Miten muilla, onko kokemuksia ulkomaalaisista ryyppäysmielessä?
Nyt täytyy ottaa huomioon että otanta on, turistireissuja lukuunottamatta (ja niitä en tähän laske), aikalailla expat-painotteinen ja sittenkin melkolailla yleistävä. Lukuunottamatta irlantilaisia käsittelevää osuutta. Ne on semmoisia.
Ja nyt siis puhutaan kahdn päivän tosissaan ottamisesta. Ei mistään small talk-piiperöinnistä:
Ihan samanlaisia ne ovat kuin suomalaisetkin. Tai siis puhun nyt lähinnä angloista, sakemanneista ja nyanjoista. Eli moneen junaan niitä riittää. Irkuilla tosin erityispiirteenä on ainakin täällä se, että perseet vedetään ja jos joku ei vedä, se raakataan loitommalle kaveripiiristä. Selityksenä on se, että "sellainenhan voi muistaa illasta jotain". Yleisesti ottaen irkuilla on myös jotenkin päässään että he ovat ainoita "ryyppääviä" ihmisolentoja tällä pallolla.
Tuossa kesällä meillä oli kylässä puolitoista viikkoa irkku-englantilais pariskunta. Sattuivat Seutulaan perjantai-iltana. Lauantai-aamuna tavatessamme Joe totesi että jep. Suomalaisetkin näköjään juovat. Tämä havainto oli tehty välillä Domus Academica-Eerikin Pippuri.
Sakemannien kanssa on ehkä mukavinta ottaa. Huumorintaju on aika samanlainen (siis niillä jotka kavereikseni kelpuutan. Eli siis ne jotka eivät enää pyytele anteeksi suotta). AWen "isoisä kuoli keskitysleirillä... putosi kännissä päälleen vartiotornista"-sketsit uppoavat ja kaljaa kuluu.
Jenkit alkavat yleensä jossain vaiheessa heittämään jotain high school-läppää. Jos paikalla on saksalaisia, tulee heitä jossain vaiheesa iltaa tervehtiä käsi ojennettuna, sormet viiksinä.
Nyanjat vetävät, jos mahdollista ts. lompsa kestää, viskiä niin kauan kuin pää vetää. Sitten sammutaan johonkin nurkkaan. Kun sieltä herätään, vedetään lisää. Lompakon tilasta johtuen samaan päästään kyllä tarvittaessa Carlsbergilläkin.
