Köyhät sukupolvet

[Byvajet]

Länsimaissa tämä saattaa ehkä ollakin jonkinlainen ongelma. Tämä 70 luvun puolivälin jälkeen syntynyt sukupolvi kun on tottunut siihen, että joku muu hoitaa.

Ihmiset joutuvat nykymaailmassa ottamaan vastuuta aivan eri tavalla kuin ennen, jolloin mentiin muiden mukana könöttämään kouluttamattomana tehtaan portille. Palkat nousivat, duunarit taistelivat itselleen joukkovoimalla oikeuksia, herra (ylioppilas ja maisteri) oli vielä ihan oikea herra ja inflaatio söi asuntolainaa. Nykyään voi joutua kouluttautumaan monta kertaa ja taistelemaan työpaikoista tai tekemään työtä pätkissä tai nollasopimuksilla. Ennen sentään oli Ruotsi, jos Suomessa ei työtä saanut. Ruotsissa sai, täysin kouluttamattomana.

Aikaisemmin elämässä oli ennustettavuus, hallinta ja vahva eteenpäin menemisen meininki. Mummoni on kertonut, että nimenomaan sodanjälkeiset vuosikymmenet olivat onnellista aikaa, koska silloin ihmisillä oli vahva tulevaisuudenusko ja samaan aikaan materiaalinen elintaso kehittyi nopeasti. Avuksi tulivat mm. kodinkoneet, jotka helpottivat perheenäidin arkea merkittävästi.

Hyvin usein minkäänlaisia kouluja käymättömällä nuorella eläkeläisellä on omakotitalo, mökki, siedettävä perheauto ja mukavasti elättävä eläke. Se ei johdu millään lailla hänen sitkeästä luonteestaan, ahkeruudestaan, lahjakkuudestaan tai päämäärätietoisuudestaan vaan yksinkertaisesti siitä, että hän sattui syntymään maailmanaikaan, jossa muiden mukana kulkemalla elämään tuli monenlaista hyvää.

Nyt ovat vallalla toisenlaiset maailmanajat. Samalla tavalla kuin ihmiset aikaisemmin hyötyivät suotuisasta yleisestä kehityksestä, he nyt kärsivät huonosta yleisestä kehityksestä.

 

[Kisapuisto]

Hyvin usein minkäänlaisia kouluja käymättömällä nuorella eläkeläisellä on omakotitalo, mökki, siedettävä perheauto ja mukavasti elättävä eläke. Se ei johdu millään lailla hänen sitkeästä luonteestaan, ahkeruudestaan, lahjakkuudestaan tai päämäärätietoisuudestaan vaan yksinkertaisesti siitä, että hän sattui syntymään maailmanaikaan, jossa muiden mukana kulkemalla elämään tuli monenlaista hyvää.

Siis se mummo/pappa, joka on nyt eläkkeellä, ei ole mielestäsi ollut nuoruudessaan ahkera tai sitkeä vaan hän on ollut puhtaasti onnekas? Että syntyminen 1940- tai 1950-luvulla Suomeen oli lottovoitto verrattuna tähän päivään? Minkä ikäinen sinä itse olet?

Nykyään koulutuksesta on tehty harha. Että kun kouluttautuu yliopistossa, pitäisi sen olla automaatio siihen, että saisi hyvän työn isolla palkalla loppuelämäksi. No ei ole, eikä pidäkään olla. Jos haluaa kouluttautua alalle, jolla on aika varmasti töitä myös tulevaisuudessa eikä se palkkakaan mikään kehno ole, niin äkkiä tulee mieleen esim. putkimies, lähihoitaja, roskakuski tai prosessityöntekijä. Mikä noita yhdistää? Aivan, amis. 18 vuotiaan työelämään ja tienaamaan vs. 30 vuotiaana tohtorina kortistoon kiroamaan maailman epäreiluutta (=omaa hölmöyttä).

 

[Alfred E Neuman]

@Kisapuisto , näinhän tämä menee. Onkin huvittavaa nyt katsoa opiskelijoiden kiukuttelua kun heidän vastikkeetonta rahaansa ollaan laittamassa enemmän vastikkeelliseksi. Eli itse asiassa he eivät menetä juuri mitään vaan osa tuesta siirtyy lainaksi. Tähän vielä on laitettu loistava porkkana, valmistu ajoissa niin osa lainasta annetaan anteeksi.

Ihmiset joutuvat nykymaailmassa ottamaan vastuuta aivan eri tavalla kuin ennen, jolloin mentiin muiden mukana könöttämään kouluttamattomana tehtaan portille. Palkat nousivat, duunarit taistelivat itselleen joukkovoimalla oikeuksia, herra (ylioppilas ja maisteri) oli vielä ihan oikea herra ja inflaatio söi asuntolainaa. Nykyään voi joutua kouluttautumaan monta kertaa ja taistelemaan työpaikoista tai tekemään työtä pätkissä tai nollasopimuksilla. Ennen sentään oli Ruotsi, jos Suomessa ei työtä saanut. Ruotsissa sai, täysin kouluttamattomana.

Aikaisemmin elämässä oli ennustettavuus, hallinta ja vahva eteenpäin menemisen meininki. Mummoni on kertonut, että nimenomaan sodanjälkeiset vuosikymmenet olivat onnellista aikaa, koska silloin ihmisillä oli vahva tulevaisuudenusko ja samaan aikaan materiaalinen elintaso kehittyi nopeasti. Avuksi tulivat mm. kodinkoneet, jotka helpottivat perheenäidin arkea merkittävästi.

Hyvin usein minkäänlaisia kouluja käymättömällä nuorella eläkeläisellä on omakotitalo, mökki, siedettävä perheauto ja mukavasti elättävä eläke. Se ei johdu millään lailla hänen sitkeästä luonteestaan, ahkeruudestaan, lahjakkuudestaan tai päämäärätietoisuudestaan vaan yksinkertaisesti siitä, että hän sattui syntymään maailmanaikaan, jossa muiden mukana kulkemalla elämään tuli monenlaista hyvää.

Nyt ovat vallalla toisenlaiset maailmanajat. Samalla tavalla kuin ihmiset aikaisemmin hyötyivät suotuisasta yleisestä kehityksestä, he nyt kärsivät huonosta yleisestä kehityksestä.

Sanoisin ehkä ennemmin, että nykyaikana pitäisi ottaa vastuuta ihan samalla lailla kuin ennenkin. Ennen ei vain ollut tukiverkostoa sen varalle, että kaikki menee. Tällainen tukiverkosto on nyt ollut olemassa yhden sukupolven ajan, me 70 luvun puolivälin jälkeen syntyneet olemme eläneet koko elämämme tällaisen suojaverkon kanssa.

Nykyisin ilman minkäänlaista koulua käymättömällä on kyllä edessä tuskaiset ajat, tämä on ihan totta. Tästä ei kyllä yksilö voi syyttää muuta kuin itseään.

Anyways, pointtini oli tuossa viestissäni mihin viittasit se, että jos nykysukupolvi on köyhempää kuin edeltäjänsä, niin se johtuu ihan siitä sukupolvesta itsestään. Maailma muuttuu, meidän pitää muuttua mukana. Yksi asia kuitenkin jatkuu sukupolvesta toiseen. Jos et tee jotain hyvinvointisi eteen, niin ei sitä sinulle tee kukaan muukaan.

 

[Byvajet]

Siis se mummo/pappa, joka on nyt eläkkeellä, ei ole mielestäsi ollut nuoruudessaan ahkera tai sitkeä vaan hän on ollut puhtaasti onnekas?

Kyllä. Et voi selittää läntisen maailman korkeaa nuorisotyöttömyyttä laiskuudella, saati sosiaalituilla, koska työttömyys ja nuorisotyöttömyys on korkeaa myös maissa, joissa sosiaalitukia ei ole tai ne ovat aivan mitättömiä.

Alla on sulle video perusduunarista. Entisessä maailmassa nämä olivat ihmisiä, jotka keräsivät mukavan potin. Kuinka kuvittelet heidän pärjäävän nykymaailmassa? Kun suorittavaa ja yksitoikkoista, mutta vähintään kohtuupalkkaista työtä tehnyt tehdasduunari saa potkut viisi kymppisenä tai jo lähempänä kuusi kymppistä, niin pahoinpa pelkään, ettei hän sen jälkeen mitään sankaritekoja esitä. Hänen hyvä palkkansa on perustunut sattumaan eikä ainutlaatuiseen sitkeyteen ja yleviin ominaisuuksiin.

Väitän myös, että nuoremmat sukupolvet ovat selvästi aikaisempia sukupolvia hanakampia pyrkimään eteenpäin, esimerkiksi kouluttautumaan uudestaan, jos kala ei käy pyydykseen. Vanhemman sukupolven ihmiset hokevat vittua ja juovat kaljaa.

Nyt vituttaa - YouTube

 

[Kisapuisto]

Kyllä. Et voi selittää läntisen maailman korkeaa nuorisotyöttömyyttä laiskuudella, saati sosiaalituilla, koska työttömyys ja nuorisotyöttömyys on korkeaa myös maissa, joissa sosiaalitukia ei ole tai ne ovat aivan mitättömiä.

Mikä estää nykyihmistä ostamasta palaa metsää ja raivaamasta sinne peltoa, ostamaan pari kantturaa ja rakentamaan torppaa? Ennen se onnistui ihan hyvin, mutta nykyään ilmeisesti ei. Ei, vaikka olisi pelit ja vehkeet, mitä ei ennen ollut vaan ne pelit ja vehkeet piti ensin tehdä ihan itse jotta pystyi tekemään muuta. Jonkun pitäisi sekin tehdä nykyihmisen puolesta. Olisi lämpöä ja katto pään päällä, olisi ruokaa, olisi töitä. Mutta kun ei olisikaan muiden valmiiksi eteen kantama helppo elämä.

Nykyään saa katon pään päälle jos vaan viitsii hakemukset täytellä. Rahaa saa sossusta ja rahalla ruokaa ja vaatteita kaupasta. Sähköä pistorasiasta niin paljon kuin kehtaa kuluttaa. On sisävessat ja suihkut ja sähkösaunat. Mutta kyllä ennen oli helpompaa, ei tarvinnut kuin laiskotella ja kaikki tuli valmiina pöytään. Eiku hetkinen...

Väitän myös, että nuoremmat sukupolvet ovat selvästi aikaisempia sukupolvia hanakampia pyrkimään eteenpäin, esimerkiksi kouluttautumaan uudestaan, jos kala ei käy pyydykseen. Vanhemman sukupolven ihmiset hokevat vittua ja juovat kaljaa.

Ja se vanhempi sukupolvi on tyytyväisiä siihen. Nuoremman sukupolven pitäisi saada kuoharia ja kannabista. Ja vasta sitten hokea sitä vittua.

 

[adolf]

Ehkä ne parhaat ajat meni jo, ja olihan tuossa monta kymmentä vuotta milloin koko ajan mentiin parempaan vähitellen.

Minusta se oli hyvä pointti jossain näissä ajankohtaisohjelmissa kun tuli se huomio esiin, että Eurooppaa lähdettiin rakentamaan 2. maailmansodan jälkeen ihan raunioista. Silloin kasvu on vahvaa, kun aluksi ei ole mitään. Jatkuva kasvu? En tiedä, ei minulla riitä ainakaan kapasiteetti sanomaan että onko semmoinen ylipäätänsä mahdollista vaiko eikö.

 

[Denverin Munasyndi]

Onkin huvittavaa nyt katsoa opiskelijoiden kiukuttelua kun heidän vastikkeetonta rahaansa ollaan laittamassa enemmän vastikkeelliseksi. Eli itse asiassa he eivät menetä juuri mitään vaan osa tuesta siirtyy lainaksi. Tähän vielä on laitettu loistava porkkana, valmistu ajoissa niin osa lainasta annetaan anteeksi.

On kyllä loistava porkkana. Valmistu "ajoissa" niin velkaa ei sentään jää yli kymppitonnia roikkumaan. Käytännön tasolla uudistus tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että opiskelijat tulevat työskentelemään opintojen ohessa entistä enemmän ja valmistumisajat venyvät entisestään. Jos porkkana olisi luokkaa 2/3 lainasta anteeksi, niin asia olisi eri. Vaadittavat valmistumisajat olisi hyvä katsoa myös alakohtaisesti.

Anyways, pointtini oli tuossa viestissäni mihin viittasit se, että jos nykysukupolvi on köyhempää kuin edeltäjänsä, niin se johtuu ihan siitä sukupolvesta itsestään. Maailma muuttuu, meidän pitää muuttua mukana. Yksi asia kuitenkin jatkuu sukupolvesta toiseen. Jos et tee jotain hyvinvointisi eteen, niin ei sitä sinulle tee kukaan muukaan.

Aikaisemmat sukupolvet ovat kuitenkin päässeet nauttimaan hieman erilaisista yrittämis- ja ansaitsemisolosuhteista. Toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 1990 asti (Suomessa) tasaisen korkea talouskasvu. Inflaatio söi lainat pois ja mahdollisti pääoman keräämisen. Palkkataso oli kohtuullinen myös täysin koulutusta vaatimattomilla aloilla ja korkeammista opistoista valmistuneet pääsivät saman tien työelämään turvattuihin pesteihin. Jne. Jne. Olen täysin samaa mieltä siitä, että turha kiukuttelu ei auta ja maahan on turha jäädä makaamaan, mutta on lyhytnäköistä haihattelua vähätellä nykyisen sukupolven tahtoa pyrkiä varmistamaan ja parantamaan omaa hyvinvointiaan. Todelliset haasteet maton alle ja kannustava taputus selkään?

 

[apulais-GM]

Aikaisemmin elämässä oli ennustettavuus, hallinta ja vahva eteenpäin menemisen meininki. Mummoni on kertonut, että nimenomaan sodanjälkeiset vuosikymmenet olivat onnellista aikaa, koska silloin ihmisillä oli vahva tulevaisuudenusko ja samaan aikaan materiaalinen elintaso kehittyi nopeasti. Avuksi tulivat mm. kodinkoneet, jotka helpottivat perheenäidin arkea merkittävästi.

Hyvin usein minkäänlaisia kouluja käymättömällä nuorella eläkeläisellä on omakotitalo, mökki, siedettävä perheauto ja mukavasti elättävä eläke. Se ei johdu millään lailla hänen sitkeästä luonteestaan, ahkeruudestaan, lahjakkuudestaan tai päämäärätietoisuudestaan vaan yksinkertaisesti siitä, että hän sattui syntymään maailmanaikaan, jossa muiden mukana kulkemalla elämään tuli monenlaista hyvää.

Tätä olenkin miettinyt, että minkä verran siitä 40-80 -lukujen kasvun ajasta olikaan ahkerien ihmisten ansiota, ja mikä johtui vain yleisestä läntisten maiden talouskasvusta ja poliittisista asioista.
Esimerkiksi sekin, kun Suomessa kuulemma oli köyhyyttä ja työttömyyttä ja lähdettiin Ruotsiin, mutta sitten/samaan aikaan käynnistettiin joku maaseudun teollistamisohjelma. Perustettiin erilaisia tehtaita sinne tänne maaseudun paikkakunnille ja siinä oli joku valtion tukihomma, että mitä syrjäisemmälle seudulle tehdas perustettiin niin sitä enemmän sai tukea tai lainaa tai jotenkin näin.
Nyt sitten vuosien mittaan monet niistä tehtaista on suljettu kun ei enää kannata. Näistä löytyy todella paljon esimerkkejä, sellaisia joista ei kerrota isoilla otsikoilla ja jotka eivät jää mieleen. Ja sehän on ollutkin jo monta vuotta ihan perussettiä, että niin ja niin monta vähennetään ja tuotantolaitos suljetaan, xx ihmistä menettää työnsä.

Viimeksi eilen luin lehdestä, että se Ahvenen maan sipsitehdas on uhan alla ja luultavasti suljetaan ensi vuonna.

Ei ole kilpailukykyä teollisuudessa, joka ennen tarjosi paljon työpaikkoja. Muistelin jotain, että 2000-luvulla olisi hävinnyt 40 000 teollisuuden työpaikkaa, mutta Googlesta katsomalla löytyi tuollainen juttu viime syksyltä:
Teollisuuden raju syöksykierre – jopa 100 000 työpaikkaa hävinnyt | Yle Uutiset | yle.fi

Kekkosen aikaan ei ollut ihan niin paljon tarjontaa eikä niin kätevät kansainväliset markkinat kuin nykyään. Eikä kiinalaiset tehneet samoja asioita paljon halvemmalla.
Mutta totta on sekin, että ihmiset olivat ahkerampia joskus ennen.

 

[heavy]

On kyllä loistava porkkana. Valmistu "ajoissa" niin velkaa ei sentään jää yli kymppitonnia roikkumaan.

Kuulun siihen sukupolveen jonka piti rahoittaa opiskelu pääasiallisesti lainalla. Valmistuttuani valtion korkotuki lakkasi ja silloin lainankorkoni oli reilu 13%. Mitään velkojen anteeksiantoakaan ei ollut tarjolla. Eli uskon että nykyisetkin nuoret voisivat ottaa enemmän vastuuta omasta elintasostaan opiskeluaikanaan.

 

[Denverin Munasyndi]

Kuulun siihen sukupolveen jonka piti rahoittaa opiskelu pääasiallisesti lainalla. Valmistuttuani valtion korkotuki lakkasi ja silloin lainankorkoni oli reilu 13%. Mitään velkojen anteeksiantoakaan ei ollut tarjolla. Eli uskon että nykyisetkin nuoret voisivat ottaa enemmän vastuuta omasta elintasostaan opiskeluaikanaan.

Lähinnä tarkoituksena oli kritisoida sitä, että porkkanaa mainostetaan "loistavana". 20-30 tuntia duunia per viikko on melko voimakas panostuksena omaan elintasoon, mutta siitä lähinnä syyllistetään, koska tämän takia ei valmistu työttömäksi 2-3 vuotta nykyistä aikaisemmin.

 

[Morgoth]

Minusta se oli hyvä pointti jossain näissä ajankohtaisohjelmissa kun tuli se huomio esiin, että Eurooppaa lähdettiin rakentamaan 2. maailmansodan jälkeen ihan raunioista. Silloin kasvu on vahvaa, kun aluksi ei ole mitään. Jatkuva kasvu? En tiedä, ei minulla riitä ainakaan kapasiteetti sanomaan että onko semmoinen ylipäätänsä mahdollista vaiko eikö.

Kenties tarvitaan uusi sota, joka tuhoaa infastruktuurin. Sen jälkeen menee mukavasti ainakin 10-20 vuotta, kun kaikki pitää rakentaa uudestaan. Aikaa ja mahdollisuutta kaikenlaisia pelkkään oleskeluun ja filofosointiin ei ole, kun kaikki pitää rakentaa tyhjästä. Olisihan tuo ehkä hieman karua, mutta onhan Eurooppa ollut sotimatta jo 70 vuotta.

 

[MPN]

Ennen lainauksia haluan sanoa että monesta asiasta olen kanssasi samaa mieltä, mutta ehkä nyt kärjistät asioita hieman liikaa ja unohtuu pari pientä pointtia.

Siis se mummo/pappa, joka on nyt eläkkeellä, ei ole mielestäsi ollut nuoruudessaan ahkera tai sitkeä vaan hän on ollut puhtaasti onnekas?

Otetaan mukaan nyt nuo eläkeikää lähestyvät, niin kyllähän työnsaanti silloin oli helpompaa ja palkka nousi rajusti, työntekijöitä rekryttiin futis- tai jäkistaitojen perusteella että saatiin voitettua toinen osasto tai joku muu puulaaki. Tai sitten odotettiin portilla että olisiko töitä, nuo tienaavat nykyään sen 60-100k€ vuodessa ja koulutus tuli tex willeristä. Myöskin tuo eläke noilla on puhtaasti onnea taikka kusetusta, miksi sitä haluaa sanoa. Et tule itse saamaan samaa eläkettä vaikka olisit tienannut enemmän (ja maksanut enemmän eläkemaksuja) kuin tuo "kultainen sukupolvi". Venäjän kauppa veti huonoinakin aikoina ja venäjän oli ostettava tavaraa hinnalla millä hyvänsä, jotta velvoitteet täyttyivät.

Mikä estää nykyihmistä ostamasta palaa metsää ja raivaamasta sinne peltoa, ostamaan pari kantturaa ja rakentamaan torppaa? Ennen se onnistui ihan hyvin, mutta nykyään ilmeisesti ei. Ei, vaikka olisi pelit ja vehkeet, mitä ei ennen ollut vaan ne pelit ja vehkeet piti ensin tehdä ihan itse jotta pystyi tekemään muuta. Jonkun pitäisi sekin tehdä nykyihmisen puolesta. Olisi lämpöä ja katto pään päällä, olisi ruokaa, olisi töitä. Mutta kun ei olisikaan muiden valmiiksi eteen kantama helppo elämä.

Oletko verrannut nykytaloja ja sitten (alkuperäisiä) rintamamiestaloja? Onko rakennusmääräykset tuttuja? Nykyihminen tarvitsee arkkitehdin luonnokset, rakenne-, sähkö-, lvi- ja monta muuta suunnitelmaa ennenkuin edes rakennuslupa irtoaa. Sitten rakennustarkastaja käy tsekkailemassa että kaikki on kunnossa. Liittymismaksut (sähkö, viemäröinti ja vesi) yms. Kyllä se on oikeasti niin helvetin hankalaa nykyisin.

Mutta sitä aiempaa juttua nykyihmisten tyhmyydestä ja heidän käsityksestään köyhyydestä, en linkkaa. Mutta samaa mieltä siitä, melkein sanasta sanaan.

 

[Kisapuisto]

Ennen lainauksia haluan sanoa että monesta asiasta olen kanssasi samaa mieltä, mutta ehkä nyt kärjistät asioita hieman liikaa ja unohtuu pari pientä pointtia.

Kyllä, kärjistin tekstissäni. Se on selvä.

Oletko verrannut nykytaloja ja sitten (alkuperäisiä) rintamamiestaloja? Onko rakennusmääräykset tuttuja? Nykyihminen tarvitsee arkkitehdin luonnokset, rakenne-, sähkö-, lvi- ja monta muuta suunnitelmaa ennenkuin edes rakennuslupa irtoaa. Sitten rakennustarkastaja käy tsekkailemassa että kaikki on kunnossa. Liittymismaksut (sähkö, viemäröinti ja vesi) yms. Kyllä se on oikeasti niin helvetin hankalaa nykyisin.

Tästä täytyy sanoa sen verran, että ei tarvita sähköpiirustuksia jos ei ole aikomusta asentaa sähköjä. Ei tarvita viemäröinti- tai vesisuunnitelmia jos ei ole sisävessaa, suihkua eikä sisälle tulevaa vettä. Ei tarvittu ennenkään, ei tarvita nykyäänkään. Muista rakennusmääräyksistä en osaa sanoa mitään varmaa, mutta uskaltaisin väittää, että arkkitehdin piirustuksiakaan ei tarvita "perustönön" pykäämiseen.

 

[MPN]

Tästä täytyy sanoa sen verran, että ei tarvita sähköpiirustuksia jos ei ole aikomusta asentaa sähköjä. Ei tarvita viemäröinti- tai vesisuunnitelmia jos ei ole sisävessaa, suihkua eikä sisälle tulevaa vettä. Ei tarvittu ennenkään, ei tarvita nykyäänkään. Muista rakennusmääräyksistä en osaa sanoa mitään varmaa, mutta uskaltaisin väittää, että arkkitehdin piirustuksiakaan ei tarvita "perustönön" pykäämiseen.

Pesuvedet eivät saa enää mennä pihasaunasta naapurin pellolle. En ole ihan varma, mutta jos ei ole sisälle tulevaa vettä, vessaa tai suihkua, niin se ei taida nykyään täyttää talon määritelmää, eli kaava-alueella rakennusluvan saaminen voi olla kohtalaisen hankalaa. Kaavoittamaton alue on sitten jo ihan oma lukunsa, riippuu paljon siitä kenen kanssa asioi. Perustönöönkin tarvitaan helvetin kauhea kasa lupia ja piirustuksia. Ja korjaan sen verran ettei välttämättä arkkitehdin piirustuksia, vaan arkkitehtonisia(?), jos ymmärrät mitä tarkoitan. Oikeaa nimeä ei tule nyt niille mieleen. Mutta sitten talon ilmanvaihto (nurkista ja ikkunoiden pielestä vaihtuva ilma ei kelpaa), eristykset, hyörynsulut yms. Ei nuo vanhat rintamamiestalot ole rakennettu mystisten kirvesmiesten toimesta, vaan normaalien ihmisten, mutta lupaviidakko ja määräykset olivat oikeasti hieman erilaisia. Nuo ovat oikeasti rakenteeltaan kohtuullisen helppoja, energialuokka sama kuin teltassa ja suurinta osaa on rempattu helvetisti nyt jälkikäteen. Näytäppä nykyään rakennustarkastajalle uudiskohteessa sahanpuruja ja sanomalehtiä eristeenä.

 

[Kisapuisto]

Pesuvedet eivät saa enää mennä pihasaunasta naapurin pellolle. En ole ihan varma, mutta jos ei ole sisälle tulevaa vettä, vessaa tai suihkua, niin se ei taida nykyään täyttää talon määritelmää, eli kaava-alueella rakennusluvan saaminen voi olla kohtalaisen hankalaa. Kaavoittamaton alue on sitten jo ihan oma lukunsa, riippuu paljon siitä kenen kanssa asioi. Perustönöönkin tarvitaan helvetin kauhea kasa lupia ja piirustuksia. Ja korjaan sen verran ettei välttämättä arkkitehdin piirustuksia, vaan arkkitehtonisia(?), jos ymmärrät mitä tarkoitan. Oikeaa nimeä ei tule nyt niille mieleen. Mutta sitten talon ilmanvaihto (nurkista ja ikkunoiden pielestä vaihtuva ilma ei kelpaa), eristykset, hyörynsulut yms. Ei nuo vanhat rintamamiestalot ole rakennettu mystisten kirvesmiesten toimesta, vaan normaalien ihmisten, mutta lupaviidakko ja määräykset olivat oikeasti hieman erilaisia. Nuo ovat oikeasti rakenteeltaan kohtuullisen helppoja, energialuokka sama kuin teltassa ja suurinta osaa on rempattu helvetisti nyt jälkikäteen. Näytäppä nykyään rakennustarkastajalle uudiskohteessa sahanpuruja ja sanomalehtiä eristeenä.

Olet varmasti oikeassa tuossa tekstissäsi enkä ala tästä väittelemään. Sen verran vaan, että minä en puhunut rintamamiestaloista siinä viestissä, jota ekan kerran lainasit. Vaan keskelle metsää raivatusta pellosta ja itse rakennetusta talosta siellä. Kyllä mä uskoisin, että nykyäänkin jos haluat raivata metsästä pläntin ja rakentaa sellaisen tönön kuin sata vuotta sitten, niin mikään ei sitä estä. Kun ei ole sähköä, ei vettä, ei viemäröintiä, niin mikä estää? Sama kuin kesämökki nykyään, mutta vain ympäri vuoden asuttava, onko siinä jotain rajoituksia että sellaisessa talossa pitäisi lain mukaan olla jotain mukavuuksia?

 

[Panther Claw]

Kisapuisto taitaa nyt unohtaa talkooväen/apuvoiman merkityksen. Vai meinaatko että ennen kaikki tekivät kaiken alusta loppuun itse?

 

[Kisapuisto]

Kisapuisto taitaa nyt unohtaa talkooväen/apuvoiman merkityksen. Vai meinaatko että ennen kaikki tekivät kaiken alusta loppuun itse?

En meinaa. Mutta kyllä ennen tehtiin paljon enemmän ihan itse kuin mitä nykyään tehdään. Ja yhteisöllisyys oli voimissaan, siis kun joku rakensi navetan niin koko kylä osallistui siihen ruokapalkalla. Ja seuraavana kesänä rakennettiin navetta naapuriin samalla mentaliteetilla, jne. Nykyään ei olla itse valmiita tekemään juuri mitään, odotetaan että kaikki tulee valmiina. Ja jos joku auttaa, niin vastapalvelus ei "tule kuuloonkaan".

 

[Byvajet]

Jos joku tahtoo katsoa, niin tuossa on viisiosainen sarja perinteisestä hirsirakentamisesta. Nykyihminen oppinee kuitenkin helpommin valmismökin pystytyksen.

Jos viranomaista ei olisi, omakotimainen mökkiasuminen olisi epäilemättä paljon suositumpaa. Siinä pääsee halvalla omaan rauhaan.

 

[mjr]

Tuon sodanjälkeisen aikakauden suhteen pitää muistaa myös inflaatio, mikä jatkuvasti söi lainoja - nykypäivän näkökulmasta ne vuosikymmenet olivat tiettyä jatkuvan ylikuumentumisen aikaa: taloudellinen toimeliaisuus ei kun vain kasvoi jatkuvasti ja laskukaudet jäivät lopulta lyhyiksi ja heikoiksi, jopa 70-luvun alun lama oli kevyttä kauraa verrattuna 90-lukuun ja tähän v. 2008 alkaneeseen huonojen suhdanteiden aikaan.

 

[MPN]

keskelle metsää raivatusta pellosta ja itse rakennetusta talosta siellä. Kyllä mä uskoisin, että nykyäänkin jos haluat raivata metsästä pläntin ja rakentaa sellaisen tönön kuin sata vuotta sitten, niin mikään ei sitä estä.

Rakennuslupa siihenkin pitäisi saada, vaikka sitten autotallin nimellä. Nuokaan eivät joka kunnassa helppoja asioita ole. Eli et vaan voi päättää että ostan tuon palan metsää ja rakennan siihen "mökin".

Lisätään vielä että 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneet taitavat olla ensimmäisiä jotka sitten joskus ovat oikeasti eläkkeensä ansainneet (jos se on vielä silloin olemassa).

 

[Tarinankertoja]

Kouluttamattomat tai vähän koulutetut dissaa koulutusta, koska eivät ole koulutettuja eivätkä näin ymmärrä koulutuksen yhteyttä hyvinvointiin. Mitä koulutetumpi väestö, sitä parempi yhteiskunta. Pohjoismaat ja Kanada liidaa koulutustasossa ja onnellisuudessa ja varallisuudessa.

Ilman korkeakoulutettuja humanisteja meillä ei olis terveyskeskusjärjestelmää, alhasta lapsikuolleisuutta, peruskoulua tai vaikkapa äitiyspakkasta. Luuletteko että nää on jonkun duunarin keksintöjä?

Ja etukäteen ei voi tietää mikä korkeakoulutus on SE josta kansantaloudelle löytyy innovaatio. Itämongolian murteiden tutkiminen voi johtaa Baabelinkala sovellukseen, youll never know.

Koulutuksen merkitys korostuu aina pienissä maissa, koska massoja ei ole tekemään suuruusekonomisia ratkasuja.

Mitä tää köyhtyviin ikäpolviin liittyy... Siinä, että teknologinen murros vie nyt bulkkityön lisäksi asiantuntijatöitä. Joten ratkasu olisi nimenomaan edelleen nostaa keskimäärästä koulutustasoa. Ja sen pitäs olla houkuttelevaa, jotta ne kaikki lahjakkuudet saadaan imuroitua mukaan.

Koulutustason lasku johtaa juuri sen väestönosuuden kasvuun, joilta automaatio poistaa työt. Tuottavuuden kasvun hyödyt kanavoituu Piketyn mallin mukaan harvoille, joka on uhka yhteiskuntajärjestykselle. Joku moitti perustuloa (toki ymmärtämällä sen väärin ja olemalla muutenkin vähän pihalla), mutta sellasin konstein tuottavuudenkasvua pystyisi kanavoimaan näille muuten ulkopuolelle jääville (joista tulee yhteiskuntavakauden uhka ja vakaus on taas aika perusedellytys toimivaan valtioon).

Ehkä tälläset on liian monimutkasia autonkuljettajien (suomen yleisin ammattinimike) ymmärtää?

 

[Alfred E Neuman]

On kyllä loistava porkkana. Valmistu "ajoissa" niin velkaa ei sentään jää yli kymppitonnia roikkumaan. Käytännön tasolla uudistus tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että opiskelijat tulevat työskentelemään opintojen ohessa entistä enemmän ja valmistumisajat venyvät entisestään. Jos porkkana olisi luokkaa 2/3 lainasta anteeksi, niin asia olisi eri. Vaadittavat valmistumisajat olisi hyvä katsoa myös alakohtaisesti.

Onhan tuo nyt erinomainen porkkana. Se opiskelu kun itsessään on opiskelijalle maksutonta jo nyt. Kovin montaa maata maailmasta ei löydy jossa näin on. Miksi tämä aina unohdetaan kun puhutaan opiskelijoiden kurjista oloista? Näiden uudistusten jälkeenkin valtio, eli veronmaksajat, antavat opiskelijoille vastikkeetonta rahaa tukemaan opintoja.

Mun mielestä opiskelijoita pitäisi kannustaa käymään osa-aika töissä siinä opintojen lomassa. Saisi samalla työkokemusta, ei välttämättä alakohtaista mutta kokemusta kuitenkin, ei olisi aikaa ryypätä niin paljoa, ja rahaakin siinä sivussa ansaitsisi. Näinhän ne meitä edeltävät sukupolvet on tehneet.

Aikaisemmat sukupolvet ovat kuitenkin päässeet nauttimaan hieman erilaisista yrittämis- ja ansaitsemisolosuhteista. Toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 1990 asti (Suomessa) tasaisen korkea talouskasvu. Inflaatio söi lainat pois ja mahdollisti pääoman keräämisen. Palkkataso oli kohtuullinen myös täysin koulutusta vaatimattomilla aloilla ja korkeammista opistoista valmistuneet pääsivät saman tien työelämään turvattuihin pesteihin. Jne. Jne. Olen täysin samaa mieltä siitä, että turha kiukuttelu ei auta ja maahan on turha jäädä makaamaan, mutta on lyhytnäköistä haihattelua vähätellä nykyisen sukupolven tahtoa pyrkiä varmistamaan ja parantamaan omaa hyvinvointiaan. Todelliset haasteet maton alle ja kannustava taputus selkään?

Enhän minä mitään vähättele. Mielestäni vaan nykyinen sukupolvi, eli me, nimenomaan ei pyritä varmistamaan ja parantamaan omaa hyvinvointiamme. Me odotamme, että joku tekee sen meille (mitä ei taatusti tapahdu). Tämä on sellainen juttu, jonka pitää mielestäni muuttua.

 

[Byvajet]

Mielestäni vaan nykyinen sukupolvi, eli me, nimenomaan ei pyritä varmistamaan ja parantamaan omaa hyvinvointiamme.

Meidän sukupolvemme haaste on luoda järjestelmä, jonka keskiössä ei ole työn tekeminen. On täysin absurdi ajatus, että tulevaisuuden yhteiskunta voisi perustua työhön, koska tekniikka tuhoaa työllisyyden tehokkaasti. Meidän vastuumme on siis luoda sosiaalipolitiikkaa, joka jakaa koneiden tekemän tuloksen tasapuolisesti eri ihmisille. Yhtä lailla olemme vastuussa siitä, että lopetamme turhan kuluttamisen ja luomme järjestelmän, joka säästää maapallon myös tuleville sukupolville.

Meidän aikamme ihmisten vastuuta on oppia olemaan jouten ja muokata järjestelmä sellaiseksi, että se onnistuu.

 

[Alfred E Neuman]

Meidän sukupolvemme haaste on luoda järjestelmä, jonka keskiössä ei ole työn tekeminen. On täysin absurdi ajatus, että tulevaisuuden yhteiskunta voisi perustua työhön, koska tekniikka tuhoaa työllisyyden tehokkaasti. Meidän vastuumme on siis luoda sosiaalipolitiikkaa, joka jakaa koneiden tekemän tuloksen tasapuolisesti eri ihmisille. Yhtä lailla olemme vastuussa siitä, että lopetamme turhan kuluttamisen ja luomme järjestelmän, joka säästää maapallon myös tuleville sukupolville.

Meidän aikamme ihmisten vastuuta on oppia olemaan jouten ja muokata järjestelmä sellaiseksi, että se onnistuu.

Olen vähän eri linjoilla tuosta, mikä on meidän sukupolvemme tehtävä, mutta ei siitä sen enempää. Vaikka tuo mainitsemasi juttu olisikin haasteemme, niin sitäkään ei tapahdu jos me jatkamme nykymeininkiä, eli odotamme että joku muu hoitaa asiat kuntoon puolestamme.

 

[MPN]

Onhan tuo nyt erinomainen porkkana. Se opiskelu kun itsessään on opiskelijalle maksutonta jo nyt. Kovin montaa maata maailmasta ei löydy jossa näin on. Miksi tämä aina unohdetaan kun puhutaan opiskelijoiden kurjista oloista? Näiden uudistusten jälkeenkin valtio, eli veronmaksajat, antavat opiskelijoille vastikkeetonta rahaa tukemaan opintoja.

Ensiksi tuon esille että itse en opintorahaa nosta, eli en nauti "ilmaisesta rahasta". Varsinkin jenkeissä korkeakoulutus takaa pitkälle isot tilit ja koulutus on iso sijoitus tulevaisuuteen. Suomessa ei näin oikeastaan ole, yleensä eläkeikää lähestyessä tuo koulutettu menee "amisviiksien" ohi, koko elämän ansioissa siis. Mutta silloinkuin opiskelin ja nautin opintotukea, niin itseäni eniten vitutti opintotuki suhteessa työttömyystukeen. Työttömyystukihan se vasta vastikkeetonta rahaa on. Jos mennään kadulle ja valitaan ensimmäinen opiskelija sekä ensimmäinen työtön jotka vastaantulevat, niin kumpi oletusarvoisesti tulee maksamaan enemmän veroja yhteiskunnalle? Itse löisin rahani kiinni opiskelijan puolesta. Eli opintotuki on myös valtion satsausta tulevaisuuteen, Nokiakin pohjautui(/pohjautuu) pitkälti korkeakoulutukseen, josta valtio on kuitenkin saanut jokusen veroeuron ja markan. Mielestäni opintotuki voitaisiin hyvin korvata työttömyystuella (ansiosidonnaisella ja työttömyystuellahan pääsee nykyäänkin, tiettyjen ehtojen täyttyessä, opiskelemaan). Ja pitäisi muuten työttömiäkin kannustaa käymään osa-aikatöissä siinä sohvalla makailun ohella.

Jos opiskelu takaisi jenkki-tyyliin helkutin isot tulot, eikä n. kansakunnan mediaanipalkkaa, niin kannattaisin opintotuen poistamista ja sen rahoittamista kokonaan lainalla. Nyt rööki huulessa ysiluokkaan koulunsa lopettanut vetää 60-80k€ ahtaajana ja lukion (3v) + maisteriksi (5-6v) lukenut luokanopettaja saa sen 40k€. Kärjistetty esimerkki, puuttumatta ammattien "oikeaan" palkkatasoon tai vaativuuteen taikka yhtään mihinkään muuhun. Korkeakoulutettu tekee muistaakseni jonkun laskelman mukaan pidemmän työuran ja maksaa loppuvaiheessa helvetin paljon enemmän veroja. Perustelut taisivat olla että levyseppä/hitsari/kirvesmies jää sairauseläkkeelle 50-55v ikäisenä ja korkeakoulutetun palkka nousee jyrkemmällä kertoimella, jolloin tuosta 55v lähtien hyöty realisoituu pitkälti yhteiskunnalle. Mahdollisesti vielä 10-15v kun toinen jo nostaa eläkettään. Jolloin korkeasti koulutetun eläke-aika myös pienenee (lyhyempi aikaväli eläkekahvista haudanlepoon).

Meidän sukupolvemme haaste on luoda järjestelmä, jonka keskiössä ei ole työn tekeminen. On täysin absurdi ajatus, että tulevaisuuden yhteiskunta voisi perustua työhön, koska tekniikka tuhoaa työllisyyden tehokkaasti.

Oletko nyt vuoden näistä asioista jo saarnannut? En mitenkään vähättele tai sano että olisit yksiselitteisesti väärässä, mutta vähän radikaali kuva sinulla on. Skynet aiheuttaa massatyöttömyyttä ja rahaa jaetaan vain ovista ja ikkunoista? Jos oikeasti tilanne menee siihen että koneet korjaavat itsensä, tekevät työt ja rakentavat lisää koneita, eli kehittävät itselleen keinoälyn, niin mihin ihmisiä tarvitaan? Tai mihin koneet ihmisiä tarvitsevat?