Kannatatko homopareille täyttä adoptio-oikeutta?

[TosiFani]

Just joo...

Jos on kaksi rakastavaa perhettä hetero sekä homo niin kumalle antaa adoptiolapsi? Oletetaan, että kummatkin perheet ovat täysin vaastaavia. Heitä tuomio ja perustele.

Miksi? Nythän homoperheellä ei ole edes mahdollisuutta adoptioon.

Kysymys on mahdollisuudesta, ei automaatiosta. Edelleen, adoptioprosessi on pitkä ja vaativa, eikä käsitääkseni homoille olla antamassa etuoikeutta.

 

[Isaskar]

Minusta mikä tahansa seksi mikä ei perustu pakottamiseen, alistamiseen (paitsi S/M), hyväksikäyttöön tai muuhun sellaiseen toimintaan, jossa toinen kumppani* ei ole vapaaehtoisesti mukana, on täysin luonnollista ja hyväksyttävää toimintaa.

Eli sinulle uppoaa esimerkiksi isän ja tyttären suhde, jos molemmat ovat hommassa vapaaehtoisesti mukana ja täysi-ikäisiä? Antaisitko heille myös adoptio-oikeuden?

 

[sem]

Jos on kaksi rakastavaa perhettä hetero sekä homo niin kumalle antaa adoptiolapsi? Oletetaan, että kummatkin perheet ovat täysin vaastaavia. Heitä tuomio ja perustele.

Kyllä tässä maailmassa orpoja ja biologisten vanhempiensa hylkäämiä/laiminlyömiä lapsia riittää kummallekkin parille.

Muutamien kielteisten kommenttien perusteella voisin kuvitella että Josef Fritzlin kellarissa oli oikea idylli. Siellä oli lasten vanhemmilla oikeaoppinen genitaalikombo ja kaikki muuhan on vain sivuseikkoja.

 

[Nick Neim]

Joo, itse olen kiinnostunut eläimistä. Se on siis seksuaalinen suuntautumiseni, ja haluaisin koirani, Jepen kanssa adoptoida lapsen. Jeppe haluaa sitä ihan yhtä paljon kuin minä, joten asiassa ei liene epäselvyyksiä. Rakastamme toisiamme. Lapsi saisi hyvän kodin.

Sääli vain, kun en saanut tyttäreni kanssa adoptoida meille yhteistä lasta. Tyttärenikin on kuitenkin jo 19-vuotias, ja rakasti minua. Lapsettomuus vaivasi. Yritimme adoptiota, mutta siihen ei meille suotu mahdollisuuksia. Kumpikin olimme täysin järjissämme, ja lapsi olisi saanut rakastavan kodin. Siitä huolimatta kaiken maailman läskit saavat adoptoida, jotta lapsi varmasti turvotetaan 150 kiloon jo ennen kuin hän täyttää 15 vuotta. Onko se oikein? Lapsettomuus ajoi meidät loppujen lopuksi erilleen, ja löysinkin Jepen.

Olenkin monta kertaa nähnyt, kun koirat nylkyttävät ihmisen jalkaa. Sekaantuvat siis ihmiseen. Nyt en tajuakaan, miksi minua paheksutaan, jos sekaannun eläimeen? Tapahtuuhan vastaavaa nähtävästi luonnossa. Kuten myös insestiä. Kuten myös homostelua. Joten emmekö me kaikki ole adoptointi kelpoisia?

 

[Jargon]

Kyllä tässä maailmassa orpoja ja biologisten vanhempiensa hylkäämiä/laiminlyömiä lapsia riittää kummallekkin parille.

Vaikka orpoja lapsia maailmalla riittää, niin itseasiassa ulkomailta adoptoitujen lasten määrässä on ollut laskeva trendi viime vuosina. Syynä on lähinnä se että maiden sisäinen adoptio on lisääntynyt tai maat eivät muuten vaan anna lapsia kansainväliseen adoptioon koska se näytää ikävältä tahralta tilastoissa maan julkisuuskuvan kannalta.

Vuosina 2004/2005 lapsia tuli noin +/- 300 ja viime vuosina +/- 200. Tilasto vuodelta 2010
Toisaalta kotimaan adoptiossa oli jostain syytä viime vuonna piikki eli Suomessa lapsia annettiin adoptioon 293 joka on yli 100 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Adoptioprosessien kestot ovat viime vuosina pidentyneet. Itse adoptioneuvonta kestää noin vuoden mutta sen jälkeen voi ulkomaan adoptiota joutua odottamaan useita vuosia ja ei ole mitenkään epätavallista että joidenkin kohdalla koko prosessiin on mennyt yli 5 vuotta ja maalia ei vielä näy. Adoptoimme vaimoni kanssa viime syksynä pojan Etelä-Afrikasta ja meillä meni koko jumppaan n.3,5 v.

Joten vaikka homoparit adoptio-oikeuden saisivat, niin mitenkään helppoa ja itsestäänselvää se ei heille tulisi olemaan ja varmasti adoptioneuvontakin tulisi heidän kohdalla olemaan tiukempi.

Tärkein pointtihan tässä on se että adoptiossa lapselle etsitään soveltumimmat vanhemmat eikä aikuisille sopivinta lasta ja uskon että suurimmassa osassa tapauksia heteroparit laitetaan etusijalle.

 

[Näkkäri]

Lyhyesti: Kyllä kannatan.

Mielestäni on vanhanaikaista ja lähinnä kirkollisten oppien tapaista toimintaa kauhistella tällaista asiaa.

 

[Paul Kemp]

Hmm, miksipä ei? Tuskinpa homppelit sen huonompia kasvattajia ovat kuin teräksenlujat heterotkaan. Saattaisi jopa ainakin poikalapsilta jäädä ne ylimääräiset paineet olla "tosimies" pois..

 

[Evil]

En tiedä Nalle Wahlroosin seksuaalisesta suuntautumisesta mitään enkä haluakaan, mutta hän voisi kernaasti adoptoida minut - isättömän 37-vuotiaan nuorukaisen - pojakseen ja perijäkseen. Sukunimeäni en kuitenkaan ole valmis vaihtamaan.

 

[Kisapuisto]

Minua ei kauheasti kiinnosta, mitä täysi-ikäiset ihmiset vapaaehtoisesti, tasavertaisesti ja toisiaan kunnioittaen makuuhuoneissaan tekevät. Se ei ole minun asiani tai jonkin hallituksen asia vaan ihan vain yksityisasia.

Jos tarkastellaan yksin ihmiskunnan historiaa homous, biseksuaalisuus tai monet muut seksuaalisuuden ilmenemismuodot heterouden ohella ovat olleet tai ovat edelleen aivan normaalia ja hyväksyttävää toimintaa niin kauan kun ne perustuvat kahden täysivaltaisen/täysi-ikäisen ihmisen haluun ja tarvittaessa myös rakkauteen. Ainahan kyseessä ei tarvitse olla rakkaus vaan toisinaan pelkkä halu riittää tyydyttämään seksuaaliset tarpeet, olipa kyse heteroudesta tai homoudesta tai jostain muusta.

Minusta mikä tahansa seksi mikä ei perustu pakottamiseen, alistamiseen (paitsi S/M), hyväksikäyttöön tai muuhun sellaiseen toimintaan, jossa toinen kumppani* ei ole vapaaehtoisesti mukana, on täysin luonnollista ja hyväksyttävää toimintaa.

Mietittekö te tai muut tällaisten kirjoittajat ihan oikeasti ja loppuun asti mitä te itse asiassa kirjoitatte? Esim. mjr:ää ei haittaa ollenkaan jos sen puoliso harrastaa seksiä jonkun muun kuin mjr:n kanssa. Eihän sillä mitään väliä ole, pankoon vaikka kaikkia naapureita? Tai vladia ei haittaa ollenkaan, jos sen aikuinen tytär harrastaa seksiä vladin isän kanssa, jos molempia ajaa halu tyydyttää seksuaaliset tarpeensa? Se, että teitä tai muita ei mukamas haittaa ollenkaan se, mitä muut täysi-ikäiset, täysissä järjissään olevat jne. makuuhuoneissaan harrastavat, on ehkä suurinta paskaa ja jeesustelua mitä tässä ketjussa kirjoitetaan. Totta kai sillä on merkitystä ja tekin tiedätte sen ihan hyvin vaikka muuta kirjoitattekin.

Tässä maailmassa on niin paljon paskoja vanhempia että uskoisin lapsen saavan paremmat lähtökohdat elämään kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman kanssa kuin monen ihan ns. "normaalivanhempien" kanssa.

...mutta kun noita onnettomia heteroperheitä on koko ikänsä katsellut, niin vaikea on uskoa että perheen muodolla olisi mitään merkitystä siihen millainen ihmisyksilö lapsesta kasvaa.

Tässä ketjussa esiintyy myös olettamuksia, että homovanhemmat olisivat jotenkin automaattisesti onnellisia ja hyviä vanhempia ja heterovanhemmat pääsääntöisesti ihan paskoja. Siis että homot eivät riitele, eivät ryyppää itseään hengiltä, eivät petä kumppaniaan, eivät tee mitään huonoa tai moitittavaa. Mistä tällainen olettamus on lähtöisin? Sen sijaan heterovanhemmat tekevät automaattisesti näitä kaikkia. Newsflash, vaikka homot ovat vähemmistössä, niin silti niillä on prosentuaalisesti täysin samat ongelmat kuin heteroillakin. Itse asiassa taisin nähdä jossain paperilehdessä tutkimuksen, missä kerrottiin että homot harrastavat irtosuhteita paljon enemmän kuin heterot ja pettävät myös kumppaniaan paljon enemmän kuin heterot. (ei, linkkiä ei löydy)

Ajat muuttuu, ihmiset myös. Ei voida pitäytyä ikuisesti vanhoissa ratkaisuissa ja kaavoissa.

Vuosien päästä Suomessa naureskellaan, että joskus ollaan tästäkin asiasta jouduttu väittelemään.

Homous oli joskus lainvastaista. Ei ole enää ja hyvä niin, ei siitä pidä linnaan joutua tai turpaansa saada. Silti se on mun mielestä vastenmielistä ja jotenkin sairasta. Ennen sai puhua puhelimeen autossa ilman hands free -laitetta, nykyään se on lailla kielletty. Poliisejakaan ei kiinnosta koko laki eikä sitä juuri kukaan noudatakaan. Se, että joku on joskus ollut kiellettyä ja nyt ei, ei tarkoita sitä että se pitäisi nyt moraalisesti ja yleisesti hyväksyä tai toisinpäin. Laki on laki, ei elämänohje. Jos jostain syystä joskus päätetään, että heroiini on ihan jees ja laillistetaan se, niin pitääkö mun se myös silloin hyväksyä että jengi piikittää itseään julkisesti kadulla tai että mun mahdollinen poikani käyttää sitä? Tai että jos seksin ikäraja joskus lasketaan vaikka 8 vuoteen, niin pitäisikö minun silloin mahdollisena isänä hyväksyä 9-vuotiaan tyttäreni ja 17-vuotiaan naapurin pojan seksipuuhat? Ei helvetissä. Sama on tämän adoptiojutun kanssa, vaikka se joskus laillistettaisiinkin, niin ei mun sitä tarvitse silti hyväksyä. Kuten ei suuren osan muistakaan ihmisistä. Ihmiset ei ole robotteja, joihin aina tietyin väliajoin ohjelmoitaisiin uusi normisto pään sisään ja sitten kaikki eläisi tyytyväisinä sen mukaan. Ihmisillä on onneksi aivot, joilla muodostaa omat norminsa ja elämänohjeensa riippumatta vallitsevista laeista ja tämä normisto on pääsääntöisesti kaikilla samansuuntainen.

Ajat muuttuu, mutta ihmisten yleinen moraali ja normisto ei muutu, ainakaan ihan samaa tahtia. Katsokaa vaikka islamistisia maita, siellä on edelleen käytössä samat lait ja normistot mitä koraanissa joskus pari tuhatta vuotta sitten on säädetty, vaikka maailma ympärillä on muuttunut samana aikana todella rajusti. (ei, en ihannoi islamia) Tai Intiaa, siellä on edelleen todella tiukka kastijako käytössä, mikä on ollut olemassa varmaankin siitä lähtien kun ensimmäinen ihminen Intiaan meni. Ja maailma on muuttunut aika paljon siinä välissä. (ei, en ihannoi Intiankaan systeemiä) Suomessakin yleinen arvo- ja moraalipohja perustuu lähes jokaisella ihmisellä (osalla tietoisesti, osalla tietämättään) 2000 vuotta vanhaan Raamattuun ja ennen kaikkea Uuteen Testamenttiin, koska sen pohjalle omat vanhempamme ja heidän vanhempansa jne. ovat arvomaailmansa perustaneet ja näin ollen eteenpäin opettaneet. Homoilla kestää varmasti pitkään, satoja vuosia ennen kuin heitä aletaan tämän enempää hyväksymään, itse asiassa on pienoinen ihme että tällä hetkellä ollaan näinkin liberaaleja kuin nyt ollaan. Enkä usko, että tämä adoptioasia menee kovin äkkiä läpi, maailmassa vain nyt asiat sattuu menemään niin että tavat eivät ihan hetkessä muutu. Vaikka pieni joukko kuinka vaatisi barrikadeilla, että homojen adoptio-oikeus on sallittava, on siitä vielä aivan tolkuton matka siihen että se olisi hyväksyttyä vaikka lakimuutos tehtäisiinkin jo huomenna.

Mutta nykyihmisenhän täytyy saada kaikki mieluiten nyt, heti tai välittömästi ja vasta sen jälkeen ajatella että onko se ylipäätään mahdollista ja järkevää. Mutta koska mä haluan, niin mun on pakko saada? Mun on pakko saada auto, kolmio Helsingin keskustasta, olla (mieluiten tunnettu) homo ja sitten vielä pari lasta siihen. Vaikka suurin osa noista asioista ei olisikaan mitenkään mahdollisia tai järkeviä, niin mun on silti pakko saada ne.

 

[kiljander]

en missään tapauksessa.

Ongelma on vain se että tuota sitten kierretään usealla mahdollisella tavalla.

Henkkoht en usko että normaali kehitys lapsella on mahdollista tuollaisessa ympäristössä. Lapsella on oltava oikeus isään ja äitiin.

 

[mico]

Ongelma on vain se että tuota sitten kierretään usealla mahdollisella tavalla.

Mitä kierretään? Kai olit tietoinen, että homoparit "kiertävät" adoptiota jo nykyäänkin monin keinoin? Kyllä oikeasti lapsia haluava aina keinot löytää ja jos lakikin tunnustaisi tilanteen, niin lähinnä se parantaisi lasten asemaa näissä perheissä nykytilanteeseen nähden.

 

[kiljander]

Mitä kierretään? Kai olit tietoinen, että homoparit "kiertävät" adoptiota jo nykyäänkin monin keinoin? .

Juuri tätä tarkoitin enkä ole hyvilläni em asiasta enkä edelleenkään kannata adoptio-oikeutta.

 

[El Lude]

enkä edelleenkään kannata adoptio-oikeutta.

Samaa mieltä olen tällä hetkellä.

Tässä ketjussa on ansiokkaasti vatuloitu puolesta ja vastaan. Nyt jos homopareille annetaan se adoptio-oikeus, niin onko kukaan miettinyt asiaa hiukan pidemmälle? Jos en nyt aivan väärässä ole, niin iso osa adoptoitavista lapsista on ulkomaista alkuperää. Suomessa annetaan hyvin vähän lapsia adoptoitavaksi. Luuletteko muuten, että katoliset maat (pl Espanja), islaminuskoiset maat, Kiina, Venäjä jne. antavat lapsia adoptoitaviksi maahan, jossa homoseksuaalitkin saavat adoptoida? Heterot saattanevat saada lapsen adoptoitua, mutta kuinka sitten homoseksuaalit?

 

[ms.qvist]

Eli sinulle uppoaa esimerkiksi isän ja tyttären suhde, jos molemmat ovat hommassa vapaaehtoisesti mukana ja täysi-ikäisiä? Antaisitko heille myös adoptio-oikeuden?

Unohtui laillisuus listalta pois eli jos/kun seksuaalinen kanssakäynti on sallittua laillisuuden puitteissa pidän mitä tahansa seksiä mikä perustuu mainitsemiini syihin hyväksyttävänä ja luontevana.

Voidaan myös miettiä, että kuinka usein isä ja tytät harrastaisivat seksiä aikuisina vapaaehtoisesti keskenään vai onko mukana kaikesta huolimatta alisteinen suhde suuntaan tai toiseen. Isä kasvattanut lapsensa alisteiseen suhteeseen jolloin tytär automaattisesti suostuu seksiin isänsä kanssa tilanteessa kuin tilanteessa.

Olen ajamassa adoptio-oikeutta seksuaalivähemmistöille - tehtäväksesi jää tutustua siihen mitä tarkoitetaan sanalla "seksuaalivähemmistö".

vlad.

 

[ms.qvist]

Mietittekö te tai muut tällaisten kirjoittajat ihan oikeasti ja loppuun asti mitä te itse asiassa kirjoitatte? Esim. mjr:ää ei haittaa ollenkaan jos sen puoliso harrastaa seksiä jonkun muun kuin mjr:n kanssa. Eihän sillä mitään väliä ole, pankoon vaikka kaikkia naapureita? Tai vladia ei haittaa ollenkaan, jos sen aikuinen tytär harrastaa seksiä vladin isän kanssa, jos molempia ajaa halu tyydyttää seksuaaliset tarpeensa? Se, että teitä tai muita ei mukamas haittaa ollenkaan se, mitä muut täysi-ikäiset, täysissä järjissään olevat jne. makuuhuoneissaan harrastavat, on ehkä suurinta paskaa ja jeesustelua mitä tässä ketjussa kirjoitetaan. Totta kai sillä on merkitystä ja tekin tiedätte sen ihan hyvin vaikka muuta kirjoitattekin.

Pyydän, älä laita sellaisia sanoja tai olettamuksia suuhuni joita en ole ääneen lausunut. Mikäli laitat, kenties se on ennemminkin osoitus sinun kieroutuneesta mielestäsi kuin minun.

Jos minulla olisi tytär (minulla ei ole eikä tule olemaan koska inhoan lapsia) ja hän haluaisi harrastaa seksiä naimisissa olevan isäni kanssa niin olisin kenties tuohtunut asiasta mikäli saisin siitä tietää mutta onko minulla oikeus olla tuohtunut asiasta? Onko minulla oikeus määrätä täysi-ikäisen tyttäreni tekemisistä? Kertoisin hänelle mielipiteeni ja muistuttaisin mahdollisista seuraamuksista - sukurutsa (joko olet ottanut selvää siitä mihin se voi johtaa) - mutta edelleenkään en tiedä tai voi sanoa voisinko kieltää häneltä toiminnan jos se tyydyttää häntä. Mutta kuinka suhtautua isääni tämän jälkeen? Hänen kohdalla teon hyväksyminen on vaikeampaa, koska hän huomattavasti vanhempana tietää elämänkatsomuksen myötä seuraamukset paremmin - tai tulisi tietää. Vähintäänkin mitä tekisin olisi puhuttelu hänelle ja tyttärelleni ja kertoisin mielipiteeni asiasta mutta en usko, että katkaisisin välejä heihin. Jos katkaisisin niin se kertoisi myös jotain minusta itsestä. Monet asiat voi ymmärtää mutta kaikkia ei tarvitse hyväksyä - tämä on sellainen, sen voi ymmärtää mutta sitä ei tarvitse yksilönä hyväksyä ja sen miksei sitä tarvitse hyväksyä on helppo selittää ymmärrettävästi vaikkapa perustuen biologiaan, tarvitsematta vetää mukaan moraalioppeja jotka elävät aikakaudesta toiseen ja yhteiskunnasta toiseen etc.

***

Niin ja kirjoitukseesi moraalista ja sen kehittymisestä ja kehittymättömyydestä en oikein viitsi ottaa kantaa koska niin paljon siinä oli aukkoja - jo peruslähtökohdista alkaen.

Moraali on aina ollut muuttuvaa, se ei ole koskaan ollut stabiilia. Se muuttuu ja muovautuu toisinaan hitaammin ja toisinaan nopeammin - jopa muutamissa sukupolvissa tai sukupolvessa.

Moraali ei koskaan ole globaalisti samanlaista vaikka nykyään niin kuvittelemmekin. Moraali on vaihtelevaa, eikä se mikä meistä on "oikein" ole "oikein" toisessa kulttuurissa, yhteisössä. Jopa Suomessa moraaliarvot vaihtelevat yhteisöittäin - jos ei muuta niin yhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan välillä.

Kristillinen moraalikaan ei ole alkujuuriaan pelkästään kristillistä alkuperää vaan siihen on vaikuttanut paljon välimerellinen moraalikoodisto. Välimerellisen koodiston (esim. kreikkalaiset kaupunkivaltiot), kaksoisvirranmaiden koodiston ja juutalaisuuden ynnä egyptiläisyyden kautta päästään monivivahteisesti siihen koodistoon, josta osaltaan suodattui oppeja kristillisyyteen ja josta muodostui kristillinen moraalikoodisto. Kristillinen koodistokaan ei ole yksin kristillistä alkuperää vaan se on saanut viitteitä aiemmista kulttuureista ja niiden moraalikoodeista.

etc. etc. etc.

vlad.

 

[Sonny Burnett]

Erästä näkökulmaa olen jäänyt kaipaamaan keskusteluun mitä sukupuolineutraaliin adoptio-oikeuteen tulee.

Kun "lapsen etua" erilaisissa tilanteissa arvioidaan niin asia ei todellakaan ole sukupuolineutraali.

Nimittäin miehet ja naiset eivät ole tässä asiassa tasa-arvoisessa asemassa. Eli mieshän lähtee jo valmiiksi reippaalta takamatkalta viranomaisten silmissä mitä lapsen vanhemmuuteen tulee, niin onhan tässä ristiriita, vaikka kuinka vänkäisi.

Toivottavasti näitä asioita katsellaan todellakin sukupuolikysymyksenä. Eikä sen perusteella "mitä siellä makuuhuoneessa tapahtuu", eli seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Edit. No tuossa alla alleviivataan pointtiani.

 

[Lohipoika]

Kun tätä ketjua lukee, saa todellakin sellaisen käsityksen, että kaikesta huolimatta moni suomalainen on edelleen äärimmäisen rasis... omaa hyvin sivistymättömiä ja syrjiviä näkemyksiä. Kohta varmaan tämän adoptio-oikeuden vastustajat tulevat vaatimaan, että mustat ja ulkomaalaistaustaiset eivät myöskään saa adoptoida, kun "lapsia kuitenkin kiusattaisiin siitä". Lapset kiusaavat toisiaan silmälaseista ylipainoon ja köyhyyteen; se on normaalia.

Tulee ihan mieleen Yhdysvaltojen rotuerottelut 50-luvulla, kun lukee näitä homovastaisia kommentteja. Hävetkää! Tässäkin äänestyksessä yli puolet on sitä mieltä, että homous on karsiva tekijä adoptiovalintaa tehdessä. Se ei ole tasa-arvoa. Hävetkää!

 

[El Lude]

Olen siis sivistymätön rasisti - asia selvä!

Tuota noin. Rasisti, rotuerottelu, sivistymätön, syrjivä ja - niin mainitsitko muuten kaasukammion? Hienosti laitat sanoja toisten suuhun ja teet olettamuksia. Toisten leimaaminen vienee myös keskustelua eteenpäin. Oletko todellakin sitä mieltä, että asioissa on vain yksi oikea totuus ja näkökulma? Homojen adoptio-oikeus toteutunee joskus Suomessa, mutta tällä hetkellä asia herättää hyvin suuria emotionaalisa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Heil yksi totuus siis...

Lapset kiusaavat toisiaan silmälaseista ylipainoon ja köyhyyteen; se on normaalia.

Ei muuten ole. Minkäänlainen toisen kiusaaminen ei ole hyväksyttävää! Aika jännän näkemyksen omaat ns. suvaitsevana ihmisenä.

Mielipidettäni en häpeä. Yritän ajatella asioita monelta eri näkannalta. Välillä onnistun ja välillä en. Se ei ole sinun mielipidettäsi huonompi tai parempi. Perustuslain mukaan minulla on oikeus omaan mielipiteeseeni - kaitten.

 

[-OO-]

Tässä ketjussa esiintyy myös olettamuksia, että homovanhemmat olisivat jotenkin automaattisesti onnellisia ja hyviä vanhempia ja heterovanhemmat pääsääntöisesti ihan paskoja.

Kun tässä nyt oli lainattu minun kirjoittamaani tekstiä niin minä en todellakaan siis tarkoittanut sitä että homopari olisi automaattisesti parempi vanhempina, vaan sitä että hyvä homopari vanhempina on paljon parempi kuin paskat vanhemmat joita ikävä kyllä tässäkin maailmassa on aivan liikaa.

Mutta kun kyse on adoptiosta niin tämän "paskan aineksen" pitäisi automaattisesti tippua kyydistä, olipa kyse sitten homoista tai heteroista. Toki ihan aukoton tuo adoptiosysteemikään ei ole vaikka siinä tutkitaankin taustat ym. todella tarkkaan.

 

[Vellihousu]

Just joo...

Jos on kaksi rakastavaa perhettä hetero sekä homo niin kumalle antaa adoptiolapsi? Oletetaan, että kummatkin perheet ovat täysin vaastaavia. Heitä tuomio ja perustele.

Just joo, todellakin; eihän tuollaista valintakysymystä ole olemassakaan. Siitähän tässä keskustelussa on kyse että homo- ja heteroparit saisivat molemmat yhtäläiset mahdollisuudet yrittää lapsen adoptoimista, itse kukin pari omista lähtökohdistaan käsin. Kyseessä ei olisi mikään kilpailu tai muu vertailutilanne, sellaiset ovat nähdäkseni täysin tarpeettomia. Itse en halua tehdä tuollaista valintaa ("tuomiota" kuten sinä sanoit) vaan että oikeudet olisivat samat molemmille osapuolille.

Millä lailla se muuten on keneltäkään heteroilta pois jos homot saisivat täydet adoptio-oikeudet?

 

[Vellihousu]

Ei muuten ole. Minkäänlainen toisen kiusaaminen ei ole hyväksyttävää!

Eiköhän Lohipoika vain yrittänyt sanoa että kiusaamista on aina ollut ja tulee varmasti olemaan ja että lapset keksivät siihen aina jonkin syyn; sikäli tuntuu absurdilta että jotkut vastustavat homojen adoptio-oikeutta koska pelkäävät lasten tulevan kiusatuiksi koulussa. Melko hakemalla haettu perustelu kaiken kaikkiaan.

Kiusaaminen ei toki sinänsä ole koskaan hyväksyttävää, mutta ei kukaan myöskään pysty etukäteen sanomaan että juuri homoperheiden lapset tulisivat koulu - ym. kiusatuiksi.

 

[Vanha Len]

Millä lailla se muuten on keneltäkään heteroilta pois jos homot saisivat täydet adoptio-oikeudet?

Peilaan tätä asiaa lapsen näkökulmasta eli missä pojan tai tytön olisi hyvä kasvaa. Onko sulla omia lapsia ja kuinka paljon? Mielestäni ihmiset, joilla ei ole lapsia, eivät kykene tähän kysymyksen vastaamaan muuten kuin fiilispohjalta.

 

[Vellihousu]

Peilaan tätä asiaa lapsen näkökulmasta eli missä pojan tai tytön olisi hyvä kasvaa. Onko sulla omia lapsia ja kuinka paljon? Mielestäni ihmiset, joilla ei ole lapsia, eivät kykene tähän kysymyksen vastaamaan muuten kuin fiilispohjalta.

Ja sinäkö muka pystyt olemaan tässä kysymyksessä täysin järkevä ja objektiivinen sillä perusteella että sinulla on lapsia? Anteeksi nyt, mutta asia saattaa olla juurikin ja pikemminkin päinvastoin. Minkä lapsen parasta sinä oikein ajattelet, omiesi vai joidenkin toisten? Mikä on se hyvä kasvualusta jota tässä peilaat, se minkä olet itse tarjonnut omille lapsillesi vai se mitä jotkut toiset voisivat tarjota jossakin toisaalla? Jos merkittävin ero kahden viime mainitun välillä on siinä mitä vanhemmat tekevät makuuhuoneessa keskenään, ollaan juuri lapsen kannalta mielestäni täysin väärillä jäljillä.

Väitteesi siitä että lapsettomat ihmiset olisivat jotenkin kyvyttömiä ajattelemaan näitä kysymyksiä on muutenkin todella outo. Mitä jos ne viranomaiset jotka käytännössä päättävät jostakin adoptiosta sattuvatkin olemaan lapsettomia? Ovatko hekin mielestäsi epäpäteviä tehtävään, toimivatko hekin fiilispohjalta?

 

[Havumetsien GM]

Eiköhän Lohipoika vain yrittänyt sanoa että kiusaamista on aina ollut ja tulee varmasti olemaan ja että lapset keksivät siihen aina jonkin syyn; sikäli tuntuu absurdilta että jotkut vastustavat homojen adoptio-oikeutta koska pelkäävät lasten tulevan kiusatuiksi koulussa. Melko hakemalla haettu perustelu kaiken kaikkiaan.

Kiusaaminen ei toki sinänsä ole koskaan hyväksyttävää, mutta ei kukaan myöskään pysty etukäteen sanomaan että juuri homoperheiden lapset tulisivat koulu - ym. kiusatuiksi.

Ei kiusaaminen ole mikään sellainen asia, jolle ei voitaisi mitään tehdä tai joka olisi itsestäänselvyys. Koulujen, kaupunkien, maiden, luokka-asteiden ja sukupuolten välillä on suuriakin eroja mitä kiusaamiseen tulee ja erilaisilla hankkeilla (kuten Turun yliopiston "KiVa koulu") on ihan rohkaisevasti saatu muutosta asiaan. Tietyssä mielessä voi myös ehkäistä kiusaamista etukäteen - esim. huolehtimalla siitä, ettei lapselle nyt mitään kauheaa ylipainoa pääse kertymään.

Aika helvetin sinisilmäistä kuvitella, että homovanhempien adoptiolapsi - vielä ulkomailta adoptoitu ja ihonväriltään tumma - selviäisi suomalaisesta peruskoulusta ilman kiusaamista ja sen tuomia henkisiä vaurioita. Adoptiolapsilla on jo nyt tutkimusten mukaan aika paljon erilaisia mielenterveyspuolen ongelmia, joten toivottavasti tällaisiin ihmiskokeisiin ei lähdetä. Varsinkin, kun heterovanhempia adoptiolapsille riittää ihan pitkäksi jonoksi asti.

 

[TosiFani]

Peilaan tätä asiaa lapsen näkökulmasta eli missä pojan tai tytön olisi hyvä kasvaa. Onko sulla omia lapsia ja kuinka paljon? Mielestäni ihmiset, joilla ei ole lapsia, eivät kykene tähän kysymyksen vastaamaan muuten kuin fiilispohjalta.

Minulla on omia lapsia ja olen työskennellyt vuodesta 1992 lähtien lasten parissa, riittääkö se omaan mielipiteeseen? Minusta tärkeintä on vanhempien rakkaus ja huolenpito lastaan kohtaan, tämän jälkeen tulee kaikki muut, mm. vanhempien sukupuoli. Mikäli ensimmäinen puuttuu, muilla ei ole merkitystä.