Mainos

Kalamiehiä?

  • 521 040
  • 3 036
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Joo, erikoinen vuosi. Haukea tuntuu tulevan mistä sattuu, ja pirusti. Ainoa vapavälinekuha tullut once in the lifetime -paikasta. Ahven ei ole syönyt juuri yhtään, vain pari pikkuista. Pohjoisessa taimen oli juhannuksen tienoolla yllättävän hyvällä syönnillä, mutta harjukset söivät tosi varovasti - n.90% harreista pääsi, ja yksi harvoista ylössaaduista ei ollut kiinni koukussa, vaan leukapielen takaa koukunmutkassa (joo, oli varovaisin väsytys ikinä, kun alla oli n. 15 pudotusta tunnissa).

Ja mitä tilastoja katsonut, niin tosi monella joella lohentulo ollut kortilla. Toissaviikolla meni muutamalla joella ihan hyvin. No, viikon päästä mennään sitten tarkistamaan tilanne.

Kuusamon kautta kun alaspäin ajettaessa poikettiin, kävi ilmi se tosiseikka, että vesi oli siellä - voisiko jopa sanoa - historiallisen korkealla. Vähän oli vaikea hahmottaa kiviä ja uomaa, kun veneellä kulki.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Korkkasin kalastuskauteni lopulta viime viikolla sukulaisten mökillä Savossa. Muutama kiloinen hauki nousi syötäväksi saakka, kun olivat niin syvälle nielleet uistimen, puolenkymmentä samankokoista ja pienempää päästin pois, kun siististi oli suupielessä kiinni. Laiturilta ei omistajan mukaan pitäisi tulla mitään koskaan, mutta sain mä siitä puolikiloisen ahvenen Calico-catilla. Tuo onkin merkittävin saaliini jokuseen vuoteen, kun on ollut aika vaatimatonta kalassakäynti ennen viime kesää.

Vaan tänään sain kyllä kalajutun aiheen, kun heittelin apen mökkitontin halkovalla purolla. Olen siellä useasti käynyt jelppimässä rakennuksella, mutta en ole kalastamaan asti alkanut, vaikka joskus appi, joka ei itse ole kalamiehiä, on ohimennen sanonut kyläläisten siitä jotain arvokaloja nostaneen joskus. Tänään talkoiden jälkeen päätin tappaa aikaa ennen kahvittelua ja heittelin pride-väreissä koreilleelle mini Fat Rapillä varovaisia heittoja rantapusikosta. Jumankauta, terävä ja voimakas nykäisy, ja siima katki Rapala-solmun lenkistä. Sinne meni affenille otollinen vaappuni, mutta enemmän toki harmitti se, ettei ollut mitään havaintoa, mikä otus tuon teki. Aivan pieni tahi heikko kala se ei ollut, koska iskussa oli voimaa. Siima on sattunut aika sopivasti hampaisiin taasen, joten välttämättä se ei haukea kummempi ollut, vaikken niitä virtaavista vesistä hirveästi ole itse nostellut. Mites noilla jalommilla kaloilla hampaat siimoja katkovat, onko yleistä?
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Sinne meni affenille otollinen vaappuni, mutta enemmän toki harmitti se, ettei ollut mitään havaintoa, mikä otus tuon teki. Aivan pieni tahi heikko kala se ei ollut, koska iskussa oli voimaa. Siima on sattunut aika sopivasti hampaisiin taasen, joten välttämättä se ei haukea kummempi ollut, vaikken niitä virtaavista vesistä hirveästi ole itse nostellut. Mites noilla jalommilla kaloilla hampaat siimoja katkovat, onko yleistä?
Harvemmin menee tuollai kerralla, jos siima ja solmu on vaan kunnossa. Lohikalat ennemminkin katkoo siiman pitemmään taistelun jälkeen, kun hieroo pohjan kiviin. Tuollainen kerralla leikkautuminen kertoo aika pitkälti hauen hampaa leikkauksesta. Solmuhan sinulla tietenkin oli kestävä ja kunnossa :)
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jep, hauki se on hyvinkin voinut olla, eikä tuohon miniin tartte kovin suuret leuat edes olla, vaikka nykäisy oli aika äkäinen verrattuna esim. noihin viime viikon kiloisiin luupäihin. Solmu oli kyllä kunnossa, kun olen tuota Rapala-solmua hieronut vaappuihin teinistä saakka. Siima oli mennyt poikki solmulenkin päästä hiukan sivusta ja itse solmu oli ehjä, lenkki oli vain siististi poikki.

No, ainahan kalajuttua voi elätellä eli himmeä örkki se oli. Pitää ottaa seuraaviin talkoisiin taas kamat mukaan...
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Jep, hauki se on hyvinkin voinut olla, eikä tuohon miniin tartte kovin suuret leuat edes olla, vaikka nykäisy oli aika äkäinen verrattuna esim. noihin viime viikon kiloisiin luupäihin. Solmu oli kyllä kunnossa, kun olen tuota Rapala-solmua hieronut vaappuihin teinistä saakka. Siima oli mennyt poikki solmulenkin päästä hiukan sivusta ja itse solmu oli ehjä, lenkki oli vain siististi poikki.
Hauki, kuten muutkin kalat, on virtavesissä aika paljon ärhäkämpi kuin jotkut järven lahdukoissa majailevat lötköt. Useimmiten ovat aivan eri näköisiäkin. Pulskia, voimakkaita ja kovia taistelijoita.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Jep, hauki se on hyvinkin voinut olla, eikä tuohon miniin tartte kovin suuret leuat edes olla, vaikka nykäisy oli aika äkäinen verrattuna esim. noihin viime viikon kiloisiin luupäihin. Solmu oli kyllä kunnossa, kun olen tuota Rapala-solmua hieronut vaappuihin teinistä saakka. Siima oli mennyt poikki solmulenkin päästä hiukan sivusta ja itse solmu oli ehjä, lenkki oli vain siististi poikki.

No, ainahan kalajuttua voi elätellä eli himmeä örkki se oli. Pitää ottaa seuraaviin talkoisiin taas kamat mukaan...

Kyllä se varmaan parista kilosta ylöspäin joka tapauksessa lähtee. Tai no, virvelistä ei ole peruspuikkarit kertaakaan honaissut yhdellä puraisulla siimaa poikki. Perhosta pari kertaa, mutta siinä ei olekaan ollut lukkoleikaria suojaamassa. Helppo keino määrittää, kuinka iso hauki katkaisi siiman, on pitää kolmen sivuperhon litkaa. Siitä sitten laskemaan, että kuinka monta perhoa lähti. 4 kiloa per perho.
 

HTEspi

Jäsen
Sinne meni affenille otollinen vaappuni, mutta enemmän toki harmitti se, ettei ollut mitään havaintoa, mikä otus tuon teki.

Ei muuta kuin fluorocarbonista peruketta kehiin. Itselläni ahvenen kalastuksessa 0,6mm fluorocarboniperuke, kerran on mennyt hauen hampaissa poikki, kun katkojaehdokkaita on sivuosumina veneeseen noussut satakunta. Vertikaalijigauksessa käytän jopa 1mm fluoroperukkeita. Hyvät perukkeet ja lukot lisäävät kalastuksen huolettomuutta huomattavasti, kun ei jokaisen hauen kohdalla tarvitse pelätä siiman katkeamista. Toki fluoroperukkeen kuntoa tulee seurata tarkemmin kuin esim. titaaniperukkeen, mutta sivuosumahauet eivät ainakaan niin helposti uistimia vie, kun käyttää edes 0,6 fluoroakin.
Ja perukkeen pituudet lähtevät sieltä 30 sentistä. Itsellä käytössä n. 50cm perukkeet lähes kaikessa kalastuksessa.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Ei muuta kuin fluorocarbonista peruketta kehiin. ...
Ja perukkeen pituudet lähtevät sieltä 30 sentistä. Itsellä käytössä n. 50cm perukkeet lähes kaikessa kalastuksessa.

Minulla on jigi-hommissa(-kin) 30cm:n ohuen ohut metalliperuke, mutta lähes kaikki artikkelit ja oppaat ym. puhuvat vain fluorocarbon-perukkeista jigi-kalastuksen yhteydessä. Tuossa aiemmin illalla vaimo naarasi jigeillä kolme haukea alle varttitunnin ja olimme kovin tyytyväisiä tuohon metalliperukkeeseen.

Siksi muutama kysymys:
- mitä hyötyä on paksuhkosta fluorocarbonista verrattuna "tavalliseen" perukkeeseen, eikö se esim. häiritse jigin uintia?
- kuinka ohut kuitusiima ja mainittu peruke yhdistetään toisiinsa niin, ettei tule huippupitkiä heittoja jigin kadotessa horisonttiin fluorocarbon häntänä perässä?
- häiritseekö tuo liitos heittotapahtumaa eli lyhentää heittojen pituuksia?
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Aika nihkeästi alkoi lomanavausviikolla tämä kalastuskausi. Uistelemalla yksi n. 10cm ahven kahden kerran saaliina, ja muikkuverkoilla nihkeästi kalaa myös. Toki muikkuja se parikymmentä per laaki tuli että syömään pääsee mutta savupönttöä ei viitsinyt kuumentaa kuin viime syksyisen hirvenvasan paistin savustamiseen. Muikkujen osalta voi kylmä vesi tehdä tehtävänsä ja kala ei ihan niin tiheään parveennukkaan kuin esim viime kesänä, mutta katsellaan parin viikon päästä uudelleen. Sillä välin käydään kokeilemassa vapaa meren äärellä.

Positiivista oli 4 isompaa paistiahventa harvemmista verkoista ja lisähavaintona se että säyneet vaikuttavat helkkarin kookkailta nyt meilläpäin.
 

Unkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liverpool FC
Viikonloppuna menen uistattamaan Lappiin taimenta (jos ei tule ihan paska keli). Yksi tuttu oli saanut samaisesta järvestä pari viikkoa sitten 5 kg taimenen, Eli suurin odotuksin lähdetään.
 

HTEspi

Jäsen
Siksi muutama kysymys:
- mitä hyötyä on paksuhkosta fluorocarbonista verrattuna "tavalliseen" perukkeeseen, eikö se esim. häiritse jigin uintia?
- kuinka ohut kuitusiima ja mainittu peruke yhdistetään toisiinsa niin, ettei tule huippupitkiä heittoja jigin kadotessa horisonttiin fluorocarbon häntänä perässä?
- häiritseekö tuo liitos heittotapahtumaa eli lyhentää heittojen pituuksia?

Itse kun paljon kuhaa jigeillä kalastan, olen huomannut, että kuhaa häiritsee metalliperukkeet. Fluorocarbonperuke on vedessä näkymätön. Itse aikoinani tuskailin omien metalliperukkeiden kanssa ja fluoroon vaihtaessani saaliit kohenivat huomattavasti. Jigin uinnista en osaa sanoa, mutta fluorocarbon on todella notkeata, joten ei se ainakaan uintia heikennä. Itse olen lähinnä tykästynyt fluoroon juurikin saaliiden paranemisen vuoksi suhteessa metalliperukkeeseen. Fluoroperukkeissa suuri etu on myös se, ettei tarvitse tyytyä kompromisseihin, sillä koko perukkeen voi koota itse. Saa aina juuri käyttötarkoitukseen sopivan paksuisen ja pituisen perukkeen, mutta edelleen, jos ei halua haukien vievän pientä uistinta perukkeineen päivineen, on perukkeen hyvä olla vähintään 30 senttiä pitkä, mielellään pidempikin. Peruke on helppo koota, ei tarvitse holkkipihtejä eikä muita vehkeitä: puukolla poikki ja solmimaan.

Siima ja peruke voidaan liittää toisiinsa esimerkiksi albright-solmulla, mutta itse olen tottunut laittamaan perukkeen päähän leikarin siiman ja fluoron väliin.

Fluorocarbonperukkeella ei ole mitään vaikutuksia heittopituuksiin, kunhan liitoskohtaa ei kelaa "vavan sisään", jotta se ei heitossa tökkää tai hierrä vaparenkaisiin.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mielenkiintoista juttua tästä fluorocarbon-perukkeesta, en ollut ennen kuullut koko tuotteesta. Pitääkin kokeilla.

Kun täällä moni näyttää ahventa jigaavan, niin kuinka isoa (painavaa) jigiä oikein heitätte, entä olisiko suositella jotain "valmismallia", eli jos ei halua itse sählätä nopeiden muovisten matojen kanssa... Jigin painosta kysyn lähinnä sen takia, että en saa noita lentämään yhtään mihinkään.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
"koko teksti".

Kiitos kokemuksistasi ja tiedoista - luulenpa, että minäkin (ja vaimoni) sitten siirryn noihin fluorocarbon-perukkeisiin, koska kuhahan se pääkohde jigi-kalastuksessa meilläkin on/tulee olemaan. Kuten sanottua, kaikissa artikkeleissakin on aina vain fluorocarbon-perukkeet, mutta kun ei ole kokemusta, en ole sitten edes yrittänyt moista.

...
Kun täällä moni näyttää ahventa jigaavan, niin kuinka isoa (painavaa) jigiä oikein heitätte, entä olisiko suositella jotain "valmismallia", eli jos ei halua itse sählätä nopeiden muovisten matojen kanssa... Jigin painosta kysyn lähinnä sen takia, että en saa noita lentämään yhtään mihinkään.

Tässä ketjussakin olen ottanut kantaa jigin kokoon näin sydän-Savon järviolosuhteissa eli alle nelituumaiset ovat ahvenille vain kelvanneet ja silloin painokaan ei voi olla juuri 10 grammaa isompi - merellä ja kovalla tuulella tilanne lienee täysin toinen eli >20 grammaa lienee minimi. Mallina minulla on ollut vain nk. kalajigi, mutta enpä voi juuri tuloksilla kehua eli siinä suhteessa olen aika huono sanomaan minkään mallin paremmuudesta.

Kevytkin jigi kyllä lentää, kun muut välineet ovat suhteessa siihen eli millään haukikepillä ei kolmituumaista jigiä kannata viskoa ja siimahan pitää olla venymätöntä (= punottua) ja mahdollisimman ohutta olosuhteisiin nähden - itse käytän Waken Nerve 0,16 siimaa kaikessa kalastuksessa, kun en viitsi edes puolaa vaihtaa esim. painouistelun ja jiggailun välissä.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Jaahas, sain eilen mato-ongella, lipalla ja jigipäällä+hervottomalla matotukolla sellaisia 300-400g ahvenia kymmenkunta, ennenkuin kyrväkäs hauki söi mato-ongesta koukun. Ei sattunut olemaan yhtään koukkua mukana.... Lopetin siihen ja lähdin vetämään. Yksi kakspuokki hauki ja sitten se paska sattui tuulettimeen. Kala kiinni, melko vankalla vapakalastajan kokemuksella väitän, että oli +3kg ja kuha. (en tietysti ole tästä varma, voi olla haukikin, mutta tuskinpa oli) Hetki ennen, kun sain kalan haavin mittaan, se tietysti pakeni minulta. Kiitos.
Tänään kävin naapurin setukan kanssa ja saatiin vastaava annos ahvenia, ennen kuin lähdettiin vetämään. Uistelemalla ei saatukaan kuin yksi ahven lisää, muutama luupää ja n. 25cm kuha jolla oli koukut niskassa kiinni.

Ilahduttavaa tässä on se, että ahven on edes vähän syönyt ja varsin mukavan kokoisiakin ovat olleet. Suu tykkää...
Viikonloppuna pääsee taas isoille vesille joten eiköhän nuo kuhatkin joudu antautumaan.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Eilinen jigi-sessio alkoi lupaavasti, kun jo muutamalla heitolla sain nostettua veneeseen näppi puolikiloisen ahvenen - kohotti mieltä ja odotuksia kummasti.
Joo, mutta sen jälkeen ei sitten tullutkaan enää kuin yksi alle kiloinen hauki, vaikka aina hoetaan, että ahven on parvikala ja että eikun heti vaan viehettä uudelleen sinne, mistä yksi on tullut. Noh, tuo yksikin tarrasi kiinni vasta, kun aloin jo kelaamaan jigiä veneen vierestä ylös uutta heittoa varten.
Vaihdettiin pari kertaa paikkaa ja lopulta, ihan tyvenessä säässä, annettiin veneen taas hiljalleen lipua pitkin järvenselkää syvimpien "monttujen" kohdilla. Tuli muutama vihainen tärppi jostain 9-10 metrin syvyydestä, mutta hieman arvoitukseksi jäi, keitä siellä mahtoi elellä ja oleilla - näin minun kokemukseni pohjalta sanoisin, että ahvenia, kuha ei "pyristele" niin intensiivisesti.

Palstaveli @Murkulan eilisiin ja omiin aiempien vuosien kokemuksiini nojaten nk. pohjaonki voisi olla ahvenen pyynnissä kova sana tällä hetkellä. Eihän siinä tarvita kuin vahvaa siimaa kapulan ympärillä, päässä paino ja koukku, jossa mato tai muu syötti. Tuolla pääsee niin syvälle kuin haluaa ja voihan tuon toki värkätä virvelin "nokkaankin", jos tykkää.

Tänään taas uudelleen...
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Käytiin tänää vetämässä kuhaa, mutta mitä ihmettä. Saalis oli 2 kuhaa, 6 ahventa ja 32!!! haukea. On ne luupäät vaan hulluja fisuja.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Juu - hauki on kyllä otillaan täälläkin. On ahventa ja kuhaa silmällä pitäen fluorocarbonia perukkeet, vaimollakin erityisesti jiggaamiseen tarkoitettu vapa ja hieman on taas täydennentty niin jigipää- eli koukkulajitelmaakin kuin itse jigilajitelmaakin.
Eilen illalla kävimme vaimon kanssa tavan mukaan pikkuisen jiggaamassa ahvenia, mutta kuinkas ollakkaan...
Siirryimme jossain vaiheessa eräälle penkalle ihan rannan läheisyydessä, joka ei kuitenkaan penkan rinteestä syvän puolelta antanut edes tärppejä, joten - tuloksen hyvin tietäen - heitin jigini rantaviivaa pitkin yhden vesikasveja kasvavan "puskan" viereen. Ja PAM - heti oli hauki kiinni ja sen verran kookaskin, että otettiin. Vaimo totesi, että ilmeisesti hänenkin pitäisi kantaa vastuunsa meidän ruokakunnan syömisistä ja heitti viisi metriä sivummalle minun kohdastani - toinen hauki. Minä vuorostani heitin ja taas hauki, vaimo vielä ja eikun hauki...
Olisi kai tuota voinut jatkaa pidempäänkin ja varmaan jossain vaiheessa, aika piankin, hauen tulokin olisi hyytynyt, mutta tuumattiin, että meille riittää joksikin aikaa syömistä neljästä kilon paikkeilla olevasta luupäästä, joten nokka ja kokka kohti kotia ja fileerauspuuhiin.

No, eihän tässä mitään, hauki on ihan hyvä ruokakala... paremman puutteessa... ja ihan kelpo tappelijakin siiman päässä, mutta jotain vaihtelua pitäisi jo löytää. Tänä iltana käymmekin kokaisemassa taas ihan uuden paikan, joka voisi(?) tarjota niitä ahveniakin - hauet päästetään tänään kyllä kaikki takaisin.
 
Viimeksi muokattu:

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Vittu-joo...
Piti lähteä kesken kaiken pois, kun rupesi pikkuisen viiksettämään tapahtumat. Tänään nimittäin hauet kuittasivat eiliset tappionsa ja veivät enemmän jigejä mennessään kuin tähän mennessä koko kesänä yhteensä. Vaihdan molemille meille metalliperukkeet takaisin, eihän nuo fluorocarbonit näytä kestävän kuin pikkuhaukia, ehkä tuurilla isompia...

Eikä tänään takuulla yritetty yhtään haukea saada nappaamaan, päinvastoin, sillä kolusimme vain penkkoja syvältä ja välttelimme rantamatalia.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Viime viikolla kävin mökillä ja pari verkkoa oli yön yli vedessä, Yhdeksän hyvän kokoista ahventa ja kolmisenkymmentä lahnanlisua tuli. Yleensä pidän tähän aikaan vuodesta verkkoja vedessä vain nelisen tuntia, jos on pidempään, osa kaloista on käyttökelvottomia. Nyt on selkeästi kylmemmät vedet ja kalat säilyivät sen kymmenisen tuntia käyttökelpoisena. Voisiko tällä olla vaikutusta hauen aktiivisuuteen? Naapurin mukaan myös Vaasassa hauki on aktiivinen.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
... Nyt on selkeästi kylmemmät vedet ja kalat säilyivät sen kymmenisen tuntia käyttökelpoisena. Voisiko tällä olla vaikutusta hauen aktiivisuuteen? Naapurin mukaan myös Vaasassa hauki on aktiivinen.

Yleensä kalat liikkuvat ja syövät sitä aktiivisemmin, mitä lämpimämmät vedet - kuhalla puhutaan huippuna jopa 29 asteisesta vedestä. Voihan se olla niin päinkin, että muut kalat kuin hauki, niin peto- kuin saaliskalatkaan, eivät syö ja liiku niin aktiivisesti kylmemmillä vesillä - mene, tiedä...
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Verkottaja on KIITOS 1939-1945 juntti, jonka maailma pyörii oman navan ympärillä. Oikea kalamies on perhomies itse sidotulla perholla.

Joo, perhomies on ystävällinen kaloille, sillä eihän perhomiehet mitään saa.

Verkkokalastuksessa ei ole mitään vikaa, kunhan rajoitukset (esim. silmäkokorajat ja alamitat ovat oikein määrätty). Nyt esim. kuhan alamitta on ehdottomasti liian pieni. Oikeampi olisi vähintään 45 cm mieluummin 50 cm.
Aiemmin alamitat olivat ihan hihasta vedettyjä (kuten kuhan 37 cm ja taimenen 35 cm), ne eivät perustuneet biologiaan lainkaan.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Yleensä kalat liikkuvat ja syövät sitä aktiivisemmin, mitä lämpimämmät vedet - kuhalla puhutaan huippuna jopa 29 asteisesta vedestä. Voihan se olla niin päinkin, että muut kalat kuin hauki, niin peto- kuin saaliskalatkaan, eivät syö ja liiku niin aktiivisesti kylmemmillä vesillä - mene, tiedä...

Lohikalat taas välttävät lämmintä vettä. Kun vedet lämpiävät, niin iso osa petokaloista siirtyy harppauskerrokseen tai sen alapuolelle (tämä tekee esim. järvilohien kesäuistelusta helppoa). Kuhakin siirtyy syvälle, mutta nousee pintavesiin ja matalikoille syönnökselle.
 

TomiP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp, Suomi
Viime viikolla kävin mökillä ja pari verkkoa oli yön yli vedessä, Yhdeksän hyvän kokoista ahventa ja kolmisenkymmentä lahnanlisua tuli. Yleensä pidän tähän aikaan vuodesta verkkoja vedessä vain nelisen tuntia, jos on pidempään, osa kaloista on käyttökelvottomia. Nyt on selkeästi kylmemmät vedet ja kalat säilyivät sen kymmenisen tuntia käyttökelpoisena. Voisiko tällä olla vaikutusta hauen aktiivisuuteen? Naapurin mukaan myös Vaasassa hauki on aktiivinen.

Käsitykseni mukaan lämpötila ei vaikuta haukiin yhtä paljon kuin moniin muihin lajeihin (esim. useat särkikalat lopettavat liikkumisen kylmässä vedessä). Hauet kuitenkin siirtyvät syvemmälle vesien lämmettyä. Nyrkkisääntö on, että kalat vaihtolämpöisinä ovat aktiivisempia mitä lämpöisempää on. Toki runsaasti happea vaativat lohikalat ja made lopettavat liikkumisen lähes kokonaan lämpöisessä säästääkseen happea. Happea liukenee lämpöiseen veteen vähemmän kuin kylmään.
 

Lätkäkala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KHL:n ja NHL:n suomalaiset sekä Leijonat.
Mitä tuohon fluorocarboniin tulee, niin itselläni käytössä 0,75mm Savagearia jigi/vetohommissa, sellaiset 60-70cm pätkät jotka joko allbright-solmulla tai pienellä leikarilla kuidun jatkeena. Oikeesti parantaa kalan tuloa vrt. pelkkä kuitu, teräsperukkeet yms. Leijutus on nimittäin hieman erilaista kuin esimerkiksi käyttämällä kevyempää päätä. Hankauskestävyyskin plussaa roinapohjalla/kivikossa. Kaiken lisäksi kestää hauen hampaita - En ole yhtäkään jigiä tai vaappua jättänyt haukien nassuun kyseisellä tapsilla. Myönnetään, että nuo sivuosumahauet harvemmin useampaa kiloa olekaan mutta ennen käytin 0,45-0,60mm fluoroja jotka eivät taas kestäneet aina ensimmäistäkään perus puikkoa. Haukisetteihin en tuota kyllä kuitenkaan suosittele, vaan sitten mennään titaanilla tai vähintään laadukkaalla teräksellä - Riippuen käytettävien vieheiden koosta. Itselläni kun se vaihtelee haukihommissa 10F Slaikkarista 10 tuumaisiin shadeihin.

Tätä ketjua kun olen hieman aina sivusta seurannut, niin on tainnut muillakin kuhan tulo takkuilla viime päivät? Ainakin täällä Loviisassa veti käytännössä aivan kuolleeksi kun vedenlämpö tipahti pari viikkoa sitten 19-21 asteesta 15-18 asteeseen. Eikä ole nyt juuri mitään tullut kohtalaisen aktiivisesta yrityksestä huolimatta, vetämällä, jigaamalla tai syöttiongellakaan. Jälkimmäinen ollut koko kesän kyllä aivan onneton metodi kuhalle. Ahvenetkin ihan hukassa ja puikkari hauet myös poissa kesätonteilta. Ehkä pitäisi kaivaa haggiroinat kaapista ja käydä tutkimassa kutupuskia...
Muutama ilta sitten jigiin puri 54cm nelihammas ja sen voi sanoa olleen viime aikojen valopilkku. Mutta ehkä se tästä paranee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös