Hahhah thunder kingejä. Muistan kun oltiin kotokylässä poikien kanssa ja laitettiin noita jäälle vääriin päin oltiin ringissä ympärillä ja odotettiin että kenenkä viereen se valopommi tulee räjähtämään.
Joskus kanssa laitettiin TK menemään tietä pitkin ja se kosahti jonkun vieressä. Sillon se oli hauskaa - nyt ajatellen onneks ei aiheutettu kellekkään mitään vammaa.
Nyt kyllä vanhenin muutaman vuoden...
TK:t silloin joskus teinien ampumina olivat ihan ok pauketta, kun oppivat ne suuntaamaan, mutta potku oli jo silloin kadonnut jonnekkin. TK:t olivat kullikarvoja kasvatteleville kova juttu silloin 80- ja 90-lukujen taitteessa. Vanhemmat valtiomiehet kertokoot aiemmista. Ala-asteella Tykinjytkyt (pun unintended) olivat niitä tiukkaan pakattuja ja hyötykuormalla varustettuja ylikasvaneita "kiinalaisia". Niillä lähti helposti rivikin (ennätys meillä oikeusvastuuttomilla ja kiinni jäämättöneillä oli 8= koko rivi) muovisia postilaatikoita, riippuen tietysti pakkasesta per uusvuos.
Kotikuntani aikansa keskuksessa sattui nyt sitten olemaan niin, että tuon samaisen keskenkasvuisten pommikoealueen postilaatikoita hallitsi silloisen ja epäonnisen asuntoyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Oli myös kunnallisesti luottamus- että vain virassaan... sanottakoot, että nimeni paljastamisen, sekä oikeustoimien (eipä olisi ensimmäinen, mitä jo melkein mainittu koettaisi taas rakennella minua kohtaan) vuoksi pysyttäydyn vaan vertailemassa ansaittujen uusien postilaatikkojen vaatimaa hyötykuormaa. Nimimerkillä, mistään et kiinni saanut, vaikka laatikkosi poksahtelivat pellistä huolimatta...
Antaa paukkua, sopeutukaa vallitsevaan tilanteeseen! Mitä enemmän, sitä enemmän. En tiedä mitä, mutta jotain ainakin. hähähä.
Silmät ovat liikkuvassa tilassa vielä, eikä housuissani haise paska. Jokohan tuo paskatauti olisi ohitse? Tiedä hänestään, mutta kivahan tässä on demaroida ja nauttia muiden ampumista raketeista. En olisi uskonut, että näinkin rikkaalla alueella asuisin, koska minä. Känni.
