niin sitäkään ei tapahdu jos me jatkamme nykymeininkiä, eli odotamme että joku muu hoitaa asiat kuntoon puolestamme.
Ongelmamme on se, että yritämme vastata haasteeseen taloudellisella kilpailulla, vaikka on hyvin hyvin epätodennäköistä, että se olisi toimiva ratkaisu edessä oleviin ongelmiin edes 50 vuoden aikajänteellä. Koneiden ja koneisiin perustuvien virtaviivaistettujen prosessien kanssa ei vain pysty kilpailemaan ihmistyövoimalla. Kilpailun ase on sosiaalipolitiikka, jolla yhtäältä ohjataan hallitusti raju elintason lasku ja samalla pidetään huoli heikoimmista.
Julkinen keskustelu kuitenkin pyörii työn tekemisen ja tuottavuuden ympärillä. Kansa on saatu uskomaan, että selviämme työn teolla. Tämä on aivan järkyttävää sarvikuonoajattelua, joka on yhtä luovaa kuin Nokian tuhoon johtanut ajattelu. Kuvittelemme, että pystymme vastaamaan uusiin haasteisiin vanhan maailman malleilla aivan samalla tavalla kuin Nokia kuvitteli, että se menestyy samaa toistamalla.