mies ja nainen eli luonnolliset vanhemmat.
 

Lohipoika

Jäsen
Jos et ymmärrä tai halua ymmärtää mitä tuolla "luonnon lailla" tarkoitetaan niin eiköhän se ole ihmisen lisääntymiseen viittaava asia...mies ja nainen eli luonnolliset vanhemmat.

Eli siis sinun mielestäsi sellaiset hedelmättömät pariskunnat, jotka eivät luonnollisesti (= panemalla) voi saada lapsia, eivät myöskään saa adoptoida? Vai koskeeko tämä vain homoja? Myöskään yli ~50-vuotiaat naiset eivät enää kykene hankkiutumaan raskaaksi luonnollisesti, joten heidät myöskin on ehdottomasti karsittava adoptiolistoilta pelkästään ikänsä takia? Entä jos naiselta poistetaan kohtusyövän takia kohtu, hänkään ei saa adoptoida?

Kai sinä ymmärrät, kuinka järjetön tuo sinun näkökulmasi on?
 

Wolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
MIKKELIN JUKURIT
Eli siis sinun mielestäsi sellaiset hedelmättömät pariskunnat, jotka eivät luonnollisesti (= panemalla) voi saada lapsia, eivät myöskään saa adoptoida? Vai koskeeko tämä vain homoja? Myöskään yli ~50-vuotiaat naiset eivät enää kykene hankkiutumaan raskaaksi luonnollisesti, joten he myöskin on ehdottomasti karsittava adoptiolistoilta pelkästään ikänsä takia? Entä jos naiselta poistetaan kohtusyövän takia kohtu, hänkään ei saa adoptoida?

Kai nyt jokin ikärajakin olisi syytä olla adoptioissa. Ei ole järkevää, jos vaikka 80-vuotiaat haluavat adoptoida lapsen. Jos naiselta on kohdunsyövän takia kohtu poistetty niin en näe tätä esteenä adoptioille. Homoille en kannata missään olosuhteissa adoptio-oikeutta. Piste.
 

TF-79

Jäsen
Suosikkijoukkue
TUTO. Pekka Virran nakkipiirakat.
Ei pitäisi, kaksi saman sukupuolen edustajaa saakoon adoptio-oikeuden sitten, kun pystyvät keskenään lisääntymään. Siihen asti tuo on luonnotonta. Eikä sitä nyt voi verrata siihen, jos lapsia ei voi sairauden takia saada.
Homo adoption vertaaminen kohtusyöpään on aika ala-arvoinen veto. Jopa mieheltä, jonka mielestä tappaminen on aina väärin, paitsi silloin, kun se on oikein.
 

costi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blues, #33 Timo Hirvonen
Äänestin kyllä.

Homoparien adoptio-oikeuden (sekä sukupuolineutraalin avioliiton*) hyväksyminen pitäisi mielestäni olla päivänselvä asia sivistysvaltiossa vuonna 2011. Lapsen kannalta tärkeintä on rakastavat vanhemmat sukupuolesta huolimatta. Tähän nähden tuntuu todella oudolta, että homoparien adoptio-oikeutta jaksetaan vastustaa "no hyi en mä tykkää homoista"-asenteella. Viattomat lapsetkin jo mainittiin. Nälänhätä tuntuu varmasti paremmalta kuin rakastavat vanhemmat. Sanoiko joku kaksinaismoralismi?

Mielestäni olisi hienoa, jos Suomi oli edelläkävijä näissä asioissa, mutta valitettavasti aika ei tunnu vielä olevan kypsä sille. On kuitenkin hienoa, että keskustelua käydään ja uskon, että järki voittaa vielä tunteen tässä asiassa.

* Ei ole tämän ketjun asia, mutta mainittakoon nyt kuitenkin kun asia on tällä hetkellä pinnalla.
 

Lohipoika

Jäsen
Homoparien adoptio-oikeuden (sekä sukupuolineutraalin avioliiton) hyväksyminen pitäisi mielestäni olla päivänselvä asia sivistysvaltiossa vuonna 2011.

Viime viikkojen aikana olen oppinut, että ei ole sellaista asiaa kuin päivänselvä tai itsestäänselvyys, vai mitä, TF-79?

Mielestäni olisi hienoa, jos Suomi oli edelläkävijä näissä asioissa, mutta valitettavasti aika ei tunnu vielä olevan kypsä sille. On kuitenkin hienoa, että keskustelua käydään ja uskon, että järki voittaa vielä tunteen tässä asiassa.

Aikoinaanhan Suomi oli edelläkävijä, kun se myönsi ensimmäisenä maana naisille oikeuden äänestää JA asettua itse ehdolle. Nyt Suomi on jäänyt jälkeen tässä homokysymyksessä, kun homoavioliitot on sallinut Argentiina, Belgia, Espanja, Etelä-Afrikka, Hollanti, Islanti, Kanada, Norja, Portugali ja Ruotsi sekä muutama Yhdysvaltojen osavaltio ja México. Kyllä tässäkin asiassa vielä järki ja oikeudenmukaisuus voittavat ja homoavioliitot ja homojen adoptio-oikeus hyväksytään, mutta olisin suonut sen tapahtuvan ensimmäisten joukossa. Enemminkin minua ihmetyttää se, että homoutta pidetään syöpää pahempana asiana, kuten Wolf tuossa edellä osoitti.

Homo adoption vertaaminen kohtusyöpään on aika ala-arvoinen veto.

Pyydän tässä anteeksi kaikilta homoilta sitä, että vertasin homoutta oikeasti hengenvaaralliseen sairauteen, joka jättää joka vuosi tuhansia ihmisiä ilman läheistään sukupuolesta riippumatta. Tiedostan sen tosiasian, että moni lapsi on jäänyt orvoksi eri syöpien vuoksi ja että todennäköisesti joku omista perheenjäsenistäni saa aikanaan syövän ja mahdollisesti jopa kuolee siihen. Homoseksuaalisuus ei ole leikinasia, koska toisin kuin esimerkiksi mustaihoisten kohdalla tänä päivänä on vielä muotia vihata ihmisiä heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella, pitää heitä kakkosluokan kansalaisina ja evätä heiltä tämän seikan vuoksi "normaaleille" ihmisille kuuluvia perusoikeuksia kuten oikeus solmia avioliitto oman täysi-ikäisen ja halukkaan puolisonsa kanssa tai adoptoida lapsi.

Ps. Homoadoptio on yhdyssana.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Pientä lähdekritiikkiä:

Kyseessä on yhteenveto jenkkitutkimuksista, joiden tilaajat ovat aika kirjavia kuten aiemminkin esitetyissä tutkimuksissa.

Kannattaa lukea koko teksti, nimittäin jatkuvasti toistetaan tätä että tutkimus ei ole kovinkaan laaja. Silti tehdään johtopäätös, että ei ole mitään merkitystä onko homo vai heteropari vanhempina.

Kumma juttu...

"Tutkimuksia näistä perheistä ja lapsista alkaa olla jo jonkin verran, vaikka seurannat eivät ole vielä ehtineet pitkiksi (Flaks et al., 1995; Brewaeys et al., 1997; Golombok et al., 1997; Chan et al., 1998)."
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Näitä juttuja lukiessa alan jo pikkuhiljaa kannattaa homouden kriminalisointia, jos ei jopa palauttamista mielen sairauksien luetteloon. Samoin homoudesta ja homojen asioista keskustelemisen. Vittu, mikä pakko sitä seksuaalisuuttaan on tyrkyttää joka paikkaan. Homot ja heterot takaisin kaappiin kaikki, kuten ennenkin. Nää asiat on yksityisasioita.
 

Repolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Siinä on pojan "kiva" aloittaa lätkä- tai futisharrastusta, kun kotona on isänä ja äitinä kaksi miestä. Lapsi siinä kärsii niin pirusti, että luulisi jotain järkeä olevan päättäjilläkin ettei tuollaisista asioista edes keskusteltaisi. Imekööt miehet toistensa kullia, mutta täysin syyttömiä lapsia siihen ei saa sekoittaa.
 

Repolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Entäs ne lapset jotka eivät potki palloa tai kiekkoile? Ovat sitten muuten vaan homoja?

Ei mutta koulukiusattuja. Seurustelin joskus ysärillä tytön kanssa jonka isosisko oli kihloissa toisen naisen kanssa. Silloin ei ollut homobuumia ja mahdolliseen lapsen hankkimiseen suhtautuivat ettei tartte kun toisen mennä baariin ja pokata mies. Tuo on ihan ok, mutta miespareille en lasta antaisi jos sitä ei kumpikaan pysty luonnollisesti hankkimaan.
 

grace

Jäsen
Suosikkijoukkue
CBJ
Mihinkä tämä sinun sokea uskomuksesi oikein perustuu. Minä ainakin ajattelen kauhulla jos jostain mellakan keskeltä tänne raahataan jo muutenkin surua ja kauhua kokeva lapsi, joka joutuu vielä kasvamaan homoparin kanssa. Elämä on varmasti kovaa kotona ja koulussa.
Ajatelkaa nyt järjellä minkälainen lapsi tuollaisesta tulee?

Perustuu mielipiteeseen. Enemmän lapsi traumoja on saanut sieltä "kauhun ja mellakan" keskeltä, josta hänet "tänne on raahattu". Edelleenkään pieni lapsi ei ymmärrä isää tai äitiä siinä merkityksessä kuin nämä termit tässä ketjussa ovat käytössä. Lapsi tarvitsee edelleenkin unta, ruokaa, rakkautta ja turvallisuudentunnetta. Näitä kaikkia pystyy lapselle antamaan, sukupuolesta riippumatta, lapsen vanhempi.

Jos koetaan, että lapsi "kasvaisi kieroon" homo/lesboperheessä, niin kyllä se suurin syy mielestäni on ulkopuolisissa ihmisissä, jotka kiusaisivat koulussa, kaupungilla tai kiekkotreeneissä. Jos poikalapsella on kaksi isää, niin se ei tarkoita, että pojasta tulee tämän vuoksi homo. Tällaisesta lapsesta kasvaa suurella todennäköisyydellä normaali ihminen. Kuten heteroperheen lapsestakin.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Lapset tarvitsevat rakkautta, rajoja ja fyysistä turvaa. Niitä on historiamme aikana heille annettu eri muodoissa. Järkyttävän paljon on myös jäänyt ja tälläkin hetkellä jää antamatta. Näiden asioiden takaaminen ei kysy sukupuolista suuntautuneisuutta.

Tälläisessä suojaavassa ympäristössä kasvaminen on paras tae hyvälle itsetunnolle, joka pystyy joko jo ennalta ehkäisemään kiusatuksi (tai kiusaajaksi) joutumisen tai kiusaamisen kestämisen mahdollisimman vähin vammoin. Mitä vähemmän primitiivisiä ja arkaaisia asenteita yhteiskunnasta löytyy, sitä vähemmän myös nämä tekijät muodostuvat ongelmiksi. Minusta monessa suhteessa nuoret ikäluokat tässä ovat esimerkkiä näyttämässä ja sukupolven päästä tilanne on jo ihan erilainen. Onneksi.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Jos poikalapsella on kaksi isää, niin se ei tarkoita, että pojasta tulee tämän vuoksi homo. Tällaisesta lapsesta kasvaa suurella todennäköisyydellä normaali ihminen. Kuten heteroperheen lapsestakin.

Poikkeuksiahan aina on, ei siitä lapsesta tietenkään ihan välttämättä tule homoa. Mutta kyllähän tutkimukset osoittavat, että vanhempien käyttäytymismallit kotona määräävät aika pitkälle lapsen henkisen ja fyysisen kehittymisen suunnan. Vanhemmat ovat lihavia eivätkä liiku --> lapsesta tulee erittäin todennäköisesti samanlainen. Vanhemmat harrastavat aktiivisesti liikuntaa --> todennäköisesti myös lapsi. Vanhemmat uskovat/eivät usko johonkin uskoon tai liikkeeseen tai ajatusmalliin --> lapsi todennäköisesti myös. Jne.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Poikkeuksiahan aina on, ei siitä lapsesta tietenkään ihan välttämättä tule homoa. Mutta kyllähän tutkimukset osoittavat, että vanhempien käyttäytymismallit kotona määräävät aika pitkälle lapsen henkisen ja fyysisen kehittymisen suunnan. Vanhemmat ovat lihavia eivätkä liiku --> lapsesta tulee erittäin todennäköisesti samanlainen. Vanhemmat harrastavat aktiivisesti liikuntaa --> todennäköisesti myös lapsi. Vanhemmat uskovat/eivät usko johonkin uskoon tai liikkeeseen tai ajatusmalliin --> lapsi todennäköisesti myös. Jne.

Minusta noissa on kyllä kuitenkin kysymys aika eri asiasta kuin seksuaalisessa suuntautumisessa. Tuollaiset liikkumiset, uskonnot ja ajatukset kun kuitenkin ovat opittuja tottumuksia mutta en oikein usko että ketään pystytään pakottamaan/ohjaamaan tiettyyn seksuaaliseen suuntautumiseen. Onhan tämä nähty niiden homojen kohdalla joita on yritetty kasvattaa ja jopa pakottaa heteroksi onnistumatta tässä. Ja tämän logiikan mukaanhan homoja ei pitäisi yleensäkään olla koska heteroperheessä kasvavasta lapsestahan pitäisi tulla automaattisesti myös hetero.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Minusta noissa on kyllä kuitenkin kysymys aika eri asiasta kuin seksuaalisessa suuntautumisessa. Tuollaiset liikkumiset, uskonnot ja ajatukset kun kuitenkin ovat opittuja tottumuksia mutta en oikein usko että ketään pystytään pakottamaan/ohjaamaan tiettyyn seksuaaliseen suuntautumiseen. Onhan tämä nähty niiden homojen kohdalla joita on yritetty kasvattaa ja jopa pakottaa heteroksi onnistumatta tässä. Ja tämän logiikan mukaanhan homoja ei pitäisi yleensäkään olla koska heteroperheessä kasvavasta lapsestahan pitäisi tulla automaattisesti myös hetero.

Ei tietenkään pystytä pakottamaan. Muutenhan maailmassa ei olisi yhtään niitä todella sairaita ihmisiä, kuten pedofiilejä ja raiskareita. Tuskin niitäkään on mistään opittu, mutta silti sellaisia vain on olemassa. (Toki jos tässäkin halutaan tutkimuksiin nojata, niin kyllä USA:ssa tutkimusten mukaan väitetään olevan paljon "eheytettyjä" ex-homoja, nykyisiä heteroja ja tutkimuksethan ovat niitä ainoita faktoja, joihin voi mielipiteensä perustaa, eikö niin?)

Toi sun viimonen lause menee kyllä metsään, sillä minä puhuin todennäköisestä ja sinä automaattisesta, jotka on pikkasen eri asioita. Näin ollen tuollaista sinun esittämääsi logiikkaa ei edes ollut.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Poikkeuksiahan aina on, ei siitä lapsesta tietenkään ihan välttämättä tule homoa. Mutta kyllähän tutkimukset osoittavat, että vanhempien käyttäytymismallit kotona määräävät aika pitkälle lapsen henkisen ja fyysisen kehittymisen suunnan.
Käytitkö todella eilisillan siihen linkittämäni tutkimuskatsauksen lukemiseen?
Lastenpsykiatri Tytti Solantaus kirjoitti:
Noin neljäsosa nuorista kertoi, että heillä oli nuoruudessa seksuaalista kiinnostusta - fantasioita ja ihastumisia - myös samaa sukupuolta kohtaan. Tässä ei ollut eroja kasvutaustan eli äidin seksuaalisen orientaation ja parinvalinnan mukaan. Kuitenkin lesboäitien nuoret olivat toimineet tunteittensa mukaisesti useammin kuin heteroäitien lapset, eli heillä oli enemmän homoseksuaalisia kokemuksia kuin heteroäitien nuorilla. Kun aikaa kului ja nuoret aikuiset hakeutuivat parisuhteisiin, ei parinvalinnassa ollut eroja hetero- ja lesboäitien aikuisten lasten välillä.

Näyttääkin siltä, että homoseksuaaliset fantasiat ja ihastumiset ovat nuoruusiässä tavallisia riippumatta perhetaustasta. Tämä on tuttua ja tukee aikaisempia käsityksiä seksuaalisesta kehityksestä. Homoseksuaalisia kokeiluja sitä vastoin on enemmän homoseksuaalisissa perheissä kasvaneilla. Tämän voidaan ajatella johtuvan siitä, että näille nuorille omien fantasioiden ja ihastuksen mukainen toiminta oli sosiaalisesti hyväksytympää kuin heteroperheiden lapsille. Homoseksuaaliset kokeilut eivät kuitenkaan näytä johtavan homoseksuaalisuuteen. Seksuaalinen parinvalinta ja indentifioituminen heteroksi, homoksi tai lesboksi ei puolestaan näytä riippuvan perhetaustasta.
On melko turhauttavaa, että täytyy edes keskustella siitä, tuleeko homoseksuaalien lapsista todennäköisemmin homoseksuaaleja kuin heteroseksuaalien. Ikäänkuin se olisi jotenkin huono asia, vaikka näin olisikin (vaikkei siis tutkimusten perusteella ole). Itsehän olen edelleen sitä mieltä, että umpimielisiltä heteroilta pitäisi kieltää lasten hankkiminen, sillä nämä pyrkivät kasvattamaan myös lapsistaan umpimielisiä heteroja.

Jos poikalapsella on kaksi isää, niin se ei tarkoita, että pojasta tulee tämän vuoksi homo. Tällaisesta lapsesta kasvaa suurella todennäköisyydellä normaali ihminen. Kuten heteroperheen lapsestakin.
Määrittele "normaali ihminen".
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Lukasin sen tutkimuksen, ja täytyy sanoa että eihän se ollut mikään tutkimus lapsen elämisestä homoseksuaalisten vanhempien perheessä, vaan pelkästään tutkimus lapsen elämisestä kahden naisen muodostamassa perheessä eli lesboperheessä. Kahden miehen vastaavasta kun ei tutkimuksen mukaan ole juuri mitään tietoja kerätty. Joten sinällään tuolla tutkimuksella ei ole juurikaan arvoa, jos sillä halutaan puolustaa yleisesti homojen adoptio-oikeutta. Kun lisäksi ottaa huomioon, että kyseisen tutkimuksen tehnyt lastenpsykiatri Tytti Isontaus on ollut jokusen kerran julkisuudessa kommentoimassa, kuinka lapsi ei tarvitse isää kasvaakseen vaan pelkkä äiti riittää, asettaa se mielenkiintoiset mittasuhteet koko ko. tutkimukselle. Ja kyllähän tuossa tutkimuksessa isiä sitten myös mollattiin, välillä asioista joilla ei ole tutkimuksen kannalta mitään merkitystä ja välillä jätettiin tekemättä ilmeisiä johtopäätöksiä, jotka olisivat olleet vähemmän mairittelevia tutkimuksen kannalta.

Suora lainaus tutkimuksesta:

”Lesboperheitten lapsia, erityisesti poikia, oli kuitenkin kiusattu enemmän kuin muita omaan seksuaalisuuteen liittyvillä asioilla. Lesboperheissä kasvaneet olivat myös nuoruusiässä kokeneet perheensä erilaisuuden jonkinasteisena ongelmana, vaikkakaan eivät varhaisemman lapsuuden aikana tai murrosiän jälkeen. Tämä saattaa liittyä siihen, että nuoruusiässä on tärkeätä olla samanlainen kuin muut nuoret.”

Kun tämä nyt kumoaa joittenkin täälläkin esittämän väitteen, että ei lapsia kiusattaisi sen takia että vanhemmat on homoseksuaaleja, niin käykö tämä ihan tutkimuksessa esitetty asia validiksi perusteeksi sille, että ei kannata homojen adoptio-oikeutta? Ja kun näinhän ei varmaankaan tietysti ole, niin miksi se ei käy?

Itsehän olen edelleen sitä mieltä, että umpimielisiltä heteroilta pitäisi kieltää lasten hankkiminen, sillä nämä pyrkivät kasvattamaan myös lapsistaan umpimielisiä heteroja.

Umpimielinen hetero nyt kuitenkin pystyy jatkamaan elämää maapallolla, umpimielinen homo ei, joten sikäli väittämäsi on outo. Ellei sitten ole tavoitteena ihmiselämän lopettaminen maapallolta.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Lukasin sen tutkimuksen, ja täytyy sanoa että eihän se ollut mikään tutkimus lapsen elämisestä homoseksuaalisten vanhempien perheessä, vaan pelkästään tutkimus lapsen elämisestä kahden naisen muodostamassa perheessä eli lesboperheessä.
Eihän se ollut tutkimus yhtään mistään, vaan katsaus tutkimuksiin, joita aiheesta on tehty.
Umpimielinen hetero nyt kuitenkin pystyy jatkamaan elämää maapallolla, umpimielinen homo ei, joten sikäli väittämäsi on outo.
Väittämäni mistä?
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Eihän se ollut tutkimus yhtään mistään, vaan katsaus tutkimuksiin, joita aiheesta on tehty.

Itse asiassa juurikin näin, vieläpä tarkemmin ja virallisesti sanoen erään toimikunnan mietintö.

Väittämäni mistä?

Että umpimielisiltä heteroilta pitäisi kieltää lapsen hankkiminen. Siinähän se tekstissäsi lukee.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Käytitkö todella eilisillan siihen linkittämäni tutkimuskatsauksen lukemiseen?

Lastenpsykiatri Tytti Solantaus kirjoitti:
Noin neljäsosa nuorista kertoi, että heillä oli nuoruudessa seksuaalista kiinnostusta - fantasioita ja ihastumisia - myös samaa sukupuolta kohtaan. Tässä ei ollut eroja kasvutaustan eli äidin seksuaalisen orientaation ja parinvalinnan mukaan. Kuitenkin lesboäitien nuoret olivat toimineet tunteittensa mukaisesti useammin kuin heteroäitien lapset, eli heillä oli enemmän homoseksuaalisia kokemuksia kuin heteroäitien nuorilla. Kun aikaa kului ja nuoret aikuiset hakeutuivat parisuhteisiin, ei parinvalinnassa ollut eroja hetero- ja lesboäitien aikuisten lasten välillä.

Näyttääkin siltä, että homoseksuaaliset fantasiat ja ihastumiset ovat nuoruusiässä tavallisia riippumatta perhetaustasta. Tämä on tuttua ja tukee aikaisempia käsityksiä seksuaalisesta kehityksestä. Homoseksuaalisia kokeiluja sitä vastoin on enemmän homoseksuaalisissa perheissä kasvaneilla. Tämän voidaan ajatella johtuvan siitä, että näille nuorille omien fantasioiden ja ihastuksen mukainen toiminta oli sosiaalisesti hyväksytympää kuin heteroperheiden lapsille. Homoseksuaaliset kokeilut eivät kuitenkaan näytä johtavan homoseksuaalisuuteen. Seksuaalinen parinvalinta ja indentifioituminen heteroksi, homoksi tai lesboksi ei puolestaan näytä riippuvan perhetaustasta.

Ainakin noita omia alleviivauksia seuraten näyttää siltä, että Kisapuisto luki tarkkaan kirjoituksen. Tässähän ollaan sellaisella "ei yksi kerta homoksi tee"-alueella...

Tuossa aiemmin kritisoin tuota tutkimustulosta luotettavana lähteenä, kyseessä oli siis suomalaisen lastenpsykiatrin yhteenveto jenkkitutkimuksista. Suurin epäkohta sen lisäksi, että tämänkin kirjoituksen lähteenä on huom. hyvin pienen aikavälin tutkimukset huom. jenkeistä. Toinen epäkohta on siinä, että tänä suvaitsevaisuuden aikakautena lastenpsykiatrin on aika vaikea alleviivata tätä tutkimusta noiden omien alleviivauksien tapaisesti, eli nitä epäkohtia mitä homoperheiden kasvatuksessa voi olla ei voi korostaa, koska se on helvetin epämuodikasta ja jopa törkeää tuosta asemasta.

Eli kirjoituksessa on aika paljon omaa tulkintaa ja epäjohdonmukaisuuksia:

"Valituista perheistä 60 % suostui tutkimukseen. Näin ollen lesboperheissä ei tapahtunut valikoitumista, mutta on mahdollista, että heteroperheet, joilla oli vaikeuksia, jäivät pois tutkimuksesta."

-Niin, valituista perheistä ja "on mahdollista"

"Greenin ja hänen työryhmänsä tutkimuksessa (Green et al., 1986) tarkasteltiin 56 lesbo- ja 48 heteroäidin lapsen leluja, leikkejä, pelejä ja mieliohjelmia televisiosta. Ryhmien välillä ei löytynyt eroja. Hoefferin tutkimuksessa (1981) sitä vastoin lasten lelut olivat lesboperheissä vähemmän sukupuolisidonnaisia kuin heteroperheissä. Ylipäätänsä tiedetään, että äidit valitsevat lapsilleen vähemmän sukupuolistereotyyppisiä leluja kuin isät, joten erot lesbo- ja heteroperheiden välillä voivat selittyä isien valinnoilla. Erot ovat kaiken kaikkiaan hyvin pienet."

-Eli lesboperheissä valitaan sukupuolineutraalimpia leluja tunnetusti ja erot voidaan selittää isän valinnoilla. Kuitenkin on syytä huomauttaa, että erot on hyvin pienet.

"Homoseksuaalisista isistä ja heidän lapsistaan on hyvin vähän tutkimusta verrattuna lesbotutkimukseen. Homoisien perheet ovat myös olleet niin harvinaisia näihin päiviin asti, että tutkimusaineistoa on ollut vaikea kerätä. Homoseksuaaliset miehet ovat kuitenkin heräämässä mahdollisuuteen saada omia lapsia. Syntyneistä homo- ja lesboparien perheyhteisöistä ei ole vielä tutkimustietoa."

-Ehkäpä tämä homoisyys on se kaikista kipein asia, mitä miehet eivät voi hyväksyä sitten millään. Tästä seuraavassa kappaleessa pohdittiin, että taustalla olisi huoli siitä että homoisät käyttää seksuaalisesti poikia hyväkseen. Sille ei ole kuitenkaan perusteita, eikä pitäisikään. Ja on kyllä muuten kohtuullisen posketon väite ihan asiaa vastustavankin näkökulmasta.

No siis, toistan nyt itseäni siinä mielessä että mielestäni ei ole edelleenkään riittävästi tietoa siitä kuinka homoseksuaaliset vanhemmat vaikuttavat pitkällä aikavälillä lapsen kehitykseen. Enkä tarkoita tällä sukupuolista suuntautumista, vaan niitä "perinteisiä" miehen ja naisen malleja, nehän tosin muuttuvat ja murtuvat koko ajan.

Siitä pääsenkin siihen pointtiini: vielä ei ole se aika, että lainsäädännöllisesti voidaan antaa adoptio-oikeus homo ja lesbopareille. Tähän ei lueta niitä poikkeuksia, missä perheen yhdistämisen/lapsen edun turvaamiseksi adoptio on tarpeellinen.

Puhutaan adoptiosta suomen sisällä, eli omien vanhempien kyvyttömyydestä hoitaa omaa lastaan. On sitten kyse kyvyttömyydestä muuten vain tai kuolemantapauksista ym. Siihen adoptiotehtävään heteroparit menee minun kirjoissani homo- ja lesboparejen edelle. Perustan näkemykseni siihen, että jo rikkinäisen ja vaarassa olevan kehityksen korjaamiseksi pitää varmistaa, ettei elinympäristössä ole mitään puutteita roolimalleissa.

Puhutaan adoptiosta suomen rajojen ulkopuolelta ja muista kulttuureista. Ajatus siitä, että vielä tiukemmasta uskonnollisesta kulttuurista tuleva lapsi adoptoidaan vieraan kulttuurin lisäksi sen kulttuurin sisällä olevaan gay-kulttuuriin (vielä kun voidaan gay-kulttuuurista puhua) on aika mahdoton ajatus. Vähän kuin joulukinkun syöttäminen muslimilapselle. Eli se ei ole eettisesti oikein.
Kriisialueilta adoptoitavaan lapseen pätee samat rikkinäisyyden ja vaarantumisen säännöt kuin yllä.

Eli missään vaiheessa minä en viittaa homojen ja lesbojen kyvyttömyyteen vanhempina. Siis puhutaan ihmisinä, nämä varmasti pystyvät siihen ja kasvattavat heteroperheitä tietoisemmin valintoja tehden lapsiaan sen paineen alla missä he elävät. Voin kuvitella, että sitä ajattelua "meidän liisan on pärjättävä, ettei tarhan tädit ajattele että "liisa on sellainen kun vanhemmat ovat lesboja"".
Eipä se helppoa sekään ole.

Vertaan tässä asiassa kahteen suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon arkiseen muotoon: Naisten asemaan suomessa ja monikulttuurisuuteen suomessa.

Homoseksuaalisuudella on suomessa aika lyhyt historia, 1981 homoseksuaalisuus on poistettu siis sairauksien joukosta. Tälläkin perusteella on aika hyvin ymmärrettävissä se, ettei varsinkaan vanhemmalla ikäpolvella ole sitä hyväksymisen kykyä mitä nuoremmilla.

Verrataanpa naisten asemaan. Suomi on edistyksellisesti antanut äänioikeuden naisille ensimmäisenä euroopassa 1906. No se tasa-arvon merkkinä, mutta silti meillä on merkkejä epätasa-arvosta suomessa sukupuolikiintiöinä, palkkauksessa, tehtäviin valinnassa ja oikeasti niissä arjen rooleissa.

Tai verrataanpa monikulttuurisuuteen suomessa. Jos venäjään ja ruotsiin ei katsota, joihin meillä on se oma pitkä historia hyvässä ja huonossa sekä omat siihen liittyvät asetelmat. Ja puhutaan siitä missä vaiheessa suomen etninen kartta on alkanut muuttua toden teolla, minä pääsen 1970-luvulle siinä ja homma menee koko ajan isommaksi ja isommaksi. Meillä on ollut jatkuva maahanmuuttokseskustelu siitä lähtien kun skinit ja somalit ovat myllyttäneet Kontulassa ja Joensuussa.
Tässä sitä ollaan todella suvaitsevaisella maahanmuuttopolitiikalla ja syrjimisen vastaisella lailla, mutta silti suomi on karkeasti kahtia jaettu mamu-suhtautumisen kanssa.

Eli onko se nyt oikeasti joku ihme, ettei muu yhteiskunta ole valmis vielä ottamaan homopareja avosylin vastaan? On kyse sitten käsi kädessä kävelemisestä tai lastenvaunujen työntämisestä?

Millä sitä suhtautumista sitten muutetaan? Lainsäädännöllä vuonna 2011 tai lähivuosina?

Ei vaan sillä, että yhteiskunta kasvaa ja homoseksuaalisuus arkistuu. Sitten kun ei enää hihitellä kun nähdään homot kaupassa käsi kädessä niin voidaan miettiä että ollaanko valmiita. Siihen mennessä meillä on kyllä homoperheissä kasvaneita lapsia läpi yhteiskuntaluokkien ja kaikissa ikäluokissas, niin voidaan suomessa tehdä ihan oma tutkimus ja sellaisella otteella ettei tarvitsisi säikkyä sitä jos siellä jotain puutteita on. Koska kritiikki voi viedä eteenpäin asioita jos siihen reagoidaan asiallisesti.
On sitten kyse hetero- tai homovanhemmista.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ei vaan sillä, että yhteiskunta kasvaa ja homoseksuaalisuus arkistuu. Sitten kun ei enää hihitellä kun nähdään homot kaupassa käsi kädessä niin voidaan miettiä että ollaanko valmiita. Siihen mennessä meillä on kyllä homoperheissä kasvaneita lapsia läpi yhteiskuntaluokkien ja kaikissa ikäluokissas, niin voidaan suomessa tehdä ihan oma tutkimus ja sellaisella otteella ettei tarvitsisi säikkyä sitä jos siellä jotain puutteita on. Koska kritiikki voi viedä eteenpäin asioita jos siihen reagoidaan asiallisesti.
On sitten kyse hetero- tai homovanhemmista.

Miten muuten suhtaudut noin eettisenä kysymyksenä juutalaisten vanhempien lastenhankintaan (ihan perinteistä menetelmää käyttäen) 30-luvun Saksassa? Oliko se väärin? (Ei meinaan jäänyt "hihittelyyn" silloin.) Pitäisikö nyky-Suomessa esimerkiksi vegaani-vanhempien lisääntymisen kieltää - väitän että hihittely on tuossakin asiassa aika laajalle levinnyttä?

Lapset tarvitset rakkautta, rajoja ja fyysistä turvaa. Näistä asioista ei voi tinkiä minkään perheen kohdalla. Jos vanhemmat ovat kyllin kypsiä antamaan näitä, niin varmasti pystyttävät muissakin asioissa kasvattamaan lapsensa ihan kohtuullisella tasolla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös