Pellegate. Sinällään tämä on ollut hyvä keskustelunavaus tuotteiden hinnoittelusta ja siitä, kuinka monet eivät tunnu ymmärtävän, että tuotteen hinta ei muodostu vain raaka-aineiden hinnasta vaan aika paljon muustakin...
Kahvilaesimerkki oli hyvä. Yksinkertaistetussa esimerkissä kahvilassa on yksi myyjä ja yrittäjä itse, joka toimii myös leipurina. Myytävänä kolme tuotetta, kahvi, vesi ja itsetehty pulla. Näiden myynnillä pitäisi siis yrittäjän maksaa
-tilavuokra
-myyjän palkka sivukuluineen
-oma palkka sivukuluineen
-voitto toiminnan kehittämiseen/laajentamiseen/omaan taskuun
-sähkölasku
-vesimaksu
-nettimaksu (kortinlukijaa varten)
-raaka-aineet (kahvinpavut, maito, pullahiiva, jauhot, rasva, sokeri yms.)
-laitteet (kahvinkeitin, kahvimylly, kylmälaitteet, leivonnassa käytetyt laitteet, -kassakone, kortinlukija)
-laitteiden huolto ja korjaukset
-kalusteet (pöydät, tuolit, myyntitiski, mahd. koristeet, hyllyt, kaapit jne.)
-myyntiluvat, sertifikaatit tms.
-mainostaminen
Tuossa nyt muutama tärkein kohta.
Näiden räknäysten jälkeen kahvilanpitäjällä on vuoden kulut. Ja yksi tapa hinnoitella kahvi, pulla ja vesi on se, että ennustetaan kysyntä (arkisin 50 asiakasta/pvä (jokainen ottaa kahvin ja joka toinen pullan), lauantaisin 30/pvä (jokainen ottaa sekä kahvin että pullan), juhlapyhät ja hiljainen sesonkin tästä pois) ja jaetaan kustannukset tällä vuoden kokonaisvolyymilla. Esimerkkilaskelmassa kahvin vuosikysyntä on
48 vko x (5 x 50 + 1 x 30) = 13 440 kuppia. Pullaa menee 7 440 kappaletta ja vettä (oletuksella, että joka kolmas kahvin tilaaja juo vettä) kuluu 4 480 lasillista. Jos halutaan oikein yksinkertaistaa, myytävissä olevien tuotteiden yhteisvolyymi on 25 360 kpl vuodessa. Pelkkien palkkojen (oletuksena, että myyjä saa 1500 e kuussa brutto ja omistaja tyytyy 2000 euroon) kattaminen tarkoittaa n. 2,5 euron keskihintaa tuotteesta riippumatta. Ja kun ei vedestä Suomessa ole tapana maksaa, hintapaine siirtyy kahviin ja pullaan, joiden keskihinta pompsahtaisi jo 3 euroon. Ja mukana ei ole vielä edes tilavuokraa, raaka-aineita, laitteiden ja kalusteiden poistoja jne...
Eikä varsinkaan sitä KATETTA. Okei, noin pienellä kysynnällä varmaan fiksuinta on tehdä kaikki itse: toimia myyjänä, leipurina ja toimarina. Samalla kannattaisi ottaa karkkipusseja, limupulloja yms. myyntiin.
Esimerkkilaskelman tekeminen oli hauskaa vaihtelua. Ikävä kyllä musta tuntuu siltä, että aika moni yrittäjänalku ei laske kannattavuutta tarpeeksi tarkasti tai sitten laskee hyvin ruusunpunaisin värilasein. Kuinkahan monta "kivaa" kahvilaa ja "ihanaa" parturikampaamoa on kaatunut omaan mahdottomuuteensa?
