Jääkoneenkuljettaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Susanna Pöykiö
Paha laittaa suosituksia, jos mestarin mainitsit jo alussa,
Tuossa avuksi: Erased, a song by Hooverphonic on Spotify
Paha laittaa suosituksia, jos mestarin mainitsit jo alussa,Cohen is dead. perkele. suositelkaa musaa. känniketju valvoo
Erittäin hyvä. kiitos! Onko arvostamallani palstatoveri @Ollakseni :lla raikasta tummaa maalailua suositella? Ideoita otetaan vastaan.Paha laittaa suosituksia, jos mestarin mainitsit jo alussa,
Tuossa avuksi: Erased, a song by Hooverphonic on Spotify
Jos Solstafir, Burzum, Triptykon, Swallow the Sun, Celtic Frost ja Alcest ovat tuttuja niin en voi juurikaan auttaa. Mutta Kuolemanlaakso on kova ja Ajattaran vanhahko tuotanto. Sitten on noita Funeral Doom yhtyeitä kuten Shape of Despair joka sopinee tuohon. Kauan nimellä kulkeva venäläinen yhtye on toki myös olemassa. Trees of Eternity julkaisu myös ensimmäisen (ja todennäköisesti ainoan) levynsä tuossa perjantaina. Ehkä nuilla pääsee alkuun.Erittäin hyvä. kiitos! Onko arvostamallani palstatoveri @Ollakseni :lla raikasta tummaa maalailua suositella? Ideoita otetaan vastaan.
Ghost Bridage - Elämä on Tulta - YouTube
Ghost Brigaden ainut suomenkielinen biisi. Vitun kova.
Jos Solstafir, Burzum, Triptykon, Swallow the Sun, Celtic Frost ja Alcest ovat tuttuja niin en voi juurikaan auttaa. Mutta Kuolemanlaakso on kova ja Ajattaran vanhahko tuotanto. Sitten on noita Funeral Doom yhtyeitä kuten Shape of Despair joka sopinee tuohon. Kauan nimellä kulkeva venäläinen yhtye on toki myös olemassa. Trees of Eternity julkaisu myös ensimmäisen (ja todennäköisesti ainoan) levynsä tuossa perjantaina. Ehkä nuilla pääsee alkuun.
Ojenna heti vaimoa, jotta osa päissäänsä käyttäytyä. Eihän tuossa ole mitään laitaa.Vaimo rikko tänään päissään kaks lautasta, vittu että ottaa päähän. Ite tämmönen akateeminen viksu kaveri jolle harvemmin vahinkoja sattuu.
Sama tiedustelu toteutettiin täälläkin. No kun en ajatellut kalsaroida kuin korkeintaan kahden gin & tonicin edestä, niin ihan sama vaikka herättäisivät aamuseitsemältä. En viikonloppunakaan pysty nukkumaan pidempään, ellei ole kertynyt univelkaa tms.Lapset jo kyseli, että tullaanko herättämään aamulla vai haluatteko nukkua.
Sama tiedustelu toteutettiin täälläkin. No kun en ajatellut kalsaroida kuin korkeintaan kahden gin & tonicin edestä, niin ihan sama vaikka herättäisivät aamuseitsemältä. En viikonloppunakaan pysty nukkumaan pidempään, ellei ole kertynyt univelkaa tms.
Minulla on talousginin virkaa toimittanut jo vuosia Bombay Sapphire. Joskus olen kokeillut muitakin, lähinnä kauempana menneisyydessä, mutta onhan noita ginejä vaikka millä mitalla. Ja Suomessakin näköjään tehdään, vieläpä kovasti palkittuja aineita. Eipä olisi moista vielä viime vuosikymmenellä uskonut tapahtuvaksi, jotta Suomessa tislattaisiin luxusginejä, jotka käyvät gininiekoille kaupaksi ympäri giniä ryystävän universumin. Onko KKK-joukoilla kokemuksia ginien maailmasta, löytyykö keskuudestamme peräti kovan luokan ginistelijöitä? Onko Napue tullut tutuksi, tai Helsinki Distilleryn leka?
Tuli vientitouhuista mieleeni sekin neronleimaus takavuosilta, kun Pepe Ahlqvist päätti lähteä Amerikkaan. Tarkoitus oli suunnata mihin lie Mississippin suistoalueelle ja monenkirjaville menomestoille myymään loistavaa vientituotetta, nimittäin Suomen arktisen ankarissa oloissa synnytettyä huuliharppubluesia. Lännellä kuulemma ymmärrettiin sekä huuliharpun että bluesin päälle, ei Härmässä eikä muuallakaan eurojunttien ympyröissä. Siitä sitten Ahlqvist harppulaukkuineen bluesin kotimaahan soittamaan kumoon miljoona muuta bluesmuusikkoa, jotka touhusivat siellä jo ennestään. Loistoidea, ja siihen Ahlqvist saikin hyvät vientitukiaiset. Olisiko ollut Soundissa, kun Ahlqvist sanoi, ettei hänen juttua osata oikein ymmärtää Suomessa. "Pakkaan harput ja ostan lentolipun Jenkkeihin. Menolipun".Ostin pullon Napuea heikomman astian veljelle lahjaksi kun meni täyttämään 50 vuotta. Kyllä täällä tehdä osataan monenmoista, viinaakin, mutta markkinointi on lapsen kengissä. Käsittääkseni tuota menee vientiin niin paljon kuin ennättävät tehdä. Missä ne bisnesenkelit ovat kun viinaan pitäisi panostaa?
Napue giniä on testailtu. Nyt kuitenkin vedetään olutta ja katsotaan John Wickiä ja säädetään Dark Soulsin asennuksen kanssa.
Ykköstä asentelen läppärille. Ei tässä mikään hirveä ongelma ole, mutta pientä hienosäätöä lähinnä. Kehuu ettei jotain filua löydy.Mikä Dark Souls ja mille vehkeelle?
Ykköstä asentelen läppärille. Ei tässä mikään hirveä ongelma ole, mutta pientä hienosäätöä lähinnä. Kehuu ettei jotain filua löydy.
Tuli vientitouhuista mieleeni sekin neronleimaus takavuosilta, kun Pepe Ahlqvist päätti lähteä Amerikkaan. Tarkoitus oli suunnata mihin lie Mississippin suistoalueelle ja monenkirjaville menomestoille myymään loistavaa vientituotetta, nimittäin Suomen arktisen ankarissa oloissa synnytettyä huuliharppubluesia. Lännellä kuulemma ymmärrettiin sekä huuliharpun että bluesin päälle, ei Härmässä eikä muuallakaan eurojunttien ympyröissä. Siitä sitten Ahlqvist harppulaukkuineen bluesin kotimaahan soittamaan kumoon miljoona muuta bluesmuusikkoa, jotka touhusivat siellä jo ennestään. Loistoidea, ja siihen Ahlqvist saikin hyvät vientitukiaiset. Olisiko ollut Soundissa, kun Ahlqvist sanoi, ettei hänen juttua osata oikein ymmärtää Suomessa. "Pakkaan harput ja ostan lentolipun Jenkkeihin. Menolipun".
Jos Ahlqvist olisi ollut henkeen ja vereen kodinkonekauppias, niin veikkaan, että ei olisi mennyt montaa vuotta, kun Ahlqvistin pakastimia olisi saanut ostaa Pohjois-Grönlannista.
John Wick on muuten mahtava leffa. Samalla tasolla Dredd 3D:n kanssa. Muutama bisse alle ja katsomaan.
Kauppatavara oli uusi ja tuore 60-luvulla, ajoitus oli oikea ja markkinat täydellisen otolliset. Siinä oli hyvä paahtaa menemään. Eikä hoochiekoochieta ja dustmybroomia ollut vielä soitettu ihmisille tsiljoonaa kertaa, mikä oli tilanne, kun Ahlqvist lähti ottamaan selkävoittoa lännestä. Briteistä lähdettiin jenkkeihin niin sanotusti nouseviin kursseihin myymään kuuminta hottia koko mantereen nuorelle väestölle. Sen sijaan Ahlqvist lähti myymään konservatiiveille ja rajallisille juurimusamarkkinoille tavaraa, jollaisella kyseinen markkina oli täysin saturoitu jo omasta takaa, ja kauan sitten. Ihan sama vaikka Ahlqvist olisi ollut bluesharpun Yngwie Malmsteen tai peräti Ragni, ei tuo markkinoinnista yksin ollut kiinni.Onnistuivathan britit myymään bluesin jenkeille 60-luvulla joten miksei sitten Ahlqvist. Tuote oli kunnossa mutta markkinointi sakkasi, ehkä.
Katos lähti Dark Souls toimimaan. Kuolin vain kaksi kertaa tutorialissa. Lisää bisseä siis.