Köyhät sukupolvet

[Tkachuk7]

Kova jätkä olet. Pakko on nostaa hattua, jos kielitaitosi ei ole pätkääkään koululaitoksen ansiota. Tämä ilmeisesti tarkoittaa sitä, että kun koulussa minkä tahansa kielen (mukaan lukien suomi) tunnilla opetettiin jotain asiaa, sinä osasit sen jo ennestään. Eikä ne asiat sinulle opettanut ihminenkään ollut niitä koulussa oppinut.

Oma vähäinen kielitaitoni on pitkälti juuri koululaitoksen ansiota. Siksi se luultavasti onkin silkkaa sontaa kaltaisesi tekijämiehen vastaavaan verrattuna.

Suomen kielen hutera kielioppi on koululaitoksen ansiota. Vieraiden kielien osaaminen taas ei. Ei tee minusta kovaa jätkää, eikä niiden kahden vieraan kielen osaaminen ole mitään akateemisesti pätevää, mutta kivasti olen pärjännyt niillä, ihan mualmallakin. Ja ei, ruotsi ei ole kumpikaan näistä.

 

[arvee]

Ahkeria ja mieluusti taitavia käsiä tarvitaan aina. Roboteilla ei todellakaan voi kustannustehokkaasti korvata sitä paskahommaa päivästä toiseen vääntävää duunaria.

Tämä maa on ajautunut vinoon korostaessaan korkeakoulutuksen merkitystä. Kasvatamme tytöistämme akateemisia puuhastelijoita. Turhan tiedon tohtoreita.
Humanismi ei ole tuottavaa, se on ylellisyyttä, jonka fiksusti säädetyt kädet mahdollistavat.

Luonnontieteet, fysiikan ja kemian perustutkimus, näistä oppiva insinööritaidon ja lääketieteen koulutus pitäisi priorisoida.
Juristeja ja ehkä jopa muutama ekonomikin tarvitaan. Mutta mitä helvetin hyötyä on jostain valtiotieteilijästä?
Onhan se tietysti kivaa, jos voi harrastuksestaan kehittää viran jonka kansakunta maksaa.
Jossain vaiheessa vain raja tulee vastaan, mikä on tietysti vaikea tyhmemmän akateemikon käsittää; näin on aina ennenkin ollut, näin pitää olla, iankaikkisesti.

 

[apulais-GM]

Tekniikka ihmisten laajamittaiseen syrjäyttämiseen on jo olemassa. Kysymys on enää sen käyttöönotosta ja toimintojen muotoilemisesta tekniikalle sopiviksi.

Kun Suomessa joskus tulevaisuudessa on kuusi miljoonaa ihmistä, niin kolmella miljoonalla heistä älykkyysosamäärä on alle sata. He ovat perinteisesti tehneet runsaasti ihmisiä työllistäviä tehtäviä, joita kuitenkin kovaa vauhtia automatisoidaan. Uusia toimintoja ei enää edes suunnitella yksinkertaisia töitä tekevien ihmismassojen varaan, vaan ne kehitetään jo valmiiksi koneiden tehtäviksi. Tuskin ruokakaupassakaan enää 15-25 vuoden päästä on myyjiä. Joissain harvoissa voi olla, mutta vähintään suurimmat marketit on silloin automatisoitu. Ne ovat vain varastoja, joista koneet toimittavat ihmisille netissä tehtyjä ostoksia.

On se kyllä kumma, kun vaneritehtaassa tarvitaan 150 ihmistä vaikka koneethan siellä tekee työt. Yaran lannoitetehtaalla on yli 300 ihmistä töissä vaikka se on automatisoitu prosessi. Mitä ne ihmiset siellä tekee? Autotehdas työllistää 1700 henkilöä.
Yksi ihminen voisi hoitaa teoriassa helpostikin koko tehtaan, tai muutama henkilö.

Miksi vaatteiden valmistamiseen ei käytetä automatisoitua valmistusta? Työntekijä istuisi päätteen ääressä ja syöttäisi tiedot yhdellä klikkauksella, että nyt tehdään M-kokoista paitaa vaihteeksi, ja olisiko keltainen mukava väri ja tuosta laitetaan logon brodeeraus rintaan.
Mihin tarvitaan niitä tuhansia bangladeshilaisia?
Sorvitkin on nykyään tietokoneohjattuja, mutta niin vaan pitää olla koneistaja vahtimassa, että se sorvi tekee kappaleen juuri sellaiseen mittaan kuin pitääkin.

Avaruuteen ja kuuhun lennettiin 50 vuotta sitten ja samalla alettiin haaveilla lentävistä autoista. Mutta tänäkin päivänä pitää olla ihminen tekemässä vaneria ja ompelemassa vaatteita. Hitsausrobotteja on ollut jo pitkään, joten mihin hitsareita tarvitaan? Ja edes sähköautosta ei ole onnistuttu tekemään kannattavaa.
Onko tämä ihmisten työllistäminen vain hyväntekeväisyyttä, vai mikä estää koneiden ja robottien ja tekoälyn vallankumouksen?

Mitä teet ihmisille, jotka eivät kykene luomaan uutta, kun koneet tekevät yksinkertaiset suorittavat työt? Näiden ihmisten keskuudessa tulee vallitsemaan massatyöttömyys.

Niin kauan kuin tätä massatyöttömyyden tulevaisuutta ei myönnetä, hakataan vain päätä seinään. On aloitettava sopeutuminen uuteen maailmaan sen sijaan että esitetään kuin asiat olisivat niin kuin ennen.

Ne työt vain siirtyvät eri paikkaan.
Mutta onhan tuo hyvä kysymys, että mitä me teemme noille alle satasille sitten kun niiltä melkein kaikilta on työt loppu.
He voivat aiheuttaa vakavaa häiriötä yhteiskuntajärjestykselle ja sen toimintojen romahtamisen, joten siinä vaiheessa paras vaihtoehto tulee olemaan näiden työttömien ja tuottamattomien massojen pakkosiirto toiselle alueelle. Esimerkiksi johonkin osaan Eurooppaa luodaan reservaatti työttömille, joka pyörisi pitkälti omavaraistalouden periaatteella ja myös avustusten varassa. Sieltä sitten tarvittaessa poimittaisi työntekijöitä suorittamaan heille annettuja tehtäviä.
Toki valtion sisällekin voidaan luoda noita alle satasten työttömien reservaatteja, mutta se luultavasti aiheuttaisi turhan paljon vastakkainasettelua ja katkeruutta.

Työväestöstä rikkaiden palvelusväkeä - tällainen on työläisten synkkä tulevaisuus

 

[Kirjoittelija]

Mutta onhan tuo hyvä kysymys, että mitä me teemme noille alle satasille sitten kun niiltä melkein kaikilta on työt loppu.

Tässä tunnutaan lähtevän sellaisesta oletuksesta, että älykkyysosamäärä sanelee sen, millaisiin duuneihin ihminen sopii. Itse en tuollaista ajatusta osta (sori anglismi). Meilläkin on töissä kanssani samoja apinan hommia tekemässä yksi mensalainen.

Suomen kielen hutera kielioppi on koululaitoksen ansiota. Vieraiden kielien osaaminen taas ei.

Mistä ne vieraat kielet on opittu?

 

[Byvajet]

On se kyllä kumma, kun vaneritehtaassa tarvitaan 150 ihmistä vaikka koneethan siellä tekee työt.

Ei ihmistyön tarve kokonaan katoa. Työpaikkojen määrä vain romahtaa, mistä seuraa massatyöttömyyden yhteiskunta, kulutuksen romahtaminen ja pienyrittäjyyden näivettyminen. Tämäkin tehdas työllistää, mutta se työllistäisi moninkertaisesti ilman koneita. Ja kun koneiden hinnat tulevaisuudessa laskevat ja koneet kehittyvät, niin ihmisten osuus työssä vähenee entisestään.

Petteri Järvinen kirjoittaa, että yritykset pyrkivät eroon työntekijöistä, yksinkertaiset työtehtävät ovat huvenneet ja palvelu siirtyy itsepalveluksi. Myöskään koulutus ei Järvisen mielestä enää takaa mitään. Siinähän tuo kokonaiskuva paketissa on.

Koulutetut ihmiset näyttävät usein ajattelevan, että heidän tehtäviään ei voi korvata, koska ne vaativat kykyä joustaviin ratkaisuihin, mutta pahoinpa pelkään, että monissa tapauksissa kysymys on vain siitä, kuinka tehtävät suunnitellaan. Selviytyäkseen jostain tehtävästä koneen ei tarvitse olla ihminen. Ihmisen vain täytyy suunnitella prosessista sellainen, joka sopii koneelle. Kun prosessi on kerran suunniteltu, niin sen jälkeen ihmistyövoiman tarve vähenee.

 

[Sisäliitin]

Onhan työnsaanti ja sen työn pysyvyys ihan helvetisti epävarmempaa kuin ns.suurilla ikäluokilla. Kuten joku jo mainitsikin niin ennen normiduunari meni kansakoulun jälkeen paperitehtaalle,sahalle tai jonnekin Kemiralle hommiin,yleni käytännössä ilman koulutusta pikkuhiljaa joksikin pikkupampuksi ja pääsi reilusti alle 60-vuotiaana eläkkeelle hyvän eläkkeen kera. Nykyään kitkutetaan määräaikaisilla sopimuksilla ja sijaisuuksilla kolmikymppiseksi,harva on edes 10v samassa työpaikassa ja eläke on joskus tulevaisuudessa pieni kun on joutunut ehkä opiskelemaan lisää jossain välissä.Etenkin teollisuuden työpaikkojen väheneminen on kurjistanut keskiluokkaa.

Opiskelijoilla on myös joku ihme käsitys että he ovat korvaamattomia ja sijoitus valtiolta tulevaisuuteen. Nykyään tuntuu että joka toinen alle 35v on vähintäänkin joku tradenomi ja sitten valitetaan kun ei ole oman alan hommia ja kitistään kun joutuu tekemään "paskaduunia" Lisäksi ihan omassa kaveipiirissä on liikaa näitä ikuisuusopiskelijoita joilla ei ole edes mitään halua päästä työelämään. Luetaan aina joku uusi AMK-tutkinto,matkustellaan ja biletetään. Puolet vuodesta ollaan jossain Itävallassa tai jenkeissä vaihdossa ja samaan aikaan kitistään kun opiskelijoita sorsitaan.

 

[sinikettu]

Miksi vaatteiden valmistamiseen ei käytetä automatisoitua valmistusta? Työntekijä istuisi päätteen ääressä ja syöttäisi tiedot yhdellä klikkauksella, että nyt tehdään M-kokoista paitaa vaihteeksi, ja olisiko keltainen mukava väri ja tuosta laitetaan logon brodeeraus rintaan.
...
Sorvitkin on nykyään tietokoneohjattuja, mutta niin vaan pitää olla koneistaja vahtimassa, että se sorvi tekee kappaleen juuri sellaiseen mittaan kuin pitääkin.
...
Onko tämä ihmisten työllistäminen vain hyväntekeväisyyttä, vai mikä estää koneiden ja robottien ja tekoälyn vallankumouksen?

Sinä et ota ollenkaan huomioon sitä, että keinoäly ja itseoppivat koneet ovat vielä aivan lapsenkengissä. Tulevina vuosikymmeninä otetaan aivan takuulla suuria harppauksia noilla aloilla. Vielä ei ole mahdollista sanoa, minkälaista työtä älykkäät, itseoppivat koneet kykenevät tekemään, mutta todennäköisesti suurinta osaa ihmistyöstä, ellei jopa aivan kaikkea. Muistelen lukeneeni niin, että yhdeksänkymmentä ja jotain prosenttia alan asiantuntijoista on sitä mieltä, että seuraavan puolen vuosisadan aikana tullaan kehittämään kone, joka vetää vertoja ihmisälykkyydelle.

 

[Tuamas]

Tätä samaa keskustelua käytiin aivan vastaavin sanankääntein kehruu-jennyn lanseerauksen yhteydessä. Eli ihan tuore ilmiö.

Työ muuttaa muotoaan, samoin työpaikkarakenne, joka on täysin luonnollinen kehityssuunta siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen. Samoin kävi kun siirryttiin agraariyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan.

 

[Byvajet]

Tätä samaa keskustelua käytiin aivan vastaavin sanankääntein kehruu-jennyn lanseerauksen yhteydessä.

Kehruu-jennyn aikaan ihmisiä pystyttiin siirtämään suorittavasta työstä suorittavaan työhön. Nyt suorittava työ vähenee koko ajan, mistä kertovat mm. Euroopan nuorisotyöttömyysluvut. Työtä on vielä älyllisesti pystyville, mutta sekin työ vähenee koko ajan.

Tässä näkyy teollistumisen vaikutus tehtyihin työtunteihin. Tuossa lukuja. Voihan sitä tietenkin väittää, että mikään ei ole muuttunut, mutta minusta noistakin käppyröistä voi tehdä perustellun oletuksen, että työ vähenee jatkossakin ja että todennäköisesti vähenemiseen tulee samanlainen hyppäys kuin tuli teollistumisen aikoihin.

Vuonna 2014 sataa työssäkäyvää kohti oli 141 ei-työssäkäyvää henkilöä. Tätä suhdetta Suomi pyrkii muuttamaan, koska nykyiselle mallille rakennettu yhteiskunta ei tällaista suhdetta kestä. Arvoitukseksi jää, kuinka suhde pyritään korjaamaan, kun työtä ei ole, ei etenkään sellaista, jossa ihminen tuottaisi enemmän kuin kuluttaisi. Virenin mukaan pienituloiset ovat menoerä. He eivät tuota.

 

[Tarinankertoja]

Tätä samaa keskustelua käytiin aivan vastaavin sanankääntein kehruu-jennyn lanseerauksen yhteydessä. Eli ihan tuore ilmiö.

Työ muuttaa muotoaan, samoin työpaikkarakenne, joka on täysin luonnollinen kehityssuunta siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen. Samoin kävi kun siirryttiin agraariyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan.

Ero on muutoksen nopeudessa. Eli nyt tapahtuva muutos on nopeampi kuin työura. Se on nopeampi kuin korkeakoulutusura. Ammattien kuoleminen on siten nopeammassa syklissä kuin aikasemmin. Eli enemmän ihmisiä tippuu yhteiskunnan ulkopuolelle.

 

[Byvajet]

Suomalaisen tulevaisuudentutkijan Ilkka Halavan mukaan on onni, että koneet vievät työt: "Tulevaisuustutkija Ilkka Halava uskoo, että moni menettää työnsä. Se on hänen mielestään oikein: robotit tehkööt tylsät työt, ihmiset hauskemmat." Halava maalailee."

Halava ennustaa lähivuosille rytinää töiden kadotessa, mutta suhtautuu siihen toiveikkaasti. Hän myös ihmettelee, mikä töiden katoamisessa ihmisiä pelottaa.

Tietojenkäsittelytieteen professori Moshe Vardi suhtautuu tulevaisuuteen epäilevämmin. Hän ennustaa, että seuraavien 30 vuoden aikana koneet vievät työt puolelta maapallon väestöstä. Vardin mielestä työ on ihmiselle tärkeää, mutta mikään ihmistyö ei ole täysin turvassa automaatiolta. Hän kehottaakin pohtimaan, hyödyttääkö kehittämämme teknologia ihmiskuntaa.

Minä en pysty Halavan toiveikkuuteen yhtymään. Hän elää akateemisessa kuplassa, jossa tapaa itseohjautuvia ihmisiä. Hän ei näe toista puolta kansasta, joka tarvitsee jokapäiväisen ulkoa ohjatun rytmin.

Politiikassa ei myöskään ole vielä edes viitteitä siitä, että automatisoituvaan maailmaan ja töiden loppumiseen valmistauduttaisiin. Usko entisen jatkumiseen on edelleen vahva, pelottavan vahva.

 

[kahden suunnan sentteri]

Tekniikan tohtori Pekko Vehviläinen kolumnoi eilen tästä aiheesta hallituksen työllisyysulostulojen tiimoilta. Hänen mukaansa kolmannes suomalaisista ilmoittaa jo nyt, ettei ole koskaan onnellinen töissä (7%), tai että työmotivaatio on laskussa (25%). Hallituksen tavoitteita saada toisaalta luovuutta ja asiantunemusta vaativia korkean tuottavuuden menestystarinoita, samaan aikaan kuin työpaikkojen määrää tuntuvasti lisätään, hän pitää täysin mahdottomana yhtälönä.

Kyllä mä ehdin ensin jäädä eläkkeelle, ennen kuin autonkuljettajan ammatti loppuu. Ei siitä tarvitse olla huolissaan. Toki tuo jossain vaiheessa varmaan tapahtuu, mutta ei vielä tällä vuosisadalla, ellei jotain perin ihmmeelistä tapahdu.

Hauskana nyanssina tähän liittyen hän erikseen toteaa autonkuljettajan ammatin (80 000 miestä) katoavan 5-10 vuoden aikana.

Suurimpana ongelmana hän ei kuitenkaan näe työtä tai sen puutetta, vaan, digitaalisten hyvinvointipalveluiden konsulttina, sen, ettei yhteiskuntamme ole valmis lisääntyneen vapaa-ajan kasvuun. Identiteettimme romahtaa, tarpeettomuuden tunne uhkaa. Monikansallisia yrityksiä ja automaatiota olisi kyettävä verottamaan, jotta tuottavuuden hedelmät edelleen jakautuisivat kaikille.

Sokea reettakin voi katsoa mistä ollaan tulossa, missä ollaan nyt ja mihin näytetään olevan menossa, ja todeta, etteihän tästä tule lasta eikä paskaa.

Tai saattaahan joku kuvitella että paperimies Jari laittaa Suomen kuntoon.

Linksu.
Suomalaismiesten suurin ammattiryhmä katoaa 10 vuodessa – työllisyystavoitteen pitäisi olla 50 prosenttia | Pekko Vehviläisen kolumnit | HS

 

[mjr]

Tätä samaa keskustelua käytiin aivan vastaavin sanankääntein kehruu-jennyn lanseerauksen yhteydessä. Eli ihan tuore ilmiö.

Työ muuttaa muotoaan, samoin työpaikkarakenne, joka on täysin luonnollinen kehityssuunta siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen. Samoin kävi kun siirryttiin agraariyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan.

Minusta tässä on laadullinen ero tekoälyn ja koneoppimisen nyt ilmeisesti ihan oikeasti lyödessä itsensä läpi. Jos näin käy niin joku kehruu-jenny on täysin väärä analogia, eikä oikeastaan ole mitään analogiaa, koska tilanne on täydellisen uusi. On vaikea kuvitella työmarkkinoita tälläisen murroksen aikana ja jälkeen koska meillä ei yksinkertaisesti ole aiempaa kokemusta.

 

[sinikettu]

Tekniikan tohtori Pekko Vehviläinen kolumnoi eilen tästä aiheesta hallituksen työllisyysulostulojen tiimoilta. Hänen mukaansa kolmannes suomalaisista ilmoittaa jo nyt, ettei ole koskaan onnellinen töissä (7%), tai että työmotivaatio on laskussa (25%). Hallituksen tavoitteita saada toisaalta luovuutta ja asiantunemusta vaativia korkean tuottavuuden menestystarinoita, samaan aikaan kuin työpaikkojen määrää tuntuvasti lisätään, hän pitää täysin mahdottomana yhtälönä.

Kyllähän tässä valitettavasti totuuden siemen piilee. Mielestäni ei ole mitään syytä olettaa, että työpaikkojen määrä lisääntyy tai edes pysyy samana lähivuosikymmenien aikana, puhumattakaan vielä pidemmällä aikavälillä. Ehkä parasta tässä kohtaa olisi työllisyysmarkkinoilla oikeasti satsata motivoituneimpiin ja kyvykkäimpiin ihmisiin, jotka sinne tähtäävät, ja jättää työtä vieroksuvat ihmiset rauhaan. Antaa laiskottelijoiden laiskotella ja ahkerien raataa. Yksi suuri ongelma tietysti on sosiaalijärjestelmä, jonka avulla tulevan massatyöttömyyden aikana kyetään järjestämään inhimillinen elintaso sadoilletuhansille uusille ja vanhoille työttömille ihmisille.

Ehkä myös peruskoulutukseen pitäisi satsata psykologian ja filosofian osalta opettamalla tuleville koululaisille elämänhallinnan ja elämänfilosofian keinoja, jotka eivät perustu työhön, rahaan ja kuluttamiseen.

 

[Byvajet]

Kyllähän tässä valitettavasti totuuden siemen piilee. Mielestäni ei ole mitään syytä olettaa, että työpaikkojen määrä lisääntyy tai edes pysyy samana lähivuosikymmenien aikana, puhumattakaan vielä pidemmällä aikavälillä.

Ainakin yhden suomalaisyrityksen insinööreille on töitä. He luovat uutta. Harmi vain, että tämä uusi tuhoaa moninverroin enemmän työpaikkoja kuin luo niitä. Roskien keräämisessäkin ihminen häviää koneelle. Vaikea nähdä, kuinka suurille massoille pystytään järjestämään työtä, jos työ pystytään tehostamaan pois arjen perustoiminnoista.

Juuri arjen perustoiminnot ja niihin liittyvä työ ovat olleet suuria työllistäjiä, mutta kun nekin vähitellen automatisoidaan, niin mitä jää jäljelle?

 

[Kisapuisto]

Hauskana nyanssina tähän liittyen hän erikseen toteaa autonkuljettajan ammatin (80 000 miestä) katoavan 5-10 vuoden aikana.

Tarkoitatko autonkuljettajan ammatilla siis kaikkia kuljettajia? Linja-autonkuljettajia, rekkamiehiä, taksikuskeja ja jakeluauton kuljettajia ja kaikkia muita? Jos tarkoitat, niin mikäs siinä, ei sille voi kuin nauraa ja itsestäsi pellen teet yhdessä Vehviläisen kanssa.

 

[Valioyksilö]

Juuri arjen perustoiminnot ja niihin liittyvä työ ovat olleet suuria työllistäjiä, mutta kun nekin vähitellen automatisoidaan, niin mitä jää jäljelle?

Arjen perustoiminnot lisääntyvät ja monipuolistuvat jatkuvasti, jolloin syntyy uusia työtehtäviä - jotka toki ovat vähemmän duunareille soveltuvia. Arjen perustoimintoja ei vielä vähän aikaa sitten ollut puhelimen näpräys, älypuhelimen näprääminen, angry birdsin pelaaminen, sometus, gps:n käyttö, spotify, youtube, sähköautolla tai segwaylla ajaminen jne.

Tarkoitatko autonkuljettajan ammatilla siis kaikkia kuljettajia? Linja-autonkuljettajia, rekkamiehiä, taksikuskeja ja jakeluauton kuljettajia ja kaikkia muita? Jos tarkoitat, niin mikäs siinä, ei sille voi kuin nauraa ja itsestäsi pellen teet yhdessä Vehviläisen kanssa.

Onpas erikoinen purkaus. Kaikki mainitsemasi ammattinimikkeet ovat jo nyt korvattavissa automaatiolla, joten ihmettelen.

 

[Kisapuisto]

Onpas erikoinen purkaus. Kaikki mainitsemasi ammattinimikkeet ovat jo nyt korvattavissa automaatiolla, joten ihmettelen.

Tuota noin, tällä hetkellä ja Suomessa? Sanooko sinulle mitään sellainen asia kuin laki?

 

[Vanha Len]

Kaikki mainitsemasi ammattinimikkeet ovat jo nyt korvattavissa automaatiolla, joten ihmettelen.

Sä olet jopa idiootimpi kun Berner mutta jos noin ajattelet niin sinäkin olet korvattavissa, joten js mitenkään mahdollista niin voit menehtyä. Muut kyllä hoitaa hommat puolestasi.

 

[Valioyksilö]

Tuota noin, tällä hetkellä ja Suomessa? Sanooko sinulle mitään sellainen asia kuin laki?

Kyllä. Olet oikeassa. Lait eivät aina pysy teknologisen kehityksen perässä. Mutta ihmisiä on Suomessakin jo joukkoliikuteltu automaatiolla kokeilumielessä eli kyseessä on enää se kuuluisa ajan kysymys.

 

[Kisapuisto]

Kyllä. Olet oikeassa.

Eli laki ei sanolle sinulle mitään? Asia selvä, kun kerran sen itse noin selkeästi ilmoitat.

Toisekseen kirjoitin siinä tekstissä, johon kärkkäästi otit kantaa, että " Linja-autonkuljettajia, rekkamiehiä, taksikuskeja ja jakeluauton kuljettajia ja kaikkia muita?" Vaikka bussit nyt jotenkin käsittämättömästi saataiisiinkin korvattua automatiikalla takseista nyt puhumattakaan, niin silti jäisi rekkamiehet ja jakeluautot jäljelle. Pitääkö sinulle selvittää, miksi se ei onnistu 5-10 vuodessa kuten sinä ihan itse naurettavasti väitit? Tajuatko mitä kaikkea ne tekee sen ajamisen lisäksi?

edit. Sori, tuon naurettavan vuosiennusteen esittikin @kiss kiss , et sinä, mutta yhtä kaikki sinä kuitenkin sitä komppasit.

 

[Byvajet]

Linja-autonkuljettajia, rekkamiehiä, taksikuskeja ja jakeluauton kuljettajia ja kaikkia muita?" Vaikka bussit nyt jotenkin käsittämättömästi saataiisiinkin korvattua automatiikalla takseista nyt puhumattakaan, niin silti jäisi rekkamiehet ja jakeluautot jäljelle.

Ei pitäisi ehkä tässä aivokemiallisessa tilassa ottaa asiaan kantaa, mutta koska olen Kisapuiston kanssa niin vahvasti samaa mieltä, puollan täten hänen kantaansa. Vaikka tekniikka olisikin jo 10 vuoden päästä olemassa, niin sen erehtymättömyys tuskin riittäisi sen enempää käytännön toimivuuteen kuin ihmisten väliseen luottamukseenkaan.

Vaikka paikallisbussit saataisiinkin ajamaan vakioitua reittiä, niin lienee vielä varsin pitkä matka siihen, että autot kääntävät itsensä ahtaissa paikoissa, lastaavat puut ja arvioivat tien kantavuuden.

Kesä savotta - YouTube

 

[kahden suunnan sentteri]

Vaikka paikallisbussit saataisiinkin ajamaan vakioitua reittiä, niin lienee vielä varsin pitkä matka siihen, että autot kääntävät itsensä ahtaissa paikoissa, lastaavat puut ja arvioivat tien kantavuuden.

Sen koneen voi laittaa ihmisen "kyytiin" oppimaan. Laita tuhannen ihmisen kyytiin muutamaksi vuodeksi, niin sen jälkeen kone ajaa paremmin kuin nämä tuhat ihmistä keskimäärin. Ei tarvita kuin koneoppimista ja sensoreita, tarvittava teknologia on periaatteessa olemassa. Teoriassa vaikka nykyisistä formulakuljettajista ajotyyleineen pystyisi olemassaolevasta datasta tuottamaan suhteellisen täydelliset konekopiot.

 

[Byvajet]

Sen koneen voi laittaa ihmisen "kyytiin" oppimaan.

En siis epäile, etteikö jotain tuon kaltaista joskus voitaisi toteuttaa. En vain usko aikatauluun. Pelkästään psykologinen kynnys siihen, että autot ohittavat toisensa kohtaamisnopeudella 160 kilometriä tunnissa ja matkustajien täytyy luottaa tietokoneeseen, on suuri. Oletan että siirtymä perustoimivasta tekniikasta hiottuun käytäntöön on pitkä.

 

[Kisapuisto]

Sen koneen voi laittaa ihmisen "kyytiin" oppimaan. Laita tuhannen ihmisen kyytiin muutamaksi vuodeksi, niin sen jälkeen kone ajaa paremmin kuin nämä tuhat ihmistä keskimäärin. Ei tarvita kuin koneoppimista ja sensoreita, tarvittava teknologia on periaatteessa olemassa. Teoriassa vaikka nykyisistä formulakuljettajista ajotyyleineen pystyisi olemassaolevasta datasta tuottamaan suhteellisen täydelliset konekopiot.

Sinä olet kujalla. Kuten siis yleensä olet, joten sinänsä ei mitään uutta. Mutta jos perataan nyt yhtään tarkemmin tuota sinun älyvapaata väitettäsi, niin formulat ajavat vuodessa n. 20-22 kisaa. Vuodesta toiseen käytännössä samat radat. Periaatteessa ne pystytään opettamaan ajamaan optimaalisesti nuo kisat ilman ihmistä, käytännössä nykyisillä tiedoilla ei toki mitenkään, minkä myös itse hyvin tiedät. Entäpä sitten tukkirekat? Tai jakeluautot? Niinpä, ne eivät aja samoja reittejä edes viikosta toiseen. Ja niiden pitää myös lastata ja purkaa kuormat. Onnistuuko ilman ihmistä? Aivan oikein, ei onnistu. Ei onistu myöskään edes normaalit bussilinjat, taksiautoista puhumattakaan. Haluatko tietää miksi ei onnistu? Kapasiteetti sinulla kun ei riitä siihen, että osaisit sen itse päätellä.

Ja kun nyt rupeat toki nyyhkimään jotain vastaväitteitä, niin muistutan, että sinun mielestäsi nuo ammatit katoavat 5-10 vuodessa. Tiedät toki itsekin että eivät katoa.