Kanadan junioriliigat 2011–2012 – what a gong show!

[HardCore Hooligan]

Emerson Clark hahmona vanhaa koulukuntaa ja kesäkauteen boxlaa sekä luistimilla elinkelpoisuus sitoutumisella ja aktiivisuudella.

Yksipuolinen roolinsa ammattijätkä ja ilman hanskatonta lisäarvoa ei olisi vetänyt vaihtoakaan O:ssa, mutta selviytyäkseen pitää myös osata lukea illan virtauksia sekä palvella joukkuetta ja Clark lyö pöytää todellista erikoisosaamista.

Hiottu iskukäden vaihtaminen sähköistää ja terävästi oikeasta vasempaan, joten jätkät penkillä heti mukana ja otti O:n perjantaissa Clark itsensä Doug Harveyn.

Vetää hiljaiseksi ja McGuire hiljesi Clarkin oikeallaan sekä tuhosi juuri Knightsin Tinordin, joten täydellä rähinällä sekä ylitse pursuavalla itseluottamuksella Spits iltaan ja Bilcke taas koki kolauksen Nevinsin tykittäessä menemään.

O koulii ja onhan se kova paikka lähteä sekä äijäillä punaviivalla toisen ollessa armottomasssa lennossa, mutta jokainen katsomon Stayzer tietää kyllä taustat ja tuntee kulttuurin.

Bertuzzi tehnyt oikeita asioita ja Guelph matkaa Londoniin, mutta Jordan Shinen sekä David Jarramin ollessa vielä Knightsin vahvuudessa ilmassa leijuisi tyylipuhdas gongshow ja innokkaimat olisivat venanneet hallilla jo aamusta.

McPolin paidoissaan ja Fronts seikkailee pohjoisessa, joten T-Bay`stä lähdetty varmasti reissuun ja selityksenä nimet Cull, Restoule sekä Sefton.

Restoule avasi lähdöittä ja ottaako tuttujen edessä ensimmäisen Wolves paidassa läpikotaisin arvostettua K-town Canadiansia vastaan ja onko kohtaamisessa itse jumala paikalla kotikaupunkinsa hallissa?

Marc LaForge ja kaukaa haettua ulkopuolista sykettä lauantaihin, mutta uskooko joku nykypäivän harmaassa epätoivossa kylvetetty Fronts kannataja Canadiansin olleen paha, värikäs sekä vaarallinen ja tästä kohden lauantain kaiken mahdollistavaa sekä sallivaa rähinähuumaa.

 

[Hockey 24/7]

Tässäpä olisi tuo McGuiren ja Tinordin välinen lyömis kilpailu. Kyllähän McGuire tuon vie tyylikkäästi.

Osaako HCH kertoa mitään Kelownan Tyrell Goulbournesta? ei ole paljon pelannut WHL:ssä mutta nekkauksia on tullut kiitettävästi. Ei ole kooltaan mikään superheavy, mutta hyvinkin halukas tappelurintamalla.

 

[HardCore Hooligan]

Asiallista lähtöviisastelua ja CAC Gregg Distributorsin riveissä jo häkkipäänä hyvää odotusarvoa Goulbournelta, mutta ollut Dubissa pirteän sähäkkä ilmestys ja tarinassaan tarttunut aktiivisesti iltoihinsa ylhäällä.

Nyt kiinni vakiroolissa ja yksittäisistä Chiefsin OA Kramerin ottaminen lähtövirrassa merkki luonteesta vaikka melkoista hihoissa roikkumista oli, mutta kuitenkin pistää silmää ja varmasti penkillä huomioitiin jätkän selkäranka.

Raivokasta soturia esiin sekä Dubin perinnejatkumoon istuvaa rähinää ja jätkä tekee itsestään vielä palvotun kulttihahmon, mutta tuohon on monta pysähdystä sekä sankaritekoa matkaa ja joka tapauksessa paskantuoksuinen farmipoika Albertasta.

 

[Hockey 24/7]

Thanks Mate, eli kiitos kaveri. Pitää toivoa että Goulbourne saa vakipaikan ja lopulta myös amattilais sopimuksen johonkin.

 

[HardCore Hooligan]

Ei ollut McGuire otettavissa ja Branch näpäytti illalla tuosta Tinordin kypärän pois ottamisesta, joten lähtökulttuuria vastaan koko sielullaan sekä joka solullaan ja olihan se nyt törkeää välinpitämättömyyttä kokonaisuudessa.

Häijysti veren maku suussaan ja murjoi vieläpä aivan tosissaan, mutta Bilcke ei hätkähtänyt vaan piiskasi itsensä kiinni suorittamiseen ja jakoi lähdön Ottersin Tyler McCarthyn kanssa.

Viihdyttävä puristus ja eiköhän Bilcke vielä asioi myös McGuiren kanssa, mutta itseään etsinyt Alonge mukana illan lähtökuvassa kahdella merkinnällä ja apinan pudottua homma sujuu kuin tanssi.

Poiminta vie ja koko sielu elää mukana, mutta Alonge tärkeä lenkki 100 otetun kautta tavoiteltaessa ja kaikkea ei tule sälyttää Bilcken harteille.

 

[HardCore Hooligan]

O´Neil vastaan Bilcke suoraan aloituksesta ja sunnuntainen lähtövirran herkkupala, joten tyylikäs pohjustus, ohikiitävä toe-to-toe hetki sekä aina toimivaa iskukäden vaihtamista ja palaset loksahtelivat kohdalleen.

Kokemuksena palkitsi asialleen omistautuneen bongarin ja käsin kosketeltavaa mukaansatempaavuutta, mutta tärkeä pysähdys Bilcken matkalla kohden kesän varaustilaisuutta ja eiköhän voida huoletta sijoitella jätkää sinne O:n TOP-10 koriin.

O:n lauantaissa Sarnian sekä Whalers neljän kohokohdan illassa ja tarjolle ei kuitenkaan mitään taianomaista, joten villisti menemään tykittänyt Nevins myöskin vaisuhkolla panoksella mukana illan lähtökimarassa ja Whalersin ottelevasta Devane nappasi rupeaman ensimmäisen merkintänsä.

Saattoi jopa siivouskomeron tulkinnoissa hivenen öykkäröidä ja tuostahan seuraa viiden illan perusratkaisu tunnusmerkkien täyttyessä, mutta pitäisikö ottelijanleimoilla vetävän OA:n nöyrtyä jonkun heittäessä hanskaa niskaan maalin edessä ja luikkia häntä koipien välissä penkille?

 

[HardCore Hooligan]

Zweep otti kaksi iltaa siitä, että oli valmiina sekä toteutti ja täytti paikansa illan ottelevassa.

Koutsi otti paluupostissa saman ja kaksi jätkää tekemässä illan alkuun roolinmukaista työtään, mutta kyseiset nimet unohtaen tuleeko kutsumus luontaisesti jo häkkipäänä vai onko rooli vain mahdollisuus selviytyä sekä päästä tai pysyä Major junior tasolla.

Iso vedenjakaja, mutta tuntevat vaikkapa Ontarion jätkät pääsääntöisesti toistensa taustat ja tahkonnet vastaikkain viimeistään Bantam sekä Midget kehissä.

Toki jo näissä kehissä esiin noussut Missyn Syrette nyt toistaiseksi harmaana taustapelurina ja Show´ssa vetävistä vaikkapa Krys Barch ei vielä edes O:ssa kovinkaan hanakasti hanskattomassa valokeilassa paistatellut, joten tyylipuhdas myöhäisherännäinen ja Barchin aikaan O:ssa tappelivat ihan muut jätkät.

Mainepiikeistä puhuttaessa voisi sanoa Matt Carknerin lunastaneen O:ssa luomansa todella myöhään Show´ssa ja ikäluokan ehkä kovin jätkä John Erskine taas ei sen koomin ole kuninkuudesta nauttinut, mutta on Carknerin sekä Erskinen O:n päivistäkin aikaa ja HCH äärilaidallaan bongaillut menemään.

Kuitenkin tuolloin vielä Major junior kulttuurissa illan alkuun otettu herätyskello oli itsestäänselvyys ja nyt tuomittavien ilmiöiden listalla kuten buckets offit, mutta tietävät varmasti kolmekymppisetkin ketkä olivat mitäkin jo häkkipäänä ja kenet on sitten peli painanut mihinkin muottiin.

 

[HardCore Hooligan]

Ja miten vuosia myöhemmin on edelleen vastaikkainasettelua siitä Knightsin Erskinen sekä Spitsin Kugelin lähdöstä ja ei nykypäivänäkään kohtaamista ilman tämän esiin nostamista, mutta vaikka ei lähtönä noussut viihdearvollisesti merkkipaaluksi jätkän ottivat ison ja kiistatta taottu historiaan.

Maila jaloissa ja niin edelleen, mutta Blair Stayzerin itsensä likoon heittäminen sekä paidan kunnian puolustaminen sauman kovinta vastaan ja tämä toki Knightsin Erskine.

Selkään taputtelijoita riittää edelleen ja vuosituhannen vaihteen ajanjaksoa raapaisten Erskine, Carkner sekä Clouthier, mutta Frontsin jätkä ei iltaakaan Show´ssa ja poikkeuksellisen kova äijä O:n lähtöjatkumossa.

Kirous puree, mutta iso kala Clouthier sekä kusipäiden kuningas Avery sähköisessä ottelevassa ja K-town koki hetkellisen paluun 80-luvun taianomaiseen nostalgiaan.

Kannattajakunta nyyhkii kohtalokkaasta kosketuksesta ja oltiin edelleen kovia, vaarallisia sekä pahoja, mutta nyt vain harmaa, nolattu sekä naureskeltu ja kuitenkin kuin huumetta.

 

[HardCore Hooligan]

Onko sitten K-townin kiinnostavin jätkä saumaan OJHL:n Veesin Pat George ja OA kiertolainen kyllä lipun arvoinen hahmo, mutta ei ylenkatsota Frontsin johtotähti Stokesia ja rähinämomentti vain kaivettava esiin sekä pahennus herätettävä.

Missä Ontarion jätkät ja Derek Froats epäolennaisuuksien suossa sekä kaukana kauden 2009-2010 viihdearvostaan, mutta niin kauan kuin on iltoja on toivoa ja olihan se ensimmäinen Fronts nimellä vetänyt ryhmä Mark Majorin johdolla aivan legendaarinen.

Major, Morrison, Nelson, Iob, Doucet, Washkurak sekä Allan ja Show´n iltoja yhteensä kaksi Majorin kautta, mutta paha, värikäs sekä viihdyttävä ryhmä ja tällöin menstyksellä tai tuloksella ei ole niin väliä.

Tai se tulee siinä sivussa ikään kuin kaupan päälle ja kaupitteluissa Raidersin Connor matkaa Dubissa Giantsin vahvuuteen, joten mahdollisuus pestä kasvot ja antaa nyrkkien johdattaa takaisin oikealla polulle.

Potentiaalia hahmossa on ja kerta heitolla odotusarvoa Giantsin ottelevaan, mutta Dubin lähtövirran yksittäisistä esiin Amerksin Lukas Walterin sekä Tipsin Jesse Mychanin rykäisy ja pari nousukiidossa olevaa uutta hahmoa.

Ei muuta kuin leimoja rystysiin ja vanhat sankarit korvataan, mutta SJHL:ssä 2010-2011 vetänyt Mychan jo primeikäinen sotilas ja kiistaton soturi sekä taistelija.

Walter 1993-syntynyt hanskaton suorittaja, joka hetki sitten tulessa Rocketsin Astlesin kanssa keskiympyrässä ja tyylikästä lähtömateriaalia.

Blades kauppasi OA Darian Dziurzynskni Wheatiesiin ja jätkämäisyys ovesta ulos, mutta eteenpäin katsottaessa O:n lähtöviikon päättää Spits vastaan Knights ja innoikkaimmilta jäävät koko loppuviikon yöunet väliin.

Onko Mathers jo Knightsin ottelevassa ja oliko D.J Smithillä aina pitkä vaihto alla "Polerin" kanssa mentäessä?

 

[HardCore Hooligan]

Todellakin Connor ei tuntenut suurkaupungin poltetta vaan päätti ripustaa luistimet naulaan sekä kadota kotitilan paskantuoksuiseen arkeen, joten myytti farmipojista toteen näytettynä vielä 2011 ja oliko roolin vaatimustaso sitten turhan kova?

Tai hinta turhan korkea ja täysin terveenä ei pitkässä sarjassa ottele kukaan, mutta paikka ottelevassa on lunastettava tai toimittava suoraselkäisesti kuten Connor ja saahan siellä painia revittäessä autuaasti huilailevaa karjua pois emakon päältä.

Kuitenkin kovat jatkavat ja nielevät bussissa preeriaa, mutta ellei Ferland olisi sammuttanut lyhtyä 2010-2012 ja alkusesongin noste olisi kantanut pysähdyksissä.

Show´n varaus ja ei mitenkään kaukaa haettua, mutta silloin olisi todennäköisesti painanut menemään lähtövirrassa vaikka olkapää olisi kiukutellut ja joka tapauksessa kyllä Beechyn kyläpahasessa Saskatchewanissa arvostetaan Dubissa vetänyttä jätkää.

Sekä tulevaa isäntää ja Raiders veteraanin sotatarinoita kuunnellaan varmasti aikanaan mielellään.

 

[HardCore Hooligan]

Ovet paukkuen sisään ja mallia näyttää Dubissa Oil Kingsin Mason Geertsen, joten Broncosin Andy Blanken kanssa tajunnanräjäyttävä merkkipaalu ja lähtötaideteos sisälsi taianomaisen toe-to-toe hetken oikeilla sekä hetkellisen Coxe vastaan Probert yhtäläisyyden HCH:n mielessä.

Punaista mattoa eteen ja jätkä 1995-syntynyt tulokas Dubin lähtövirrassa, mutta tuoreemmassa vastassa Triben Cody Beach ja oppirahojen maksamista sekä johdannaisuus lähtökulttuurilliisen periferian ajankohtaiseen.

Roskakoriin ja 16-vuotias kuitenkin valmis tuohon, joten kunnioitusta sitoutumisesta sekä itsensä likoon heittämisestä ja pistää kuitenkin vasta rahaa pankkiin.

Ylimielisyys visiirinaamaisille sammakoille ja missä on sitten tunnelmalliset pyykinpesut sekä villinpuoleiset latotanssit?

80-luvullako ja Dubin kulttuuriperinteen arkistoissa, mutta farmipoikien nöyrää puurtamista ja palataanpa siihen asiaan Wheatiesin Ferlandin kanssa.

Viimeksi jyrättiin oikealla yli ja vasurit rintaan sekä avoimesti ja isku iskusta, joten uskottavuus nimeen ja kantaa kyllä nuorempi Beach veljensä mainetaakkaa.

 

[HardCore Hooligan]

Bilcke vastaan Rangersin OA Sol ja oikeaoppisesti suoraan aloituksesta matkaan, mutta heittipä Bilcke taas työnäytteen vasurillaan ja jätkä todella kultuurille omistautunut sekä asiansa osaava.

Kutsumusottelija, mutta oliko Sol sitten taas odotusarvoonsa nähden vain totutun vaisu ja 6´5/240 ottelijana listatun OA:n pitäisi repiä 1994-syntyneeltä tulokkaalta pään irti.

Ei sorruta halpaan arvosteluun ja lähti suoraan aloituksesta sekä oli valmis, mutta vaikka jätkät tuntevat toisensa pääsee ehkä Bilcke vielä toistaiseksi yllättämään huonosti kotiläksynsä tehneitä ja perusasiat vastustajasta pitää olla selvillä ennen kintaiden putoamista.

Niin tai näin ja Bilcke ei missään nimessä ajautunut rooliin vaan tullut ottamaan sen, joten herättää luottamusta ja luontaista paloa hommaan pitää olla.

 

[HardCore Hooligan]

Kuumat nousevat esiin sekä kannattelevat touhua harteillaan, joten villissä poimintahdissa painava Bilcke hanskattomassa valokeilassa kahdesti Guelph illassa ja tosin tällä kertaa sivurooleissa molemissa.

Ensimmäisessä Bertuzzi heitti itseään likoon ja lähti mukaan nyrkkeilysäkiksi, joten luonnetta peliin ja 1993-syntynyt Ryan Horvat kuittasi tämän suoraan aloituksesta.

Neuvonpito vasureilla ja Bilcke otti suoraan laatikkoon, mutta varteenotettavaa roolin ottamista 1993-syntyneeltä Horvatilta ja ei jäänyt sanottamaksi paidan kunniaa puolustaessaan.

Tyylikästä ja ei ottanut Bilcke itseensä vaan kopautus Horvatin kypärää, mutta Sarnian Nevins tulessa myös O:n perjantaihin ja mukaansatempaava hanskaton tuokio Rangersin Ben Thomsonin kanssa.

Oliko oikea luettu pois ja Nevins liikenteessä pääsääntöisesti vasurilla, mutta puhtia jätkillä oli vielä tuomarien uidessa sisään ja ottelijat tosissaan mukana pysähdyksen pyörteissä.

 

[HardCore Hooligan]

Esirippu aukeaa ja Ty Bilcke 14 iltaa O:ssa sekä 12 lähtöä, joten pistää nimeä huulille ja painaako mainostaessaan yli 50 lähdön.

Horvat sekä Bilcke viime lähtösesonkiin samassa jengissä GOJHL:ssä ja leimasi O:n avauslähdössään vasurilla, joten roolinsa vangiksiko johtaa tie ja työnäytteestä hullaantunut koutsi vaati lisää.

Vain kuola valuu suunpieleistä ja Bilcken tahdilla vetäessä tulee työtapatumia sekä notkahduksia, mutta miten onkaan 16-vuotias Bertuzzi tehnyt itsestään elinkelpoisen ja ollessaan ottelevassa kuusi lähtöä kahdeksaan iltaan.

Täysin puskista ja yhteennidottuna heittämällä yli 100 lähdön Major junior taipaleella, joten syväluotaavaa tilastotiedettä HCH:lta ja tuo maailman vihamielisin kiekkoluola "Barn".

Räkää, roskaa sekä rivouksia katsomosta ja Knights paidassa sinne sekaan Greg Smyth, joten väkivaltatarustoa ja onhan se Spitsin penkille syöksyminen kenties tyylikkäin teko koko maailman kiekkohistoriassa.

Päivän etuajassa ja Southwesternin nostalginen sota vasta sunnuntaina, mutta olennaisissa nostoissa Geoff Benic ja olisi nuijinut jopa O:n lähtöhistorian kovimman Louie DeBruskin.

Knightsin äijä ja tästä kohden lauantain kaiken sallivaa sekä mahdollistavaa lähtömaastoa, joten kypärää takaraivolle, teipit ranteisiin sekä hihoja ylös ja miksi kaikesta tehdään niin harmaata?

 

[HardCore Hooligan]

Jatkotarinassa näistä Ontarion sankareita näpyteltäessä onhan "Bird Dogilla" se ainutlaatinen suhde teräskaupunkiin ja lähtöisin siitä villistä mailasodasta Hamiltonin kannatajien kanssa 1984-1985.

Sitten "Wld Bill" koutsina ja miten Smythia jahdattiin, mutta ikipimeydessä vaeltanut äijä selvisi ja historiaan katsoen varmasti Ph.d sekä Smyth taululla ennen iltaa.

Saalistamista ja eräs kuuluisin vastakkainasettelu O:ssa, mutta koko Ph.D käsite luotiin ennen kaikkea Hamiltonissa ja kolikon toisella puolella se Knightsin kilipää veti ilman kypärää Show´ssa.

 

[HardCore Hooligan]

Niagaraan siirtynyt Mitch Bennett otti jo treenikauteen helmien koriin sijoitettavan Ottersin McGuiren kanssa ja mukaansatempaavudessa ylivertainen vuoropuhelu oikeilla, mutta McGuiren myöhempien työnäytteiden nojalla olihan siinä kova jätkä otettavaksi vapailla käsillä ja lopputulemana ympäripyöreä kohtaaminen ottelukuntoa haettaessa.

Varsinaisen poiminnan käynnistyttyä aivan terävin ote puuttunut ja saldona vain kaksi otettua alkukauteen, mutta kaikki nämä kolme hanskatonta esiintymistä matkaan oikeaoppisesti suoraan aloituksesta ja Bennett suorittamisen ytimessä O:n lauantaissa Whalersin Nick Malysan kanssa.

Kuitenkin O:ssa liikkunut laitaan ja roolin leimat rystysissä, joten aiheellista nostaa jätkää esiin ja lähtee vain aloituksesta.

Fronts lauantaihin kolme lähdön perustason illassa Coltsin kanssa ja vähän jopa kolailtiin sekä äijäiltiin, joten ihan tässä heltyy kyyneliin ja O:n sunnuntaissa painoarvoisten haikailijoille sauma O´Neilin sekä Mathersin tasonmittaukseen.

Piiskataanko kansaa sitten villiksi Windsorissa ja ei se ole sama Rangersin pullisteleva Domi, mutta saattaahan siinä joku hätkähtää ja kädet ristissä tässä toivotaan illan kääntymistä väkivaltaiseksi.

 

[HardCore Hooligan]

Pari lähtöä ja yksi aikainen suihku, mutta eihän tämä vain riitä ja mentiin sieltä mistä rima oli matalin.

Näennäistä vihapitoa ja intoilihan myös HCH Rychelin sekä Rainen lähtiessä heti matsin alkuun, joten tulevaisuus näytti valoisalta ja ilta kääntymässä villiksi lähtöiloitteluksi.

Sitten tyhjyys ja toisen erän alkuun Spitsin MacQueen ajoi loppuun, joten johdattaa yli sen tavoitellun pisteen ja raivostunut Hunter järjestää jotain pahennusta herättävää viihdykettä

Näin vielä pari kautta sitten ja eihän tuo Knightsin sauman lista tarjoa mahdollisuutta hurmokselliseen lähtöseikkailuun, joten Bilcke sekä Bowen työttöminä ja ratkenneen matsin lopussa hehkui vielä toivonkipinä.

Turhautumisesta versoo ja Bilcke, Bowen, Czinder sekä Alonge askiin sekä kaukaloa tyhjäksi, mutta Alonge ei edes illan ottelevassa ja kertoo koruttomasti kaiken olennaisen.

 

[HardCore Hooligan]

Tästä on vain kivuttava jaloilleen ja olisihan lähdötön ilta ollut täysin katastrofi, mutta MacQueen ottanee tuollaisen tavanomaisen oksennuksen päälleen siivouskomerosta ja antaa ymmärtää illassa harjoitetun verenhimoista saalistamista.

Sovitaan näin ja pidetään mielikuvia yllä, mutta lohtua yksittäisistä ja kyynelien jälkeen olihan siellä Frontsin sekä Coltsin lauantaisessa lähtökimarassa yksi kiistaton helmi.

Tyler Brown vastaan Norm Ezekiel ja kiivas toe-to-toe oikeilla, joten tempoi mukaansa ja jätkien omatessa vielä puhtia linjurit uivat sisään.

Tekopyhää puuhastelua ja pääosanesittäjät vetivät tosissaan, mutta sunnuntaissa bongailtavaksi tippui myös painoarvoinen ja Petesin Mathers vei tämän.

 

[HardCore Hooligan]

Toki kunniaa O'Neilin kulmaukseen ja oli valmis sekä otti muutaman perille menneen koteloon, mutta ei suuren suuria tunteenpurkauksia liittyen tähän ja arjen harmaata perussuorittamista.

Toki elämyksiä tarjolle jätkän edellisessä ja Saginawin Camaran kanssa helmi, jossa tiukkasanaista neuvonpitoa oikeilla ja molemmat ottelijat heittivät itseään tyylikkäästi likoon.

Lämmitti mieltä ja tempaisi mukaansa, mutta hyvä nähdä Camara suorittamassa ja jäänyt paitsioon muiden ottaessa valokeilaa.

Kuitenkin O'Neilin jo O:n vakikasvo ja näyttöjä boxlalähtöjä myöden, mutta se ratkaiseva askel toistaiseksi ottamatta ja Mathersin tyylipuhdas nuijiminen olisi ollut tälläinen.

 

[HardCore Hooligan]

Spits vastaan Fronts Windsorissa ja arvomaailmassa iso kohtaaminen, mutta illan loppuun todella tyylikäs lähtö Alongen sekä Frontsin uuden naaman Trevor Morbeckin toimesta ja Alongen vaihtaessa iskukättään sekä heittäessä vasurin sisään HCH koko sydämellään hengessä mukana.

Mukaansatempaavuutta ja tapojensa mukaisesti myös Bilcke kiinni lähtöön, joten hurmos kantaa, äijä tarttuu sekä kansa nauttii.

Sarnian Nevins tulessa kahdesti iltaan Houndsin Chad Thibodeaun kanssa ja Nevinsin tykittäessä menemään ei jarrutellut myöskään Thibodeau, joten käänsi kyllä jälkimmäisen itselleen voimaperäisesti takoneella oikeallaan ja matka boksiin on aina erilainen.

Parit mahtipontiset taas siivouskomerosta ja vaikka näistä mennyt hohto sytytti kyllä Gensin Christian Thomasin nappaama kymmenen iltaa keihäsrikkeestä, mutta nyt ei täysin lällyä nykylinjaan vaan höyryävää vimmaa ja olisi ollut aineksia jopa klassikoksi.

 

[HardCore Hooligan]

O´Neil vastaan Terreri värittämään O:n perjantain poimintakierrosta ja bongarin rooliinsa sitoutuneita luottoäijiä, jotka ottavat ilmassa roikkuvat pois ja heittävät itseään likoon.

Toisaalla tuska kasvaa.

Gensin Clark vaeltanut viisi iltaa harmaassa lähdöttömyydessä ja jätkän pitäisi primesaumassa heittää näyttöjä jatkoelämien puolesta, mutta onko maha täynnä vai ruokahalu mennyt?

Onhan jätkä kotiutunut O:n lähtökartalle ja vimmaisinta otetta poimintaan heittävät nimeään luovat, mutta 30 otettua avaisi ovia sekä poikisi lisää sivuja lähtötarinaan vai kirjoitetaanko näitä sitten boxlan puolella.

Toki siellä enemmän avointa iskukisaa ja terävä iskukäden vaihtaminen arvossaan, joten pienikokoisena luupäänä kulttisatus haarukassa ja ei kuitenkaan hylätä jätkää kesken poimintarupeaman.

Lauantai ja OS, joten Zweepin kanssa hanskatonta sankaritarinaa ja kahden käden juttelulla sekä terävällä nekkaamisella Clark on taas ajankohtainen.

Kuningas ja kovat palaavat aina takaisin.

 

[HardCore Hooligan]

O:n historiaa äärilaidalta ja Niagara Falls Thunder 1988-1989, joten 17-vuotias Brad May otteli illassa kuin illassa Ph.D huumassa ja toteutti koutsinsa käskyjä.

Syöksyi vastujan valmentajan kimppuun penkille käskystä ja haastaa Dubin "Topperia" tilastoissa, mutta Denis Vial sekä Paul Laus käskytettyinä punaviivalla vai oliko se kutsumus?

Varivaljakkona yksinä legendaarisimpia Gongeireita Ontariossa ja olihan se tuhoa sekä häikäilemätöntä hävitystä, mutta Bill Laforge ei huippupiikissään kaivannut kovinta vaan hulluimpia sekä arvaamattomia ja ohjeistetut sotilaat toteuttivat.

Leimaako edelleen ja unohdettuna ehkä jengin tärkeimpänä aatteen omaksuneena sotilaana Don Pancoe, joka sitoutuneena toteutti ja ei noudattanut mitään oppikirjaa tai koodistoa.

Koutsille sekä paidalle ja olihan siellä nostalgisia kulttillähtöjä vaikkapa Adrian VanderSlootin toimesta, mutta onhan tässä vedenpitävä lausunto ja kaikista tyylikkäästi sairaanoloisita jengeistä tuo ehkä eniten Laforgea.

 

[HardCore Hooligan]

Clark ei tehnyt itsestään ajankohtaista vaan apinan paino niskassa kasvoi, mutta Spitsin sekä Coltsin illassa taianomainen hetki ja kuin aikakoneeseen olisi astunut.

Ilta ratkennut ja turhautuminen velloo pinnan alla, joten kattila levylle ja sitten kiehahti Spitsin penkin edessä.

Jätkää sisään yli laidan ja tunnelma kuin 80-luvulla, joten ohikiitäviä elämyksiä ja mukaansatempaavaa lumovoimaa.

 

[HardCore Hooligan]

Uudet kuninkaat ja OS:n 1994-syntynyt Kurtis MacDermid otti O:n avauslähtönsä kolmannessa illassa, mutta vaikka sivut vielä kirjoittamatta odotusarvoa hahmossa on ja veli Lane esiintyi hanskattomana O:ssa aktiivisesti.

Seuraako uskollisesti jalanjälkiä, hakeutuuko mainospaikoille ja uhraako itsensä O:n lähtöalttareilla, mutta pääavauksena ihan lupaavan oloinen työnäyte Gensin Brian Hughesin kanssa ja tervetuloa suorittamaan sekä värittämään iltoja.

Elämme uskossa ja O:n sunnuntaissa OS vastaan Spits, mutta onko viihdearvo syöty ennen iltaa ja lauantain kaiken sallivassa sekä mahdollistavassa rähinähuumassa Bilcke yksi penkiltä sekaantuneista.

Alonge saa sauman ratsastaa aallonharjalla sekä ottaa palvontaa ja kuinka monen illan lähtösuitset läväytetään sitten O:n kauhukakaralle?

 

[HardCore Hooligan]

Hetki kantoi ja kokemus loi uskoa, mutta arjen vastaiskuna MacDermid sivussa kypärärikkeestä ja valheellisen auktoriteetin näpäytys sormille.

Bilcken ohella myös Boughner hyllytettynä osallisuudestaan aikamatkailuun ja jäikö oivaltavan kokemuksen vangiksi myös HCH, mutta itse illassa Alonge ei löytänyt aaltoa vai kartoiko vain lähtöjä?

Vai kartoivatko lähdöt nälkäistä ja tulopuolella Bowen otti ison kalan, mutta ei sen hurmoksellisempaa taikaa tuossa ja Zweep seisoi tukevasti jalustallaan.

Wolves nostanut ottelevaansa Jason Lacroixin, joten onnistuuko siirtämään preseasonin vimmaisen otteensa iltoihin ja antaako itselleen mahdollisuuden paistatella lähtöikkunassa?

Epätoivoisesti tavoitellut kaksi iltaa ja pysynyt kuitenkin pienenä.