Yhteistyötä on ollut, ja tietenkin siihen mahtuu paljon sekä myönteistä että kielteistä. Mielestäni aika paljon enemmän positiivista kuin Lätkä muistaa.
Myönteisiä nimiä vuosien varrelta:
Janne Pesonen, Pekka Rinne (on aina muistanut kehua sitä, miten Kajaanin-vierailu antoi lisäboostia
uralle), Tommi Paakkolanvaara, Antti Ylönen, Mika Pietilä, Atte Ohtamaa, Joni Liljeblad, Veikko Karppinen,
Petri Koivisto, Oskari Korpikari, Julius Junttila, Joonas Komulainen, Riku Toivo, Markus Korkiakoski, Tomi Körkkö,
Ville Leskinen, Tomi Karhunen, Samuel Jukuri, Vladimir Eminger, Taneli Siikaluoma, Sakari Manninen, Saku Mäenalanen,
Antti Kalapudas (14-15), Jesse Puljujärvi ja Balázs Sebok. Lainat ovat pituuksiltaan olleet kaikkea yhden pelin ja koko kauden väliltä. Pelaajilla myös
hyvin erilaisia siteitä Hokkiin.
Selvää on, että maalivahdit tekevät parhaansa kentälle päästessään. Näitä on luettelossa koko liuta.
Yhteen peliin mukaan päässeet "puhtaat" junnut samoin (Junttila, Leskinen, Komulainen, Toivo). Yleensä kun on kyse ensimmäisestä aikuisten pelistä. Tason säilyttäminen onkin jo paljon vaikeampaa. Ns. kuntoutujat puolestaan haluavat osoittaa, että pystyvät jo palaamaan Liiga-jäille.
Eniten asenneongelmaa on varmasti juuri Liiga-pudokkailla. Ehkä syynä on se, ettei nousua takaisin ylös helposti tapahdu, jollei ylhäällä joku loukkaannu.
Huomattava on, että Kalaputaalla (15-16) on pelkästään tilastoja katsomalla koko tähänastisen pelaajauransa vaikein kausi menossa. Kun ei kulje, niin ei kulje. Toisaalta viime kaudella pelejä seuranneet tietävät, mihin Kalapudas parhaimmillaan pystyy, myös Hokki-paidassa. Henkistä lukkoa, pahasti...
Kielteisellä puolella ovat mielestäni olleet sellaiset pelaajat, jotka ovat pelanneet hyvin flegmaattisesti tai kurittomasti joukkueen etua ajattelematta.
Tai sellaiset, jotka nyt eivät varsinaisesti ole olleet omia miehiä kummoisempia, vaan pikemminkin heikompia.
Mieleen tulevat Joonas Huovinen, Nico Lehto, Mikko Niemelä, Toni Kiren (muistatteko, oululaiset, kyseistä pelaajaa) ja Ville-Matti Koponen.
Oma juttunsa on, ovatko yhteistyökuviot aina menneet järkevimmällä mahdollisella tavalla pelaajien kehittymisen näkökulmasta. Kumikiekko mainitsi ylempänä Silvanderin istuttamisen poppariosastolle. Ohtamaakaan ei juuri olisi Oulussa 09-kaudella pelaavaan kokoonpanoon mahtunut, mutta loukkaantui. Järkevintä hänen kehittymisensä kannalta olisi varmasti ollut pelata kausi loppuun Kajaanissa. Kiilholman "viemistä" ei Kärpät varsinaisesti kompensoinut ainakaan pelaaja-apuna. Pienikin apu olisi saattanut auttaa Hokin 2010 keväällä play off -peleihin. Mattila-Aho-autokauppias-Toivo-tapaus on ihan oma lukunsa, jossa persoonien kolari taisi olla aika isossa roolissa.
Mielestäni tämän kauden osalta yhteistyö tai sen puute ei ole suurin ongelma, vaan se, että sekä Kärpät että Hokki ovat
melkoisen kapeilla rostereilla liikenteessä. Kun molemmilla joukkueilla on reilusti alle 30 kenttäpelaajaa rosterissaan, ei tilanne kestä loukkaantumisia. Voi kysyä, mitä tehtäisiin, jos tulisi hiukankin kovempi loukkaantumissuma jommassakummassa joukkueessa. Nykyisillä pelimäärillä jopa todennäköinen
skenaario. Tässä tilanteessa ei paljon pelaajia siirrellä.