Tapparan flopeista ne "tavanomaiset epäillyt"
1991-1992 Bedrich Scerban, 43 ott. 4+3=7, 18 min, +1. Kovat odotukset, sai pelata koko kauden, mutta ei se lähtenyt missään vaiheessa. Kausihan oli hilkulla päättyä putoamiseen divariin, tosin ei se nyt yksistään Scerbanin syytä ollut.
1992-1993 Jaromir Sindel, 33 ott., päästettyjen maalien keskiarvo 3,55 ja torjuntaprosentti 0,892 sekä
1993-1994 sama mies, jokseenkin samat tilastot. Sindelillä Tapparan piti ratkaista "ikuinen" maalivahtiongelmansa, mutta mies oli jo liian romuna. Flopanneen Sindelin sijaan Tapparalla oli maalille heittää "tuttu ja turvallinen" Jari "Hilppa" Halme, joten eipä ihme, ettei menestystä noina vuosina tullut.
1993-1994 Teemu Numminen, 41 ott. 1+2=3, 4 min, -8. Odotukset ei sukunimestä huolimatta ollut kovin korkealla, mutta olihan se odotettuakin turhempi. Ja vaikka Teemua peluutettiin sinnikkäästi koko kausi, niin Teppo teki silti oharit seuraavalla kaudella. Tuplavahinko.
1994-1995 Petr Pavlas, 18 ott. 1+4=5, 6 min, -9
1994-1995 Jukka Ollila, 49 ott. 1+7=8, 34 min, -16
1994-1995 Sami Lehtonen, 35 ott. 2+2=4, 34 min, -9
Tuolla kaudella 1994-1995 Tappara pelasi vaatimattomasti 16 pakilla, ja floppeja riitti. Ilves-kaksikko Ollila-Lehtonen siirtyi jonkinlaisella kohulla ja kohtalaisin odotuksin Tapparaan, ja olivat aika turhia. Jatkoivat vielä seuraavalla kaudella, Ollila ehkä pikkuisen paransi mutta Lehtonen ei.
1996-1997 Anatoli Fedotov, 44 ott. 9+9=18, 62 min, -13
1996-1997 Alexei Tkachuk, 18 ott. 3+7=10, 12 min, +1
Nämä venäläishankinnat on kai tuon kauden vahvistuksista jäänyt päällimmäisinä floppeina tapparalaisille mieleen, vaikka olisihan siellä ollut 4 maaliin jäänyt kanadalaishyökkääjä Trevor Gallant, ja KalPa-kautensa tehonsa puolittanut Janne Kekäläinenkin. Fedotovilla oli hyvät tehopisteet puolustajaksi, mutta miinuslukema oli joukkueen huonoimpia.
1997-1998 Ryan Duthie, 21 ott. 1+1=2, 20 min, +1. AHL:ssa hyviä tehoja tehnyt hyökkääjä, joten kai jotain odotuksiakin oli. Pisteitä ei kuitenkaan tullut, ja siirtyi loppukaudeksi Lukkoon, jossa pistetahti oli Tappara-aikaan nähden viisinkertainen, silti aika keskinkertainen.
1998-1999 Mikko Mäkelä, 41 ott. 4+6=10, 14 min, -17. Vanhasta NHL-starbasta odotettiin saatavan vielä kai 30-40 tehopistettä kaudessa irti, mutta ei ollut jäljellä enää kuin nuo 10. Siihen se ura sitten päättyikin.
1999-2000 Scott Bailey, 6 ott. 5,01 päästetyt maalit ja 0,803 torjuntaprossat.
1999-2000 Drahomir Kadlec, 5 ott. 0+0=0, 0 min, -2
Kauden kuuluisat 2 hutihankintaa. Bailey vaikutti jossain harjoituspeleissä olevan aika ok, ja eikös joku media kuvaillut jo Scottia "muuriksi Kanadasta". Totuus paljastui sitten aika nopeasti tosipelien alkaessa. Myös Kadlecin hankinnasta oltiin varovaisen toiveikkaita ja kyseltiin HIFK-faneilta, minkälainen pelaaja ollaan saamassa. Ei ollut sitten enää mitään sinnepäinkään kuin HIFK-aikoina, liike oli loppu. Hyvää näissä hankinnoissa oli se, että ne saatiin melko ripeästi potkittua pois ja tilalle tuli Per Löfström ja Jason Muzzatti, jotka olivat loistavia.
2001-2002 Jeff Williams, 14 ott. 0+3=3, 14 min, -5
2001-2002 Christian Sjögren, 21 ott. 0+2=2, 20 min, -3
Jokseenkin geneerisiä floppitapauksia. Ulkomaalainen hyökkääjävahvistus, ei tee pisteitä ja saa jatkaa matkaa kesken kauden.
2002-2003 Alfie Michaud, 4 ottelua, 4,12 päästetyt maalit ja 0,838 torjuntaprosentti. Mestaruuskaudellekin mahtui tällainen kevyehkö maalivahtisekoilu. Voittava kombinaatio löytyi lopulta yhdistelmästä, jossa Pasi Kuivalainen aloittaa pudotuspelit ja Mika Lehto lopettaa.
2003-2004 Matthieu Descôteaux, 6 ott. 0+0=0, 4 min, -5. Pitkä ura AHL:ssa ja "ihan hiljakkoin" pelannut NHL:ssakin, joten vaikeahan sitä oli oli uskoa, että oli niin järkyttävän paska kuin oli. Ura jatkui vielä lyhyen Tappara-jakson jälkeen, mutasarjoissa.
2003-2004 Dylan Gyori, 8 ott. 0+1=1, 31 min, -2. Toinen "hyvä AHL-haku", jonka Tappara-ura loppui lyhyeen.
2004-2005 Thomas Chlubna, 18 ott. 1+1=2, 18 min, -4. Ehkäpä se kaikkien aikojen Tappara-floppi. Odotettiin 20-25 maalin miestä, teki yhden, ja jos Manen kertoma pitää paikkansa, niin ei itseasiassa sitäkään.
2004-2005 Robert Tomik, 12 ott. 1+4=5, 4 min, 0
2004-2005 Andrew Raycroft (Lockout-vahvistus), 11 ottelua ja ihan hyvät tilastot runkosarjasta, ja sitten ne pudotuspelit: 3 ottelua, päästettyjen maalien keskiarvo 6,34 ja torjuntaprosentti 0,847. Vertailun vuoksi Mika Lehdolla 7 pudotuspeliottelussa 1,78 ja 0,947. Vähän enemmän sitä NHL-maalivahdilta kieltämättä odotettiin.
2005-2006 Teemu Virkkunen, 22 ott. 3+6=9, 22 min, +6. Ok, oli loukkaantuneena, mutta ei se lähtenyt seuraavallakaan kaudella: 46 ottelua ja 10 pistettä. Odotukset oli kovemmat.
2005-2006 Brian White, 54 ott. 0+0=0, 84 min, -6. Vähän liiankin perus-peruspakki, ei apuja hyökkäyspäähän eikä kyllä paljon puolustukseenkaan. Ei vahingossakaan edes kakkossyöttöä.
2005-2006 Greg Hawgood, 18 ott. 1+3=4, 36 min, -3. Komea lista NHL-, IHL- ja AHL-pelejä vyön alla, kun tuli Tapparaan, mutta virta oli jo lopussa.
2007-2008 Arsi Piispanen, 56 ott. 3+13=16, 12 min, +8. Kun on löysä niin on löysä. Ehkä hieman kyseenalainen flopiksi, kun ei ole tietoa minkälaisin odotuksin ja minkälaisella sopimuksella Arsi hankittiin. Mutta jos Tappara toivoi saavansa tässä toisen Jori Lehterän, niin pieleen meni.
2008-2009 Duane Harmer, 42 ott. 1+5=6, 30 min, -5
2008-2009 Greg Jacina, 10 ott. 1+0=1, 39 min, -7
Tämän kauden ulkomaalaisbingossa onnistumiset olivat vähissä, Harmer & Jacina olivat pahnanpohjimmaiset.
2010-2011 Tomi Pekkala, 35 ott. 1+3=4, 14 min, -6. Edelliskaudella Pekkala oli ollut Kärpistä lainassa Tapparassa, ja onnistunut hyvin. Siihen lainapestiin se olisi kannattanut jättääkin. Pekkalan myöhemmän Tappara-uran merkittävimmäksi tapahtumaksi jäi kirvesisku johonkin Jyp-pelaajaan, joka poiki 4 ottelua pelikieltoa.
2011-2012 Joey Tenute, 18 ott. 2+5=7, 8 min, -5
2011-2012 Brett Skinner, 7 ott. 0+3=3, 6 min, -1
Tenun piti olla tehokas ykkösentterimme, mutta paskan marjat. Skinnerin osalta eläteteltiin varmaan jotain toiveita hyvästä kokeneesta kiekollisesta pakista, mutta oli kyllä äärimmäisen veltto. Ei nämä tämän kauden muutkaan ulkomaalaishaut (Jacob Cepis, Jan Platil, Victor Ekbom) osunut edes sinne päinkään mitä olisi tarvittu.
2012-2013 Pekka Tuokkola, 14 ottelua, päästetyt maalit 2,85 ja torjuntaprosentti 0,902. Ei vallan surkeat tilastot, mutta huteraa oli torjuntatyöskentely, ja muuan Juha Metsola vei ykkösvahdin paikan, jolloin Tuokkola laitettiin kiertoon.
2013-2014 Philip McRae, 8 ott. 0+1=1, 2 min, -3. Tämänkin piti olla uusi ykkössentterimme, mutta aika pian nähtiin, että ei kyllä. Aneemista hortoilua kentällä jotenkin eksyneen oloisena. Siirtyi Bluesiin, jossa laittoivat laitahyökkääjäksi ja saivat jotain irti miehestä.
2013-2014 Johan Larsson, 28 ott. 0+2=2, 33 min, 0 sekä pudotuspeleissä 14 ott. 0+1=1, 8 min, -1. Teki finaalipelissä oman maalin tosin. Hazardiherkkä omassa päässä, eikä tehnyt pisteitäkään. SaiPassa ovat jollain ilveellä saaneet enemmän irti miehestä.
2013-2014 Pasi Puistola, 58 ott. 2+9=11, 52 min ja +17, sekä pudotuspeleissä 17 ott. 1+0=1, 12 min, -5. Ikävähän se on tällaista Tappara-ikonia kuin Puistola laittaa floppilistalle, mutta ei auta. Paluu ei sujunut odotetuissa merkeissä ollenkaan, oli syy sitten mikä hyvänsä. Parina seuraavana kautena Puistola pelasi enää 15 peliä Tapparassa, ja sitten hänet saatiin siirrettyä Pelicansiin.
Bubbling under: Dixon löysi lopulta jonkinlaista roolia mestaruusjoukkueessa, joten ei mene floppilistalle, vaikka välillä pahalta näytti. Elmeri Kaksosen ensimmäinen kausi SaiPasta siirtymisen jälkeen oli kohtalainen, mutta sitten meni aina vain kehnommin, ja lopulta palautettiin sinne mistä oli tullutkin, joten voisi kai flopiksikin nimitellä.
Organisaation kannalta varmaan pahimpia ovat isoon rooliin ja isolla panostuksella tehdyt hutihankinnat, joista ei päästä nopeasti eroon. Eli Scerban, Sindel, Mäkelä, Chlubna ja Puistolan 2. tuleminen olisi ehkä Top-5 floppihankinnoista.
