Minusta homoparien adoptio-oikeus tulisi hyväksyä, koska:
1. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on hyväksynyt homouden ja on valmis myös homoparien lapsiin. Totta kai aluksi tällainen ihmetyttää osaa ihmisistä, mutta kun tästä tulee arkipäivää, ihmettely häviää, suomalainen on tunnetusti sopeutuvainen ihminen.
Kyllä, suomalainen yhteiskunta on hyväksynyt homouden. Ei epäselvyyttä.
Mutta ei siitä voi vetää tuota johtopäätöstä, että yhteiskunta on valmis homoparien lapsiin. Mikä suora yhteys näillä asioilla on? Tällä hetkellä se on päinvastoinkin niin, että suomalainen yhteiskunta ei ole valmis homoparien lapsiin, joten tuo väite ei pidä paikkaansa. Katso vaikka tämän ketjun äänestystulosta. (jos haluat tilaston asiasta, laita ensin itse tilasto oman väitteesi perustaksi)
Sen sijaan taas väite, että ihminen sopeutuu ajan myötä, niin kyllähän se näin on. Kyse on nyt vaan siitä, että onko järkevää yrittää sitä väkisin? Kun se yleinen ilmapiiri on tällä hetkellä vastaan, niin eikö sille yleiselle ilmapiirille olisi järkevää ensin tehdä jotain, ennen kuin tämä asia viedään läpi? Kaikki olisi niin paljon helpompaa ja yleisesti hyväksyttävämpää, kun asian puolesta puhujat tekisivät ensin kunnolla työtä asiansa puolesta, että saisivat ilmapiirin muuttumaan ja sen jälkeen ajettaisiin asia läpi. Eikä niin että ajetaan asia läpi ja todetaan vaan, että sopeutukaa asiaan.
Ehdoin tahdoin konfliktien synnyttäminen yhteiskunnan sisälle yhteiskunnan itsensä toimesta ei ole viisasta.
2. Vanhempien sukupuolella ei ole tutkimusten mukaan merkitystä lapsen turvalliselle kehitykselle. Vastustajien argumentit mahdollisesta kiusaamisesta ovat kestämättömiä siinä mielessä, että kiusaamista lasten parissa aiheuttavat monet erilaiset asiat. Yhteiskunnan pitää puuttua tällaiseen kiusaamiseen, eikä alistua kiusaajien johdettavaksi. Olisi kestämätöntä, mikäli yhteiskunnallisen päätöksenteon lähtökohtana olisi kiusaajien asettamat määritelmät oikeasta ja väärästä.
Tutkimuksissa mukana olevat homoseksuaalit vanhemmat ovat poikkeuksetta lesboja eli naisia. Homojen eli miesten muodostamaa perhemallia ei ole vielä tutkittu käytännössä lainkaan. Tämä ei siksi ole "lopullinen totuus" asiasta, vaan voi vielä muuttua kun asiaa tutkitaan myös tästä miesparien näkökulmasta. (voi tietenkin olla että ei muutu, emme voi tietää) Tämän hetkisen tiedon mukaan siis lesbot ovat ihan yhtä hyviä vanhempia kuin heteroparikin, homoista ei ole tietoa. Eli ensin pitäisi tehdä kattava tutkimus asiasta, ennen kuin voidaan vetää mitään pitäviä
yleisiä johtopäätöksiä tai vedota niihin.
Kiusaaminen ei ole mitätön asia. Kiusaamista ei tule sivuuttaa missään asiassa. Yhden lisäkiusaamismuodon hyväksyminen sillä perusteella, että on niitä muitakin syitä miksi lapsia kiusataan, ei ole mikään peruste. Kiusaaminen ei toki saa olla ainoa asia, jonka vuoksi homoadoptiomahdollisuus kielletään, mutta ei sitä voi myöskään ohittaa olkia kohauttamalla. Yhteiskunnan täytyy tehdä kaikkensa, että kiusaaminen vähentyy, etenkin lasten parissa. Näin ollen peräänkuulutan samaa, että ensin täytyy tehdä työtä sen eteen, että kiusaaminen vähenee, siis pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin, niin lasten kuin heidän vanhempiensa. Sen jälkeen, kun asenteet saadaan muutumaan, niin voidaan sivuuttaa kyseinen argumentti kiusaamisesta. Edelleenkään yhteiskunnan ei pidä ehdoin tahdoin luoda lisää edellytyksiä kiusaamiselle ajamalla joku laki läpi ja toteamalla että sopeutukaa. Ei se niin voi mennä.
Entäpä se toteamus, joka tuolla tutkimuksessa tuli esille, että myös lesboperheessä elävät lapset (eivät tietenkään kaikki) kokevat tämän asian ongelmaksi jossain vaiheessa nuoruuttaan? Eikö tälle anneta mitään arvoa, siis lapsien omille kokemuksille?
3. Mikäli homopariskunta onnistuu adoptiossa, voidaan olla varmoja heidän motivaatiostaan vanhempina. He ovat joutuneet erilaisuutensa takia erittäin tiukkaan seulaan, jolloin adoptioon vaadittavat ominaisuudet ovat erinomaisia.
Tästä tuskin on epäselvyyttä kenelläkään. Kuten samoin on niiden heterojen kohdalla, jotka seulan läpäisevät.
4. Mielestäni homous on normaali seksuaalinen suuntaus, jota ei pidä kammoksua tai ihmetellä. Mikäli rakastava homopariskunta katsoo pystyvänsä antamaan hyvän ja turvallisen kodin lapselle, heille pitää antaa mahdollisuus hakea adoptiota.
Tämä on sitten se kanta, johon asia yleensä kaatuu. Yhteiskunta on hyväksynyt homouden, kyllä. Se että homous olisi normaali seksuaalinen suuntautuminen, on toinen juttu (se on normaali koska niin on päätetty, päätös voidaan tehdä myös toiseen suuntaan tarvittaessa joten muuttuisiko se silloin epänormaaliksi?) ja mielipide kuten itsekin tuossa toteat. Olen perustellut omat mielipiteeni, miksi se on luonnotonta enkä niitä enää jaksa toistaa ja ne mielipiteet ovat ihan yhtä hyviä ja valideja kuin vastakkaisen puolen mielipiteet. Mutta mielipiteillä ei tällaisia asioita voi todeta vääriksi tai oikeiksi.
Yhteiskunta ja ihmiset yleensä hyväksyvät homouden. Väitän ihan empiirisiin havaintoihin perustuen että lapsen antaminen homoseksuaalille pariskunnalle onkin sitten aivan toinen juttu ja aiheuttaa vastustusta aika isossa osassa myös niiden joukossa, jotka hyväksyvät homoseksuaalisuuden. Jos homoadoptiomahdollisuudesta järjestettäisiin kansanäänestys, niin väitän edelleen empiirisiin havaintoihini perustuen (sekä siihen, että kehä ykkösen sisäpuolella asuu vain murto-osa koko Suomesta eli kehä ykkösen sisäpuolella edustettuna oleva homomyönteinen ilmapiiri ei todellakaan tarkoita, että niin on koko Suomessa ja vielä että iso osa suomalaisista perustaa arvomaailmansa Raamattuun), että vastustajat voittaisivat ylivoimaisesti. Ja enemmistön ääntä ja tahtoa on kuunneltava, niin kauan kuin asumme demokraattisessa yhteiskunnassa.
Kysymys ei ole mistään automaation luomisesta vaan adoptioprosessissa jokainen pariskunta käsitellään erikseen. Ja jokaisessa valinnassa lähtökohtana on lapsen etu, tämä ei ole tasa-arvokysymys, jossa homopareille annettaisiin tietty automaattinen osuus adoptioista
Tietenkin. Mutta jos tämä homoseksuaalien adoptiomahdollisuus runnotaan väkisin läpi, niin seuraavaksi saatte ihmettelyn ja porun aikaan siitä että miksi ne homoseksuaalit eivät siltikään niitä lapsia juurikaan saa adoptiosta, vaikka pitäisi. (vinkki: se yleinen ilmapiiri asian ympärillä, niin adoptiotoimistojen väessä mutta ennen kaikkea niiden keskuudessa, jotka sen lapsen antavat adoptioon) Sitten aletaankin jo valita jotain adoptiokiintiöitä ja siinä ei ole kuin yksi osapuoli, jota se palvelisi eli ne homoseksuaalit.
Muuttakaa ensin ne asenteet, sen jälkeen voitte muuttaa lain. Jos asenteiden muuttaminen ei onnistu, on turha muuttaa lakia.