Tapparan joukkue on osoitus siitä ettei tiimin tosiaan tarvitse mikään all stars-kokoonpano olla menestyäkseen. Nuorilla ja nälkäisilläkin pelaajilla voidaan päästä pitkälle, kunhan joukkue on koottu hyvin...
Menestyvän joukkueen tulee olla tottakai nälkäinen, mutta onko se nuori vai vanha, sillä nyt ei välttämättä ole mielestäni merkitystä.
Mun mielestä se on kanssa osoitus siitä mihin osaavalla valmentamisella pystyy, mikä täältä kuopiosta puuttuu.
Itse myös kallistun enemmän tuohon valmentaja näkökulmaan - valmentaja joka kykenee pitämään yllä
korkeaa vaatimustasoa, ja jolla on riittävästi
auktoriteettiä sen tueksi, on yleensä voittava valmentaja. Taktinen osaaminen on tottakai tärkeä osa joukkueurheilua, mutta vieläkin tärkeämpänä näen kyvyn motivoida pelaaja mahdollisimman maksimaaliseen suoritukseen, tapahtuipa se sitten kepillä tai porkkanalla.
Jos miettii KalPan muutamia edelliskausia, niin pronssikausi oli toki oiva esimerkki tuosta nuoresta ja nälkäisestä joukkueesta, mutta ennen kaikkea valmentajan korkeasta vaatimustasosta ja auktoriteetistä. Lopputulos oli näiden osien summa. En sitten tiedä olenko täysin hakoteillä, mutta jollain tapaa olen jäänyt siihen ajatukseen, että Virran auktoriteetti kului useamman vuoden myötä jossain määrin loppuun, ja ehkä se oli yksi merkittävä syy, miksi työt loppuivat KalPassa. Toki kysymys oli huhujen mukaan myös taloudellisista seikoista. Mene ja tiedä. Vaikuttiko tuo kuviteltu auktoriteetin menetys miten sitten pelaajien motivoitumiseen ja viime kädessä suorituksiin, on luonnollisesti täysin mahdoton kysymys vastattavaksi.
Olipa niin tai näin, "isännän" poistuttua talosta, ja oppipoika Tuokkolan hypättyä samoihin saappaisiin, tuloksena oli runkosarjan voitto. Mitä sitten tapahtui keväällä, ja miksi KalPa suli totaalisesti playoffeissa, on jälleen vaikea kysymys vastattavaksi, kun ei tiedä taustoja. Katsomoon näytti joka tapauksessa siltä, että Blues oli nälkäisempi, sitoutuneempi ja työteliäämpi joukkue. Playoffeissa noilla spekseillä ollaan yleensä pitkällä.
Viimeisin pettymys Laukkasen johdolla "haluttuine muutoksineen" sen sijaan ei jättänyt hirveästi kysymysmerkkejä - joukkue oli kokonaisuudessa väsyneen ja haluttoman näköinen, kuin lauma palkkasotilaita tekemässä työtään. Toki joukossa oli muutamia poikkeuksia nuorten Artturi Lehkosen ja Kasperi Kapasen, sekä iki-nuoren Tommi Miettisen myötä, mutta muilta osin kiimaa ja nälkää ei pahemmin näkynyt. Ässät sen sijaan oli energinen ja määrätietoinen, ja tulos sen mukaista.
En luonnollisestikaan tiedä, millä kriteereillä Kapasen klaani päävalmentajansa palkkaa, mutta ulkoapäin katsottuna tilanne on näyttänyt siltä, että seuralla on tietty pelillinen identiteetti, jota joukkue haluaa toteuttaa, ja jonka toteuttamiseksi hankitaan sopivat pelaajat. Viimeisenä palana kiinnitetään valmentaja, jonka tulee valmentaa pelillinen identiteetti huomioiden, ja joka ei myöskään ole merkittävä taloudellinen rasite. Voisikin siis ehkä sanoa, että organisaatiossa kiivetään perse edellä puuhun, jolloin latvan saavuttaminen on harvinaisen hankalaa.
Mahdotonta sanoa sitäkään, olisiko Suikkanen tai Rautakorpi saanut kahden edelliskauden KalPa-joukkueista enemmän playoffeissa irti kuin Tuokkola tai Laukkanen, mutta itse luulen vahvasti ainakin näin.
Tiedän että on täysin epäreilua ja epärealistista sanoa näin, koska pelaajasopimuksilla oli aikanaan perusteita, mutta jättäisin Kermanin tai Hentusen tai vaikka molemmat ulos joukkueesta, jos niillä varoilla joukkueeseen löytyisi OIKEA valmentaja.