En tiijä kun ei ole vielä loppunut.Eiköhän mennä taas... Miltäs se loman loppuminen nyt tuntuu? Asianosaiset kertokoot.
Mitäpä hänessä, mitäpä hänessä. Rouva lähti kuuntelemaan Holopaisen poppoota, jotta tässä siis istuskelen itsekseni. Kostoksi lähen huomenna Jyppi - kalapa otteluun pitemmästi.
Jännä on huomata, miten tietyt asiat toistuu sukupolvesta toiseen. Tähtien Sota oli kova juttu mulle pikkupoikana (miksi se ei ole enää Tähtien Sota? Miksei Teräsmies ole Teräsmies vaan Superman?), ja nyt esikoulua käyvä poikani on näköjään ihan kuin mie pienenä. Välineet on tosin erilaiset, kun poika pelaa Star Wars -pelejä xboxilla ja rakentelee Millennium Falconia Legoista. Vasta muutama päivä sitten kun tulin kotiin, oli napannut Jedin paluu -dvd:n isukin hyllystä ja katselivat sitä naapurin Artun kanssa asianmukaisissa Vader- ja Trooper -asuissa.vähän aikaa sitten alkoi Star Wars -ilta.
Mie vähän useammin, mutta 70-luvun lopussa ja 80-luvulla. Viimeksi kävin kun tuli se Batman, missä Nicholson oli Jokerina. Milloin se tuli, 88? 89?Muutenkin käyn leffassa helvetin harvoin. Neljä kertaa olen käynyt elämäni aikana leffassa.
Mie vähän useammin, mutta 70-luvun lopussa ja 80-luvulla. Viimeksi kävin kun tuli se Batman, missä Nicholson oli Jokerina. Milloin se tuli, 88? 89?
Tämmösestä ole kuullutkaan. Joku nuori jolppi ilmeisesti?Samaten Adam Sandler.
Mukava vuosi, pääsin silloin ylioppilaaksi. Nykyään tunnen itseni aika nuoreksi. Vaimo sanoo sen johtuvan siitä että olen ikuinen 16-vuotias. En ole kysellyt tarkemmin mitä tämä määritelmä pitää sisällään, mutta oletan ettei se ole kokonaan positiivisessa sävyssä laadittu.1989. Mun syntymävuotena siis. Tunnenpa itseni äkkiä vanhaksi.
Tämmösestä ole kuullutkaan. Joku nuori jolppi ilmeisesti?
Meidän 6-vuotias jaksoi leffan loppuun, vasta äsken hyppäsi vällyjen väliin. Starwarsseja ei kuulemma jätetä kesken. Loppua kohti teki kyllä tiukkaa, mutta motivaatio kesti hyvin kun poika hypisteli Lego-rakennussarjan taistelulaivaa samalla.Jännä on huomata, miten tietyt asiat toistuu sukupolvesta toiseen. Tähtien Sota oli kova juttu mulle pikkupoikana (miksi se ei ole enää Tähtien Sota? Miksei Teräsmies ole Teräsmies vaan Superman?), ja nyt esikoulua käyvä poikani on näköjään ihan kuin mie pienenä. Välineet on tosin erilaiset, kun poika pelaa Star Wars -pelejä xboxilla ja rakentelee Millennium Falconia Legoista. Vasta muutama päivä sitten kun tulin kotiin, oli napannut Jedin paluu -dvd:n isukin hyllystä ja katselivat sitä naapurin Artun kanssa asianmukaisissa Vader- ja Trooper -asuissa.
Joko aika ajaa uusien sukupolvien kohdalla Tex Willerin ohi?
Joko aika ajaa uusien sukupolvien kohdalla Tex Willerin ohi?
Tuo kuulostaa minun korvaani huolestuttavalta jos keskittymiskyky ei riitä sarjakuviin. Tai en tiedä. Jos sarjakuvien dialogi ja esitystapa eivät anna riittävästi haastetta, niin keskittyminen voi herpaantua. Silloin venäläiset klassikot ja vastaavat ovat käypäisempää materiaalia. Itselleni lukeminen on ollut lukemaan oppimisesta lähtien helppoa ja vaivatonta viihdykettä, joskin mm. V. Kilven Alestalon Salissa oli jo jonkinlainen keskittymiskyvyn testi kirjallisuuden saralla.En ole koskaan lukenut Tex Willeriä lukenut. Lapsuudenkodin lestadiolaisnaapurit noita tosin suurkulutti. Hyvin usein mainitsivat Tex Willereistä. Itse luin vain Asterixia ja Lucky Lukea. Luen noita muuten edelleen. Sarjakuvat on tosi jees. B.Virtaset mulla on kaikki. Löytyy pari Lucky Lukea ja joku savoksi kirjoitettu Asterix. Lukisin kyllä enemmänkin, mutta se on mulle todella työlästä välillä, kun en osaa keskittyä asioihin.
Enpä muista, mutta kyllähän Luket ovat Asterixin ja Tintin ohella sitä kolmen kärkeä tällaiselle 70-luvulla lukemaan oppineelle. Moniin nykysarjiksiin nähden ne olivat klassista kirjallisuutta.Kenellä muuten mahtoi olla Jatkoajassa siguna jotakin sellaista kuin "Lucky Lukea lukevien lapsilla on vähemmän lukihäiriöitä kuin lakia lukevien lapsilla", tjsp?
Tuo kuulostaa minun korvaani huolestuttavalta jos keskittymiskyky ei riitä sarjakuviin.
Täysin totta. Noissahan oli tärkeää että oli kunnon tarina oveline juonenkäänteineen ja oivaltava kuvitus. Nykysarjiksissa tämä ei ole itsestään selvää. Jotenkin tuntuu että sarjiksia luodaan joko liukuhihnalta kertakulutettaviksi tai sitten ne ovat jotakin pienten piirien taideskeidaa jota ei kukaan oikeasti tajua.Enpä muista, mutta kyllähän Luket ovat Asterixin ja Tintin ohella sitä kolmen kärkeä tällaiselle 70-luvulla lukemaan oppineelle. Moniin nykysarjiksiin nähden ne olivat klassista kirjallisuutta.
Helpottava tieto, tavallaan. Mutta perkele! Maailma on pullollaan lukemisen arvoisia kirjoja. Itse luen koko ajan kaikenlaista muun elämisen ohessa, jos vaan aikaa on. Suosittelen lämpimästi.Ei ei. Nyt sinä hyvä veli ymmärsit väärin. Sarjakuvia luen enemmän siksi, kun en kirjoihin osaa paneutua kunnolla. Sarjikset on helppoa ja yksinkertaista luettavaa. Sitä paitsi en ole aikoihin löytänyt hyvää kirjaa, minkä jaksaisin lukea.