Raju Erkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport & Vegas Golden knights
Sportin parilla liigakaudella on näkynyt jos minkälaista floppia.

Pahimpina varmaan kärkihyökkääjät Spilar ja Tessier, jotka täällä viihtyivät noin 5-10 peliä. Myös Gavrus oli tavallaan floppi, kun niin mystisesti lähti jo ennen kautta.

Muita pienempiä floppeja on Rachuneck, joka pelasi 6 peliä. Oli ihan hyvä laituri ja varmasti olisi pätevä monen joukkueen 3. Kenttään. 1.SENTTERIKSI ei vain sopinut.
Pesonen ja Lammassaari molemmat feilasivat, mutta eipä heihin paljon odotuksia ollutkaan. Lucenius ei saanut sopimusta, joten varmaan jonkin sortin floppi, kun tänne kärkikenttiin oli tulossa.

Sitten Niko Peltola palasi Vaasaan kovin odotuksin, mutta oli todella hasardi ja teki sen 2 maalia, vaikka oli yv:llä pyssyttäjänä.

Joku voisi jopa sanoa, että Masa Virmanen ei ole ihan onnistunut hommassaan täydellisesti.
 
Nicolas Deschamps Kärpissä kaudella 2014-2015 ei ollut kaikkien aikojen floppi, mutta todella harmillinen tapaus odotuksiin nähden. Juuri Desampsista johtuen kannattajat ovat Albertin suhteen epäileväisiä, onhan kyseessä yhtä lailla Eurooppaan ekaa kertaa tuleva AHL-sentteri. Albert ei ole vastuussa Desampsin suorituksista joten turhaa ennakkoon tuomita, mutta siinä oli malliesimerkki epäonnistuneesta ykkössentterihausta AHL:sta.
 

Noutolokku

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Kanen Pate ja Dominaattori
KalPalta nyt ei tule mitään hirveitä floppeja mieleen kun ei suurella odotuksella sinne olla oikein ketään toviin roudattukkaan. Ehkä nuo ulkomaalaiset nuin pääsääntöisesti etenkin Virran aikoina on aina olleet enemmän tai vähemmän floppeja. pl Michael Birner sekä Adam Masurh.

Suomalaisista Saarisen Ossi, Antti Kerälä olivat floppeja mutta nekään nyt ei mitään megaodotuksia antaneet, samoin kuin nämä Lammassaaret jne. Ehkäpä flopiksi voisti nosta seuran oman pojan Kalle Kermanin. Pelasi yhdet MM kisatkin ja teki toki kahdella ekalla kaudella 35maalia yhteensä mutta kokoajan rikki ja nosteli melkoista tukkua tuohta. Pelejä paljon alla mutta tulos jäi sitten melko tuhnuksi. Kalle Kerman tuhlaa tyhjän maalin - YouTube

Ps. Onkos vastaavaa ketjua ehkei nyt kaikkien aikojen mutta semmoisille "puskista tähdeksi/onnistujaksi pelaajia?" jotka ovat myös tason säilyttäneet eikä ole yhden kauden ihmeitä vain
 
Joka toiselle kuoppaa kaivaa. Joka toiselle ei.

Bobby

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Nashville Predators
Pelicansin floppihakuja riittää ihan perkeleesti. Ulkkareita varsinkin.

Kotimaisista tulee ensimmäisinä mieleen herrat Haakana ja Pirjetä.

Ulkolaisista Mike York (koska se polvi) ja Dwight Helminen. Näitä kyllä riittäisi 700 merkin verran.
 

Dev

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Patrick O'Sullivan (12-13): Erikoisin pelaaja IFK:ssa ikinä. Suorastaan jumalaiset kädet ja laukaus, mutta henkiset ongelmat ja ala-arvoinen yleiskunto näkyivät Nordiksen parkkipaikalle asti. Mieleen piirtyi erityisesti se, kun yritti katkoa roikkukiekkoja hyppien keskialueella ja huitoen päänsä yllä pystysuorassa olevalla mailalla. Lopetti kyseiseen kauteen uransa ja julkaisi myöhemmin kirjan.
Tästä sinäänsä propsit Nybarille, ainakin yrityksestä, koska olihan O'Sullivan aivan saatanan huikea pelimies, tai olisi ollut. Jopa paremmat kädet ja pää kuin Mikke Granlundilla. Ainoa vaan että kaverin henkinen balanssi oli ihan päin vittua ja urakin loppui tuohon IFK-visiittiin, kiitos sekopää faijan.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tästä sinäänsä propsit Nybarille, ainakin yrityksestä, koska olihan O'Sullivan aivan saatanan huikea pelimies, tai olisi ollut. Jopa paremmat kädet ja pää kuin Mikke Granlundilla. Ainoa vaan että kaverin henkinen balanssi oli ihan päin vittua ja urakin loppui tuohon IFK-visiittiin, kiitos sekopää faijan.
Totta tietyssä mielessä, että jos ei koita, ei voitakkaan. Sitä en tiedä, että oliko skouttiosasto tietoinen O'Sullivanin henkisistä ongelmista ja suht. heikosta yleiskunnosta, mutta toisaalta jos ne olisivat olleet kunnossa, niin kaveri pelaisi 100-varmasti Änäriä isossa roolissa.

Siinä mielessä ehkä jopa väärin puhua flopista, koska muistan olleeni hieman harmistunut kun sopimuksen purusta ilmoitettiin. Sen potentiaalin kuitenkin näki kilometrien päähän ja otteet olivat jopa nousujohteisia. Kuka ties kovalla treenillä olisi tehnyt keväällä tuhoisaakin jälkeä? Toki ymmärrän myös, että tällaisella pelaajalla olisi ollut vaikea sopia Summasen kanssa samaan koppiin.
 
Viimeksi muokattu:

Sardion

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Okei täytyy myöntää, että McRae on kenties vain viimeisten viiden vuoden suurin floppi. Lisäisin hänet silti alla olevaan kunnialistaan.

Selasin nopeasti koko tämän ketjun läpi ja sen perusteella Tapparan kaikkien aikojen flopit:

Scott Bailey (1999-00. 6 ottelua, 5.01, 80,3%)
Alfie Michaud (2002-03. 4 ottelua, 4.12, 83,8%)
Andrew Raycroft (2004-05. 11 ottelua, 2.92, 91,2%)
Mathieu Descôteaux (2003-04. 6 ottelua, 0+0=0, -5)
Greg Hawgood (2005-06. 18 ottelua, 1+3=4, -3)
Tomas Chlubna (2004-05. 18 ottelua, 1+1=2, -4)
Philip McRae (2013-14. 8 ottelua, 0+1=1, -3)

E*: Lisätty infoa.
 
Viimeksi muokattu:
Jälkiviisaus on parasta viisautta.

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK&Pittsburgh Penguins
Totta tietyssä mielessä, että jos ei koita, ei voitakkaan. Sitä en tiedä, että oliko skouttiosasto tietoinen O'Sullivanin henkisistä ongelmista ja suht. heikosta yleiskunnosta, mutta toisaalta jos ne olisivat olleet kunnossa, niin kaveri pelaisi 100-varmasti Änäriä isossa roolissa.

Siinä mielessä ehkä jopa väärin puhua flopista, koska muistan olleeni hieman harmistunut kun sopimuksen purusta ilmoitettiin. Sen potentiaalin kuitenkin näki kilometrien päähän ja otteet olivat jopa nousujohteisia. Kuka ties kovalla treenillä olisi tehnyt keväällä tuhoisaakin jälkeä? Toki ymmärrän myös, että tällaisella pelaajalla olisi ollut vaikea sopia Summasen kanssa samaan koppiin.
Harmi, että tuli IFK:hon silloin kuin kaikki oli organisaatiossa sekaisin ja valmentajana itse kaikkien painajaisten äiti vielä. Maali Kalpaa vastaan Nordiksella jäätävällä ranteella on vieläkin enemmän kuin hyvin muistissa.
 
"I hate losing. Sometimes I think that I hate losing more than I enjoy winning." - Coach Mike Sullivan

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Okei täytyy myöntää, että McRae on kenties vain viimeisten viiden vuoden suurin floppi. Lisäisin hänet silti alla olevaan kunnialistaan.

Selasin nopeasti koko tämän ketjun läpi ja sen perusteella Tapparan kaikkien aikojen flopit:

Scott Bailey (1999-00. 6 ottelua, 5.01, 80,3%)
Alfie Michaud (2002-03. 4 ottelua, 4.12, 83,8%)
Andrew Raycroft (2004-05. 11 ottelua, 2.92, 91,2%)
Mathieu Descôteaux (2003-04. 6 ottelua, 0+0=0, -5)
Greg Hawgood (2005-06. 18 ottelua, 1+3=4, -3)
Tomas Chlubna (2004-05. 18 ottelua, 1+1=2, -4)
Philip McRae (2013-14. 8 ottelua, 0+1=1, -3)

E*: Lisätty infoa.
Muistan Alfien haastattelun Aamulehdessä ennen ekaa peliä ja siinä kertoi tulevansa voittamaan sekä tyttöystävä oli ihan juuri lähdössä myös matkaan. Kivempi sillai kahdestaan olla vieraassa kaupungissa. Herra oli myös tuttu jostain NHL pelistä ja odotuksien voisi sanoa olleen suhteellisen korkealla.

Ensimmäinen peli sitten alkoi ja vastustaja lähetti kiekon (muistaakseni) keskialueelta kohti maalia ja Alfie veti todella näyttävällä uintiin sopivalla liikkeellä kiekosta ohi. Onneksi kiekko pomppi tolppaan mutta muistelisin jo viimeistään kolmannen vedon eksyneen verkon perukoille.

Alfie taisi käydä mestiksessä ottamassa koppia hieman paremmalla menestyksellä mutta ei ollut koko kautta suomessa kuitenkaan.

Jere Myllyniemi vaikuttaa ihan maalivahdilta kyseisen herran rinnalla.
 
"Maalinteko voi olla monien sattumien summa joka ei vätlttämätä kerro paremmuutta."

Käyttäjä Zalmonella

Keyman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal FC
Jere Myllyniemi vaikuttaa ihan maalivahdilta kyseisen herran rinnalla.
Michaudista oli tosiaan aika kovat odotukset, mutta joku siinä hommassa mätti. Mestiksessähän mies oli jäätävä.
Tapparassa: 4 peliä, pmk 4,12 ja torjuntaprosentti 83,8
Mestistä Ahmoissa: 5 peliä, pmk 1,18 ja torjuntaprosentti 96,0

Michaud pelasi uransa lopussa viisi kautta Tanskassa, voitti pari mestaruutta ja oli sarjan paras veskari.

Kyllä Tapparan pahin floppi on ollut Mathieu Descôteaux (6 ottelua, 0+0=0, -5). Äijä tuli puolustuksen ylivoimaiseksi johtohahmoksi ja sateentekijäksi. Sitten, kun näki miehen luistimilla, ei voinut uskoa silmiään. Herra ei tosiaan liikkunut mihinkään, ei yhtään mihinkään, paitsi pizzalle.
 

Squit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK ja KaMa
Tästä sinäänsä propsit Nybarille, ainakin yrityksestä, koska olihan O'Sullivan aivan saatanan huikea pelimies, tai olisi ollut. Jopa paremmat kädet ja pää kuin Mikke Granlundilla. Ainoa vaan että kaverin henkinen balanssi oli ihan päin vittua ja urakin loppui tuohon IFK-visiittiin, kiitos sekopää faijan.
Ei liity O'Sullivaniin, eikä edes tähän ketjuun, mutta tuosta kaverista täällä luettuani tuli mieleen, että eikös noina vuosina HIFK:lla käynyt joku änärimies heittämässä lättyä. Aivan sairaat kädet ja lätty lähti, mutta oli muistaakseni aika läski ja taisi loukkaantuakin sitten. Mutta heitti kuitenkin jotain piste per peli. Perhana en saa miehen nimeä päähän. Kun puhuit tämän miehen käsistä, niin sillä kaverilla oli kanssa taitoa, huh huh. Oli kyllä hieno katsoa miehen peliä ihan vieraskannattajanakin.
 

Ardbeg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, New York Rangers
Ei liity O'Sullivaniin, eikä edes tähän ketjuun, mutta tuosta kaverista täällä luettuani tuli mieleen, että eikös noina vuosina HIFK:lla käynyt joku änärimies heittämässä lättyä. Aivan sairaat kädet ja lätty lähti, mutta oli muistaakseni aika läski ja taisi loukkaantuakin sitten. Mutta heitti kuitenkin jotain piste per peli. Perhana en saa miehen nimeä päähän. Kun puhuit tämän miehen käsistä, niin sillä kaverilla oli kanssa taitoa, huh huh. Oli kyllä hieno katsoa miehen peliä ihan vieraskannattajanakin.
Shawn Bates kyseessä? Huikea pelaaja vaikka vissiin polvet pysyi lähinnä teipillä kasassa
 
Sláinte

Squit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK ja KaMa
Shawn Bates kyseessä? Huikea pelaaja vaikka vissiin polvet pysyi lähinnä teipillä kasassa
Niin olikin! Aivan huikea pelimies. Mies olisi voitu kanssapelaajien toimesta työntää pitkin kaukaloa vaikka pulkalla, niin silti olisi ollut tehokas. Ne lätyt, ne lätyt.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
...
Scott Bailey (1999-00. 6 ottelua, 5.01, 80,3%)
...
Aikanaanhan sitä puhuttiin, että Baileyn loppusaldoksi jäi melkeinpä enemmän onnistuneita "koppeja" Senssin baaritiskiltä kuin Tapparan maalilta. Taisi kaveri ottaa Eurooppa-reissun lähinnä harrastuspohjalta.
 
Uusi Ilves, 7.2.2017

Rote Sau

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS + länsirannikko
Tepsistä tulee myös mieleen herra nimeltä Corey Locke. Kauhee hype ja piti olla se kauan kaivattu ykkössentteri, joka voittaa pistepörssin ja johtaa Palloseuran playoffeihin. Vituiks mäni! 80 pojon kaudet amerikaanoissa ei auttanut ja oli kissan pentu Suomen jäillä. Tehot silti ihan Ok jos miettii että eka kausi Suomessa, mutta kun näki noiden tehojen taakse...
Vuoren jäljiltä jäi anyway joukkueellinen puhtaita floppeja, muutama OK haku ja pari loistohakua. Locke tottakai pahimmasta päästä. Mitään antia ei myöskään ollut mm. Raboinilla tai Radjalla. Takavuosina pyöri mm. joku Zingonikin.
 

Sabaton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Stars, Spurs, Werder Bremen, Real Madrid
Kyllä Tapparan pahin floppi on ollut Mathieu Descôteaux (6 ottelua, 0+0=0, -5). Äijä tuli puolustuksen ylivoimaiseksi johtohahmoksi ja sateentekijäksi. Sitten, kun näki miehen luistimilla, ei voinut uskoa silmiään. Herra ei tosiaan liikkunut mihinkään, ei yhtään mihinkään, paitsi pizzalle.
Descoteauxista on kyllä paha pistää pahemmaksi. Ei ehtinyt kauaa Tampereella olemaan, mutta silti tuli pari kertaa törmättyä kaveriin ja voin sanoa, ettei mies järin urheilullisessa kunnossa ollut. Hänen kanssa samaan aikaan Tapparaan saapunut Dylan Gyori voidaan varmasti myös käyttäjän @Sardion kattavaan floppilistaan lisätä. Huhujen mukaan hän ehti useammankin naikkosen kaataa Tampereella, mutta siihen jäi maineteot ja kahdeksan ottelun jälkeen joukkueesta pihalle. Tuoreemmista pelaajista myös Brett Skinner on maininnan arvoinen. Kenties 2010-luvun heikoin debyytti ja niin väliinpitämätöntä puolustamista, että lähti ansaitusti pihalle seitsemän ottelun jälkeen.
 

Mac^

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara & Suomi lajista riippumatta
Selasin nopeasti koko tämän ketjun läpi ja sen perusteella Tapparan kaikkien aikojen flopit:

Scott Bailey (1999-00. 6 ottelua, 5.01, 80,3%)
Alfie Michaud (2002-03. 4 ottelua, 4.12, 83,8%)
Andrew Raycroft (2004-05. 11 ottelua, 2.92, 91,2%)
Mathieu Descôteaux (2003-04. 6 ottelua, 0+0=0, -5)
Greg Hawgood (2005-06. 18 ottelua, 1+3=4, -3)
Tomas Chlubna (2004-05. 18 ottelua, 1+1=2, -4)
Philip McRae (2013-14. 8 ottelua, 0+1=1, -3)
Andrew Raycroft oli toki kehno - varsinkin odotuksiin nähden - mutten ehkä listaisi häntä ketjuun, jossa keskustellaan kaikkien aikojen flopeista. Pitää muistaa, että Tappara oli tuolloin muutenkin todella kehno. Paljon on mies maaleja päästänyt peliä kohden, mutta torjuntaprosentti on jäänyt kuitenkin kelvolliseksi. Muistaakseni yhden pelin mieheltä näin eikä siinä todellakaan vakuuttanut, mutta tilastojen valossa ei ainakaan täysi floppi.

Muuten listasi onkin varsin ansiokas, jos tässä tapauksessa tällaista adjektiivia voi käyttää. Pahimmat muistot itselläni on Scott Baileysta ja Tomas Chlubnasta. Baileylla kertakaikkiaan mitään ei jäänyt kiinni. Eikös perään hankittu Jason Muzzatti ja sitten suunta kääntyikin radikaalisti? Taidettiin hätyytellä liigan voittoputkiennätystä, mutta ei siihen aivan ylletty. 11 tai 12 voittoa taisi Muzzattin kanssa tulla peräjälkeen.

Chlubnan taas piti tuoda roppakauhalla tehoja kehnohkoon joukkueeseen, mutta pistesaalis jäi aivan torsoksi, kuten yltä nähdään. Taisi ainoa maalikin tulla siten, että Niemisen Villen (?) kanssa pääsivät kahdella yhtä vastaan, Ville syötti johonkin Chlubnan jalkoihin ja jotenkin säkällä pomppasi sisään.

Michaud nimi kolkuttaa kyllä kelloja, mutta mitään en miehestä muista. Aloittiko Lehdon parina? McRae on katkerana mielessä, kun on muihin verrattuna sen verran tuore tapaus. Onneksi joukkueesta löytyi muuten vastuunkantajia ja mies korvattiin myöhemmin erinomaisella Josh Greenillä.
 
Jatkoaikavedot 2017-2018: @HOOLIGAN_ (Tappara finaaliin), @Abdel (viisikkovedot x 4), @Kirjoittelija (Haapala väh. 15 ottelua NHL:ssä), @Kalikankosto (Otto Koivula väh. 36 pistettä), @Bobby (Mikko Lehtonen, väh. 32,5 pistettä) ja viiden hengen viisikkoveto.

Divarijyrä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Tappara, Kotarit
Tapparasta jäänyt mieleen puolustaja Brian White. 54 ottelua 0+0 -6 ja 84 jäähyminuuttia.

En muista minkä roolin puolustajaksi mies hankittiin mutta jäätävät tilastot kuitenkin.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Taisi ainoa maalikin tulla siten, että Niemisen Villen (?) kanssa pääsivät kahdella yhtä vastaan, Ville syötti johonkin Chlubnan jalkoihin ja jotenkin säkällä pomppasi sisään.
Minun muistikuvani on, ettei Niemisen syöttö edes mennyt Chlubnalle asti vaan kimposi Ilveksen puolustajasta omiin, mutta tuomarin nähtyä tekijän väärin jättivät maalin Chlubnan nimiin, jos vaikka ketsuppipullo siitä aukeaisi.
 

Ylänahka

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Chicago Blackhawks
KalPalta nyt ei tule mitään hirveitä floppeja mieleen kun ei suurella odotuksella sinne olla oikein ketään toviin roudattukkaan.
Itsellä tulee ainakin mieleen Vince Bellisimo, Mathias Månsson ja Bryan Lundbohm. Kaikki hankittiin profiilipelaajiksi mutta kenkää tuli kaikille kolmelle jo ennen joulua. Kotimaisista Teemu Virtala oli myös kova. Mies joka pelasi koko kauden 1-2 kentässä tehoilla 0+7.

E. Lisätty ja korjattu tekstiä.
 
Viimeksi muokattu:

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tapparan flopeista ne "tavanomaiset epäillyt"

1991-1992 Bedrich Scerban, 43 ott. 4+3=7, 18 min, +1. Kovat odotukset, sai pelata koko kauden, mutta ei se lähtenyt missään vaiheessa. Kausihan oli hilkulla päättyä putoamiseen divariin, tosin ei se nyt yksistään Scerbanin syytä ollut.
1992-1993 Jaromir Sindel, 33 ott., päästettyjen maalien keskiarvo 3,55 ja torjuntaprosentti 0,892 sekä
1993-1994 sama mies, jokseenkin samat tilastot. Sindelillä Tapparan piti ratkaista "ikuinen" maalivahtiongelmansa, mutta mies oli jo liian romuna. Flopanneen Sindelin sijaan Tapparalla oli maalille heittää "tuttu ja turvallinen" Jari "Hilppa" Halme, joten eipä ihme, ettei menestystä noina vuosina tullut.
1993-1994 Teemu Numminen, 41 ott. 1+2=3, 4 min, -8. Odotukset ei sukunimestä huolimatta ollut kovin korkealla, mutta olihan se odotettuakin turhempi. Ja vaikka Teemua peluutettiin sinnikkäästi koko kausi, niin Teppo teki silti oharit seuraavalla kaudella. Tuplavahinko.
1994-1995 Petr Pavlas, 18 ott. 1+4=5, 6 min, -9
1994-1995 Jukka Ollila, 49 ott. 1+7=8, 34 min, -16
1994-1995 Sami Lehtonen, 35 ott. 2+2=4, 34 min, -9
Tuolla kaudella 1994-1995 Tappara pelasi vaatimattomasti 16 pakilla, ja floppeja riitti. Ilves-kaksikko Ollila-Lehtonen siirtyi jonkinlaisella kohulla ja kohtalaisin odotuksin Tapparaan, ja olivat aika turhia. Jatkoivat vielä seuraavalla kaudella, Ollila ehkä pikkuisen paransi mutta Lehtonen ei.
1996-1997 Anatoli Fedotov, 44 ott. 9+9=18, 62 min, -13
1996-1997 Alexei Tkachuk, 18 ott. 3+7=10, 12 min, +1
Nämä venäläishankinnat on kai tuon kauden vahvistuksista jäänyt päällimmäisinä floppeina tapparalaisille mieleen, vaikka olisihan siellä ollut 4 maaliin jäänyt kanadalaishyökkääjä Trevor Gallant, ja KalPa-kautensa tehonsa puolittanut Janne Kekäläinenkin. Fedotovilla oli hyvät tehopisteet puolustajaksi, mutta miinuslukema oli joukkueen huonoimpia.
1997-1998 Ryan Duthie, 21 ott. 1+1=2, 20 min, +1. AHL:ssa hyviä tehoja tehnyt hyökkääjä, joten kai jotain odotuksiakin oli. Pisteitä ei kuitenkaan tullut, ja siirtyi loppukaudeksi Lukkoon, jossa pistetahti oli Tappara-aikaan nähden viisinkertainen, silti aika keskinkertainen.
1998-1999 Mikko Mäkelä, 41 ott. 4+6=10, 14 min, -17. Vanhasta NHL-starbasta odotettiin saatavan vielä kai 30-40 tehopistettä kaudessa irti, mutta ei ollut jäljellä enää kuin nuo 10. Siihen se ura sitten päättyikin.
1999-2000 Scott Bailey, 6 ott. 5,01 päästetyt maalit ja 0,803 torjuntaprossat.
1999-2000 Drahomir Kadlec, 5 ott. 0+0=0, 0 min, -2
Kauden kuuluisat 2 hutihankintaa. Bailey vaikutti jossain harjoituspeleissä olevan aika ok, ja eikös joku media kuvaillut jo Scottia "muuriksi Kanadasta". Totuus paljastui sitten aika nopeasti tosipelien alkaessa. Myös Kadlecin hankinnasta oltiin varovaisen toiveikkaita ja kyseltiin HIFK-faneilta, minkälainen pelaaja ollaan saamassa. Ei ollut sitten enää mitään sinnepäinkään kuin HIFK-aikoina, liike oli loppu. Hyvää näissä hankinnoissa oli se, että ne saatiin melko ripeästi potkittua pois ja tilalle tuli Per Löfström ja Jason Muzzatti, jotka olivat loistavia.
2001-2002 Jeff Williams, 14 ott. 0+3=3, 14 min, -5
2001-2002 Christian Sjögren, 21 ott. 0+2=2, 20 min, -3
Jokseenkin geneerisiä floppitapauksia. Ulkomaalainen hyökkääjävahvistus, ei tee pisteitä ja saa jatkaa matkaa kesken kauden.
2002-2003 Alfie Michaud, 4 ottelua, 4,12 päästetyt maalit ja 0,838 torjuntaprosentti. Mestaruuskaudellekin mahtui tällainen kevyehkö maalivahtisekoilu. Voittava kombinaatio löytyi lopulta yhdistelmästä, jossa Pasi Kuivalainen aloittaa pudotuspelit ja Mika Lehto lopettaa.
2003-2004 Matthieu Descôteaux, 6 ott. 0+0=0, 4 min, -5. Pitkä ura AHL:ssa ja "ihan hiljakkoin" pelannut NHL:ssakin, joten vaikeahan sitä oli oli uskoa, että oli niin järkyttävän paska kuin oli. Ura jatkui vielä lyhyen Tappara-jakson jälkeen, mutasarjoissa.
2003-2004 Dylan Gyori, 8 ott. 0+1=1, 31 min, -2. Toinen "hyvä AHL-haku", jonka Tappara-ura loppui lyhyeen.
2004-2005 Thomas Chlubna, 18 ott. 1+1=2, 18 min, -4. Ehkäpä se kaikkien aikojen Tappara-floppi. Odotettiin 20-25 maalin miestä, teki yhden, ja jos Manen kertoma pitää paikkansa, niin ei itseasiassa sitäkään.
2004-2005 Robert Tomik, 12 ott. 1+4=5, 4 min, 0
2004-2005 Andrew Raycroft (Lockout-vahvistus), 11 ottelua ja ihan hyvät tilastot runkosarjasta, ja sitten ne pudotuspelit: 3 ottelua, päästettyjen maalien keskiarvo 6,34 ja torjuntaprosentti 0,847. Vertailun vuoksi Mika Lehdolla 7 pudotuspeliottelussa 1,78 ja 0,947. Vähän enemmän sitä NHL-maalivahdilta kieltämättä odotettiin.
2005-2006 Teemu Virkkunen, 22 ott. 3+6=9, 22 min, +6. Ok, oli loukkaantuneena, mutta ei se lähtenyt seuraavallakaan kaudella: 46 ottelua ja 10 pistettä. Odotukset oli kovemmat.
2005-2006 Brian White, 54 ott. 0+0=0, 84 min, -6. Vähän liiankin perus-peruspakki, ei apuja hyökkäyspäähän eikä kyllä paljon puolustukseenkaan. Ei vahingossakaan edes kakkossyöttöä.
2005-2006 Greg Hawgood, 18 ott. 1+3=4, 36 min, -3. Komea lista NHL-, IHL- ja AHL-pelejä vyön alla, kun tuli Tapparaan, mutta virta oli jo lopussa.
2007-2008 Arsi Piispanen, 56 ott. 3+13=16, 12 min, +8. Kun on löysä niin on löysä. Ehkä hieman kyseenalainen flopiksi, kun ei ole tietoa minkälaisin odotuksin ja minkälaisella sopimuksella Arsi hankittiin. Mutta jos Tappara toivoi saavansa tässä toisen Jori Lehterän, niin pieleen meni.
2008-2009 Duane Harmer, 42 ott. 1+5=6, 30 min, -5
2008-2009 Greg Jacina, 10 ott. 1+0=1, 39 min, -7
Tämän kauden ulkomaalaisbingossa onnistumiset olivat vähissä, Harmer & Jacina olivat pahnanpohjimmaiset.
2010-2011 Tomi Pekkala, 35 ott. 1+3=4, 14 min, -6. Edelliskaudella Pekkala oli ollut Kärpistä lainassa Tapparassa, ja onnistunut hyvin. Siihen lainapestiin se olisi kannattanut jättääkin. Pekkalan myöhemmän Tappara-uran merkittävimmäksi tapahtumaksi jäi kirvesisku johonkin Jyp-pelaajaan, joka poiki 4 ottelua pelikieltoa.
2011-2012 Joey Tenute, 18 ott. 2+5=7, 8 min, -5
2011-2012 Brett Skinner, 7 ott. 0+3=3, 6 min, -1
Tenun piti olla tehokas ykkösentterimme, mutta paskan marjat. Skinnerin osalta eläteteltiin varmaan jotain toiveita hyvästä kokeneesta kiekollisesta pakista, mutta oli kyllä äärimmäisen veltto. Ei nämä tämän kauden muutkaan ulkomaalaishaut (Jacob Cepis, Jan Platil, Victor Ekbom) osunut edes sinne päinkään mitä olisi tarvittu.
2012-2013 Pekka Tuokkola, 14 ottelua, päästetyt maalit 2,85 ja torjuntaprosentti 0,902. Ei vallan surkeat tilastot, mutta huteraa oli torjuntatyöskentely, ja muuan Juha Metsola vei ykkösvahdin paikan, jolloin Tuokkola laitettiin kiertoon.
2013-2014 Philip McRae, 8 ott. 0+1=1, 2 min, -3. Tämänkin piti olla uusi ykkössentterimme, mutta aika pian nähtiin, että ei kyllä. Aneemista hortoilua kentällä jotenkin eksyneen oloisena. Siirtyi Bluesiin, jossa laittoivat laitahyökkääjäksi ja saivat jotain irti miehestä.
2013-2014 Johan Larsson, 28 ott. 0+2=2, 33 min, 0 sekä pudotuspeleissä 14 ott. 0+1=1, 8 min, -1. Teki finaalipelissä oman maalin tosin. Hazardiherkkä omassa päässä, eikä tehnyt pisteitäkään. SaiPassa ovat jollain ilveellä saaneet enemmän irti miehestä.
2013-2014 Pasi Puistola, 58 ott. 2+9=11, 52 min ja +17, sekä pudotuspeleissä 17 ott. 1+0=1, 12 min, -5. Ikävähän se on tällaista Tappara-ikonia kuin Puistola laittaa floppilistalle, mutta ei auta. Paluu ei sujunut odotetuissa merkeissä ollenkaan, oli syy sitten mikä hyvänsä. Parina seuraavana kautena Puistola pelasi enää 15 peliä Tapparassa, ja sitten hänet saatiin siirrettyä Pelicansiin.

Bubbling under: Dixon löysi lopulta jonkinlaista roolia mestaruusjoukkueessa, joten ei mene floppilistalle, vaikka välillä pahalta näytti. Elmeri Kaksosen ensimmäinen kausi SaiPasta siirtymisen jälkeen oli kohtalainen, mutta sitten meni aina vain kehnommin, ja lopulta palautettiin sinne mistä oli tullutkin, joten voisi kai flopiksikin nimitellä.

Organisaation kannalta varmaan pahimpia ovat isoon rooliin ja isolla panostuksella tehdyt hutihankinnat, joista ei päästä nopeasti eroon. Eli Scerban, Sindel, Mäkelä, Chlubna ja Puistolan 2. tuleminen olisi ehkä Top-5 floppihankinnoista.
 
Tapparan flopeista ne "tavanomaiset epäillyt"
Lasketaanko Tappara-leirissä flopiksi kaudella 2013-2014 pelannut Raymond Sawada?
Muistelen Hakametsässä katsoneeni pari ottelua, jossa Sawada pisti silmään ison kokonsa ja kankean liikkeensä vuoksi. Aikamoinen lihavuori oli kun tuli avannossa oli uimassa Greenin ja kumppaneiden kanssa.
En osaa yhdistää minkälaisin odotuksin mies kirvesrintoihin tuli.
 
Suosikkijoukkue
SaiPa
Aikanaanhan sitä puhuttiin, että Baileyn loppusaldoksi jäi melkeinpä enemmän onnistuneita "koppeja" Senssin baaritiskiltä kuin Tapparan maalilta.
SaiPan historiasta vuodelta 2008 löytyy tapaus James Sanford, jonka ura näyttää edelleen jatkuvan jossain Bostonin seudun harrastesarjassa. Sanford ei ehtinyt antaa näyttöjä Liiga-otteluissa, eikä edes baaritiskillä tainnut natsata, kun fysiikka ei riittänyt pelinrakentelua häiritsemään tulleiden portsareiden hoitelemiseen. Joku jonne olisi samassa tilanteessa puolihuolimattomasti tuupannut susikädellä poken sivummalle, mutta Sanford ei vaan osannut hoitaa näitä hommia tyylillä. Niinpä soppari SaiPan kanssa purettiin, eikä siitä jäänyt merkintää edes melkein kaikkitietävään Eliteprospectiin. Jatkoajan SaiPa-osiosta löytyy Sanfordin SaiPa-pestin nousua ja tuhoa käsittelevä ketju.
 
Mieluummin optimisti ja väärässä, kuin pessimisti ja oikeassa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy