Melkeinpä sama se kuka siellä Anderssonin, Corson ja Koiviston takalinjoilla seisoskelee, niin plussia ropisee pakillekin, joka siellä pelaa. Ja kun saa vielä rutkasti ylivoima-aikaa, niin tokihan pisteitäkin tulee. Vaan kun näkee nykyisin pelejä, eikä tee ns. anaalilyysejään vain teksti-tv:n ja ja maalikoosteiden perusteella, niin tänäänkin kun hallilla olin, niin kyllä se Mikkola ei vain ole enää sitä mitä on joskus ollut, vaan heikompi.
Niinpä, asiahan on yksinkertaisesti sillä lailla että silmät valehtelevat, mutta tilastot eivät. Tästä tuli viime kaudella väiteltyä koskien Hyvöstä, joka kaikesta flegmaattisuudestaan ja olemattomasta puolustusasenteesta huolimatta oli mittareilla mitattuna joukkueen parhaimmistoa. Tuolloin mulle valkeni tämä jääkiekon syvin olemus ja se, että millään mitä kentällä tapahtuu ei ole merkitystä, paitsi jos se näkyy tilastoissa.
Tokihan pakit saa hyvien hyökkääjien takana plussia, sehän on selvä. Kysymys kuuluukin, että miksi jotkut (esim Corson kenttä) saa vähemmän miinuksia. Tämänhän voisi ajatella toisinkin päin, eli jos on hyvät pakit, niin helppohan siinä on hyökkääjänä olla, kun ei tule juuri koskaan miinuksia. Niin ja kaikesta huolimatta tuo + / - tilasto on toisinaan aika suhteellinen käsite. Vastustaja vetää läpiajosta tolppaan ja vastahyökkäyksestä pompotellaan räkämaali niin tulee plussaa ja sitten jos vastustaja tekeekin läpiajosta maalin, niin tulee miinusta. Mutta ajattelisin, että näin pitkällä aikavälillä (Mikkolalla ties montako kautta putkeen eri pakki -ja ketjukavereiden kanssa suht hyvät plussat) tulee selväksi se, että keskimäärin pelaajasta on paljon enemmän hyötyä joukkueelle kuin haittaa.
Ainahan se pitää olla joku jota sormella osoittaa, olkoon sitten Suutarinen, Ek, Lotvonen, Jaakola tai vaikka Mikkola jos ei muitakaan löydy.
Bume oli kaikessa parempi kuin oletin, joukkueen ykköspakki. Ohtamaa oli jälleen eleettömän varma.
Bumen syötöt olivat ainakin eka pelissä loistavia, valtava ero koko muuhun pakistoon. Vaikeista ja ahtaista paikoista aina lapaan. Siinä on nuorilla hyvä esimerkki ja kait tuo syöttäminen kertoo siitä, että on tullut ahtaammassa laatikossa pelattua jossa aikaa on entistä vähemmän. Muuten kärppien puolustus näyttää nyt aika hyvältä, Ohtamaa on kehittynyt kauden aikana todella paljon ja uskaltaa nousta rohkeasti hyökkäyksiin mukaan. Grönholm on myös parantanut kovasti kauden aikana, menee edelleen miljoonaa hyökkäyksen kärkenä mutta omassa päässä satumaiset hasardit ovat vähentyneet huomattavasti. Tuohon vielä Järventie, niin alkaa olla melkolailla hyvä pakisto tähän liigaan. Kukkosesta saa haaveilla ja olisi hienoa jos tulisi, mutta muiden pysyessä terveenä pärjätään oikein hyvin näilläkin.
