Kärppien pelillinen yleisilme ja imagollinen laatutekeminen

[Lisäalueen mies]

Sori, nipotan - viime kaudella tässä vaiheessa 7 pistettä. Avauskierros voitettiin, ja se mukava voittoputki alkoi juurikin viidennestä pelistä.

Nipota vain... ja ihan aiheesta, pienessä kaljanhöyryssä muisti pätki eilen illalla viime kauden alkupeleistä.
Samaa mieltä kanssasi tuosta hyokkäyssuunnan pelistä, hakemisessa se vielä on. Tehtyä maalia kohden joudutaan tekemään pirusti töitä, rentous katoaa maalipaikossa kun yritystä on niin hirveästi. Sama näkyy ylivoimapelissä, siinä Kärpät on sarjan kolmanneksi huonoin, kolme yv-maalia viidessä pelissä, 16.23 min. ylivoimaa aina tehtyä maalia kohden, parannettavaa todella paljon.
Alivoima sitten alkaa olla kohdallaan, vain kaksi alivoimamaalia tällä kaudella, vastustajat ovat saaneet hieroa 21,45 min. ylivoimaa tehtyä maalia kohden.
Peliajoista sen verran, että vaikka puolustuspäässä on noita loukkaantumisia ollut ihan riittävästi, niin Karalahden peliajat ovat itselle kyllä pieni yllätys. Eilisessä HPK-matsissa Jere oli jäällä 22,05 minuuttia, eniten koko joukkueessa, toivottavasti kunto tässä vaiheessa kestää ettei tule yliväsymistä heti kauden alussa ja siitä johtuvia mahdollisia loukkaantumisia.

 

[Jippo Kenguru]

Ajan kysymys

Onhan totta että kaikki odottaa vain ja ainoastaan voittoja, selkeitä voittoja sekä murskavoittoja. Niinku hyvin monet kuitenkin tietävät, materiaalissa on tapahtunut kuitenkin hirvittävä muutos. Ykköskenttää ei enää ole, vaikkakin Brosin kenttä ottaa paljon vastuuta yv:llä. Kolme, jopa neljä todella pelillisesti taitavaa kenttää, joilta kaikilta voisi odottaa tulosta. Uskoisin kärppien "4" kentän pääsevän kokoonpanossaan melkein mihin tahansa muuhun joukkueeseen Jokereita lukuunottamatta. Puolustuskalusto on huippuluokkaa, joskin aika keskeneräinen (Jere, Ivan mm.), mutta mm. Lehtosen paluu antaa aihetta hymyyn. Takalinjoilta löytyy useampikin kiekollinen pakki, joten yv:n ongelmat tulevat olemaan muisto vain. Lisäksi yksikään ketju ei entisessä koostumuksessaan, ja lisäksi paljon "tähtipelaajia" joilla ottaa aikaa soveltua tasaiseen peluuttamiseen. Onneksi Oululainen työmoraali ja kulttuuri ei anna enää tilaa suurille floppauksille, jos on koskaan antanutkaan. Monilla muilla suurilla joukkueilla on ollut vaikeuksia saada tähtisikermää toimimaan, mutta uskon Jalosen siitä selviytyvän... On vain ajan kysymys kun Kärpät saa pelin uomiinsa, ja silloin on vastujajalla ilta toisensa jälkeen vaikeaa.... Viimeistään pleijareissa se tapahtuu.

Finaaleissa nähään.

 

[X-Hearted]

Niinku hyvin monet kuitenkin tietävät, materiaalissa on tapahtunut kuitenkin hirvittävä muutos.

Näin juuri.

Peräänkuulutan edelleen kärsivällisyyden merkitystä pitkässä kaudessa. Uudelleenhionta ja -särmikkyys pelitapoineen sekä pelaajineen kestää aina aikansa. Pelillisen identideetin suuntaviivojen nuolet on karkeasti vedetty kahteen eri vaiheeseen: tammikuuhun ja maalis-huhtikuuhun, jolloin joukkue on tarkoitus olla iskukykyisin arsenaali koko Euroopassa.

Toivottavasti kuntopiikkien metsästys onnistuu Kärpiltä.

Lauantainen Kerho-peli antoi jo muuten positiivisia signaaleja aktiivisen ja energisen pelitavan toimivuudesta. Näin lyhyesti.

 

[X-Hearted]

Palautellaanpa mieliin hieman perusasioita.

...mille tahansa joukkueelle Kärppien kaataminen on vaikeaa.

Täytyy nyt muistaa sekin faktinen asia, että Kärpät lähtee joka peli-ilta ennakkosuosikkina otteluun. Tämä on henkisesti erittäin raastavaa. Siksipä "isoihin" peleihin Kärppienkin imagollinen laatutekeminen näyttää paljon rennommalta ja suoritusvarmemmalta, kun joukkue aistii alitajunteisesti myös vastustajan pelikyvyt. Näin harjoiteltu, loppuunhiottu pelitapa pääsee täysiin oikeuksiinsa.

Ennakkosuosikkina lähteminen vaatii henkistä kovuutta ja äärimmäisen keskittymisen painetilassa olevaan elinympäristöön. Kolikon toinen puoli on haastajalle paljon helpompi; lähteä vain voittamaan kamppailua, jos tietää saavansa upean päänahan yhdestä mestarikandidaatista. Mikäli se ei haastajalta onnistu, kukapa sitä edes odotti. Ensi kerralla sitten.

Valmennusjohdollisesti joukkuetta ei ole helppo valmistaa, mikäli pelaajisto tietää olevansa ennakkoon edes hieman vahvempi. Henkinen painetila luo usein jäykkyyttä ja vaikuttaa yleispelinopeuteen, jonka johdosta myöskin ottelun sisäinen pelitapa sekä -ilme kärsii liikaa. Valmistautuminen on otettava haasteena, ei itsestäänselvyytenä.

Kärpät on kypsynyt vuosien varrella liigan rutinoituneemmaksi joukkueeksi, jonka imago kulminoituu voittamisen kulttuuriin. Yhtälö on vaikea, mikäli arsenaali käsittelee alitajunnassa sen väärin.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Kärpillä tuntuu olevan vaikeuksia joukkuieta vastaan, jotka tekevät kovasti töitä ja laittavat luistimet liikkeelle. Mistähän tämä johtuu? Kärpillä on itselläkin hyviä luistelijoita enemmän kuin tarpeeksi, joilla kiekkokin pysyy mukana ja silti joissain peleissä tuntuu, että vastustajat pyyhkivät ohi oikealta ja vasemmalta, molempiin suuntiin.

Onko todellakin jo pelaajat niin "täynnä", että odottavat vastustajalta automaattisesti kunnioitusta kiekolliseen. Tarkoitan sitä, että puolustuspeli menee odotteluksi, että vastustaja tekisi virheen ja menettäisi kiekon, sen sijaan, että itse aiheutettaisiin omalla tekemisellä se virhe. Samaten kiekon saadessa näkyy liikaa sitä, että odotetaan vastustajan karvaajan kaartamista pois, kun pitäisi laittaa kiekkoa liikkeelle. En nyt tarkoita noita Karalahden oivalluksia vaan lähinnä hyökkääjiä oman maalin takana.

Joka tapauksessa alkukaudesta SaiPa raatoi meidät nurin ja vähän siitä Pelicans luisteli yli. Radiosta nähtynä TPS otti eilen työpisteen. Sitten "kovempien" jengien (no Pelicanshan on se kovin jengi tällä hetkellä) kanssa äijät laittavat kroppaa likoon alkumetreiltä asti ja luistelevat kuin mieltä vailla. Eikö jokaiseen peliin pitäisi yrittää lähteä samalla tavalla? Se on selvää, että jokaiselle jengille tulee notkahduksia ja joissain peleissä vastustajan askelmerkit vain sopivat täydellisesti, mutta tämä näyttäisi olevan trendinä nyt.

 

[Lare]

Ainahan kaikilla joukkueilla on enemmän ongelmia kovasti yrittävien kuin vähemmän yrittävien joukkueiden kanssa. Kärpilläkin on ollut myös aiemmilla kausilla ongelmia SaiPaa sun muita vastaan ja niin tulee olemaan jatkossakin. Enemmän minua huolettaisi jos kovemmat pelit hävittäisiin ja ennalta helpommat voitettaan.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Ainahan kaikilla joukkueilla on enemmän ongelmia kovasti yrittävien kuin vähemmän yrittävien joukkueiden kanssa.

Haha. Ei ihan se mitä tarkoitin, mutta tiesit varmasti.

Kärpilläkin on ollut myös aiemmilla kausilla ongelmia SaiPaa sun muita vastaan ja niin tulee olemaan jatkossakin. Enemmän minua huolettaisi jos kovemmat pelit hävittäisiin ja ennalta helpommat voitettaan.

En kirjoittanut sillä, että olisin huolissani, vaan ihmettelin vain miksi näin on. Kuitenkin monena vuonna ollaan seuraava "helppo" peli otettu enemmän tosissaan tappion jälkeen. Toki nyt ei ole tullut niitä tappioitakaan ja otantakin on aika pientä. Kuitenkin meidän yli on suht helppo luistella välillä.

 

[Tepa]

Mielestäni tuo oli varsin hyvä pointti tuotuna esille Pula-ajan Tretjakilta. Mielestäni tuon tekemisen takana on useissa yleensä väsymys ja osaltaan kenties huono valmistautuminen otteluun.

Useasti vastustajan saa kovan työn teon päälle pelkästään siitä, että se pysyy Suomen mestari ja sarjakärkijoukkueen kyydissä. Hyvät suoritukset sarjakärkeä vastaan tai edellisen kauden Suomen mestaria ja mestarisuosikkia vastaan saa yleisön helposti hurmokseen. Vastaavasti Raksila alkaa lämmetä Saipaa vastaan, jos taululla on 10-0 ja silloinkin mielummin syytellään Saipaa mestis joukkueeksi.

Kärppiä usean kauden seuratessa nuo vaisut ottelut tulevat esille tietyissä paikoissa. Ässät, Saipa ja Kalpa pelit pelataan varsin usein huonosti valmistuneina. Sitten tietyt pitkät matka ottelut tuntuvat olevan Kärpille vaikeita. Länsirannikon pelit vieraissa Ässät, Lukko ja TPS. Vastavasti Lukolla tuntuu olevan kovasti vaikeuksia Oulussa.

 

[Lare]

Tämä koskee Kärppiä vain välillisesti, eli kyse on Oulun imagollisesta laatutekemisestä, mutta eiköhän se liippaa riittävän läheltä? :)

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=2027060&posted=1#post2027060

 

[X-Hearted]

Kärpät saattaa olla joskus rutiinirikas joukkue

Kärpillä tuntuu olevan vaikeuksia joukkueita vastaan, jotka tekevät kovasti töitä ja laittavat luistimet liikkeelle. Mistähän tämä johtuu?

Kärpät on sementoinut itsensä liigatasolla niin rutiinirikkaaksi runkosarjajoukkueeksi, että tunnetasokin jää välillä valitettavasti suihkutilojen puolelle. Oleellinen syy löytyy tästä.

Saattaa kuulostaa ehkä liiankin omahyväiseltä, mutta voittamisen kulttuuri on moukaroitu niin syvälle pelaajan selkäytimeen, että jopa puolittaisen pelitavan läsnäolo viisikoiden sisällä riittää hyvään runkosarjapelaamiseen. Välillä tulee sitten kunnolla kuonoon, kun henkistä valmistautumista peli-iltaan ei oteta tosissaan. Henkistä läsnäoloa on kesken ottelun todella vaikea muuttaa positiiviseksi suuntaviivaksi. Läsnäolo ja valmistautuminen sanelee paljon ottelukuvan annin - se kumpuaa pelaajista heti, mikäli sydän ei ole täysillä mukana.

Täytyy nyt muistaa sekin, että liigamestarin päänahka tulee olemaan joka ilta pelillisesti arvokasta. Asia on konkreettisesti Kärpille hankalasti käsiteltävä yhtälö, sillä altavastaajan lienee helppo tulla vastaamaan teoistaan ilman pelkotiloja.

En kuitenkaan olisi huolissani ajoittaisista nukahdus- tai rutiini-illoista. JYP-peli osoitti jälleen kerran, että tunnelataus ja -pelaaminen on elintärkeä elementti Kärpille. Silloin myös esimerkiksi pelitavan särmikkyydestä, fyysisyydestä sekä loppuunhiotusta joukkuepelaamisesta heijastuu valttikortti, jota on vaikea lyödä tässä maassa.

 

[Kaspo]

Kärpät on sementoinut itsensä liigatasolla niin rutiinirikkaaksi runkosarjajoukkueeksi, että tunnetasokin jää välillä valitettavasti suihkutilojen puolelle. Oleellinen syy löytyy tästä.

Kari Jalosen aerodynaaminen betonimylly on mahdollistanut yksilöiden
tiivistymisen suppeaksi Cumulus-pilveksi, joka sataa vastustajan maaliin
vain kohdatessaan paineistetussa tilassa ylenevää maaperää.

Saattaa kuulostaa ehkä liiankin omahyväiseltä, mutta voittamisen kulttuuri on moukaroitu niin syvälle pelaajan selkäytimeen, että jopa puolittaisen pelitavan läsnäolo viisikoiden sisällä riittää hyvään runkosarjapelaamiseen.

Psykologinen tietotoiminto mahdollistaa koko kärppäjoukkueen kollektiivisen
jähmettymisen hienojakoiseksi ylimieliseksi sementiksi, mikäli raksilan
yleisön tunnetaso ei ole kärppälogoa rinnassaan kantavien korpisotureiden
kanssa samalla tasolla.

Välillä tulee sitten kunnolla kuonoon, kun henkistä valmistautumista peli-iltaan ei oteta tosissaan.

Isot johtajat - ydinneste timanttiseksi kasvaneessa selkärangassa. Joukkueen
sisäinen psykologinen tiedonkulku kulkee varsinkin fyysisen kontaktin
sallivissa joukkuepeleissä useimmiten samoja reittejä. Tämän voisi kaivertaa
kynsillä routaiseen peruskallioon, mutta myös sisäisiä, pelillisiä
auktoriteetteja tarvitaan.

Henkistä läsnäoloa on kesken ottelun todella vaikea muuttaa positiiviseksi suuntaviivaksi.

Riippumatta vastustajan hidastetöyssykentällisen suhteellisesta
painovoimasta, pienpetofanien tulee pitää yhtä suosikkieläintemme kanssa;
tämä mahdollistaa sosiaalikiekon reinkarnaatiomattomuuden puolestamme
kaukalossa taistelevien akrobaattisten taktisten olentojen keskuudessa

Läsnäolo ja valmistautuminen sanelee paljon ottelukuvan annin - se kumpuaa pelaajista heti, mikäli sydän ei ole täysillä mukana.

Sydämen vajaatoiminnasta on läpi ihmiskunnan historian valmisteltu useita
yliopisto- ja miksei ammattikoulutasonkin tutkimuksia. Onko sitten ihminen,
jonka sydän ei toimi 100-110%:lla teholla, yhtä läsnä kuin ihminen, jonka
pumppu toimii maksimaalisella tehotasolla?

Täytyy nyt muistaa sekin, että liigamestarin päänahka tulee olemaan joka ilta pelillisesti arvokasta.

Erityisesti ylivoimapelin kulminoinnissa jo Mic Mac-intiaanien (kuten Veli
RtSn varmaankin tietää, hehän valmistivat jääkiekkoilun alussa mailoja
kanadalaisille Kärppien kollegoille) käyttöönottama yltiöaltistava
fissiolaminointilaattatektoniikka nousee ylitsepääsemättömän arvokkaaksi
tanssiaskeleeksi - vertaisin tilannetta jopa ala-asteen koulujenvälisiin
hiihtokilpailuihin, missa antamastani tasoituksesta (voitelin sukseni
tervalla, kun muut käyttivat kynttilää) huolimatta päihitin naapurikylän
koripallofanaatikot päänahanmitalla!

Asia on konkreettisesti Kärpille hankalasti käsiteltävä yhtälö, sillä altavastaajan lienee helppo tulla vastaamaan teoistaan ilman pelkotiloja.

Traumaattis-geopoliittisen kasvatuksen oppi-isien Jakob ja Wilhelm Grimmin
keräämään tarinaan pohjautuen Kärppien tulisi osata vastata oikein myös
fyysisti pienempien vastustajien nostattamaan kysymyksiin; täten kääpiöiden
on revittävä itsensä kappaleiksi.

En kuitenkaan olisi huolissani ajoittaisista nukahdus- tai rutiini-illoista.

Narkolepsian kavala vaarattomuus heijastuu toisinaan pelaajien lasittuneiden
silmien kostuneista kulmista. Olin Kalpaa vastaan aidosti huolissani yhdestä
pienpedosta, enkä ihan kenestä tahansa - vaan Hannes "kulmavääntöjen kalifi"
Hyvösestä. Hänen unenomaiset, hauraan raukeat liikkeensä varsinkin
puolustuspäässä sinkauttivat aivokuorieni väliin risteilemään muutamia
mustakeltaisia kysymyksiä. Pohdin nimittäin eikö olisi Hannekselle
itselleenkin huomattavasti turvallisempaa laskea lampaita kotona kuin
uuvuttaa voittopelejä tottumaan nähneet kriittiset oululaiskatsojat
betoninpehmeään, ikuisuutta uhmaavaan uneen?

JYP-peli osoitti jälleen kerran, että tunnelataus ja -pelaaminen on elintärkeä elementti Kärpille.

Moisen sydämettömyyden läsnäolon voisi kuvitella näkyvän konkreettisesti
ainakin joukkueen sisäisessä sakkokassassa, ja miksei myös Oulun
yliopistollisen keskussairaalan sydän & verisuonikeissien toimistolla

Silloin myös esimerkiksi pelitavan särmikkyydestä, fyysisyydestä sekä loppuunhiotusta joukkuepelaamisesta heijastuu valttikortti, jota on vaikea lyödä tässä maassa.

Kokonaisuutena voin myöntä palstaprotestantti RtSn:n sementoimat sekä
foorumimme oveen naulaamat teesit oikeiksi sekä ojentaa hänelle
ystävällisessä palstatoverihengessä pannauhkausbullan.

 

[kärppä73]

Kaspon tyhjentävä vastaus melkein tipautti minut jakkaralta toimiston lattialle, olispa siinä ollut duunikavereilla ihmettelemistä..lol

 

[amok]

Kärpät on sementoinut itsensä liigatasolla niin rutiinirikkaaksi runkosarjajoukkueeksi, että tunnetasokin jää välillä valitettavasti suihkutilojen puolelle. Oleellinen syy löytyy tästä.

Totta. Loppukautta ajatellen olisi hyvä siirtää se tunneskaala mitä poikaporukalla suihkutiloissa koetaan myös pelin ajaksi kaukaloon.

 

[iiron_troikka]

Kärpät on sementoinut itsensä liigatasolla niin rutiinirikkaaksi runkosarjajoukkueeksi, että tunnetasokin jää välillä valitettavasti suihkutilojen puolelle.

En halua oikeastaan ajatella miten Kärppjoukkue saavuttaa halutun tunnetason suihkutilojen puolella..

Mut joo, eihän Kärpät ole ihan niin vakuuttava ollut kuin mitä odotettiin. Ei kai tässä mitään selkäytimeen moukarointeja voittamisen kulttuurista tarvita jos luistin ei kulje.

 

[JPL]

Totta. Loppukautta ajatellen olisi hyvä siirtää se tunneskaala mitä poikaporukalla suihkutiloissa koetaan myös pelin ajaksi kaukaloon.

Ei mielellään. Alkaa tulemaan liikaa kiinnipitämis- ja keihästämisjäähyjä. Pidetään ne tunteet vain siellä suihkutiloissa kiitos.

 

[mtmela]

Ei mielellään. Alkaa tulemaan liikaa kiinnipitämis- ja keihästämisjäähyjä. Pidetään ne tunteet vain siellä suihkutiloissa kiitos.

Mitä Wittua? Oonko taas Zambonimiehen kans samalla paistilla? Zampppari vetää K-päivää vasten pillua :)

 

[Lare]

Kärppien imagollinen laatutekeminen on ollut kovaa tasoa ja sen myötä keskustelupalsta on hiljentynyt selvästi. Viimeiset pari viikkoa täällä on ollut aiempaa selvästi hiljaisempaa. Kärpät voisi ottaa taas pari tappiota, niin innostuisi porukka kirjoittelemaan. Nyt menee tylsän hyvin.

Kärppien rosteri ja pelitapa vaikuttavat olevan tällä hetkellä paremmin tasapainossa kuin koskaan aiemmin tällä vuosituhannella. Nopeutta ja taitoa on aina ollut, mutta nyt otetaan vastustajasta niskalenkki myös taklausten muodossa. AIemmin Kärpät on pistänyt fyysisyysvaihteen päälle vasta pleijareissa, mutta nyt ollaan tällä linjalla alusta asti. Voisi sanoa, että Kärpät on tylsän täydellisen tasapainossa tältäkin osastolta.

Liian täydellinen kokonaisuus, HVM?

 

[Tuzzi]

Larelta hyvä pointti yllä. Kohta joko julkaistaan kovin-ikinä-missään vahvistus, Jere jää kiinni juopottelusta tai sitten seuraavassa KalPa-matsissa tapahtuu joukkotappelu. Tyyntä myrskyn edellä?

Viuhkolaakaan ei voi haukkua nössöksi kun lähti ameriikkaan. Ei oo heleppoa Kärppävanilla...

 

[kaimarin kantis]

Kärppien rosteri ja pelitapa vaikuttavat olevan tällä hetkellä paremmin tasapainossa kuin koskaan aiemmin tällä vuosituhannella. Nopeutta ja taitoa on aina ollut, mutta nyt otetaan vastustajasta niskalenkki myös taklausten muodossa.

Liian täydellinen kokonaisuus, HVM?

Hah hah. Viikonlopun Jokeri-pelissä ei ollut tästä tietoakaan. Kunnon myllytystä vastustajan päätyyn Kärpät eivät saaneet koko ottelun aikna kertaakaan. Kulmaväännöt pääsääntöisesti hävittiin, Jeren jalka oli monta kertaa puuduksissa, ja paremminkin Kärppä oli ottavana osapuolena taklauksissakin. Esim.Kratena viritti ihan itse (taas) itselleen pommin. Ainakaan itelle eivät pelit ole lauantain perusteella etukäteen selviä.

 

[Lisäalueen mies]

Pelillisestä yleisilmeestä jokunen sana ja varsinkin sentteritilanteesta. Jotenkin itselle on vahvistunut käsitys, että rosteri huutaa yhtä taitavaa sentteriä lisää.
Mitenkään väheksymättä Paakkolanvaaraa, mutta onko hän vielä "Kakkossentteritasoa" Kärpissä ? Mielestäni ei, jotenkin on sellainen tunne, että parivaljakosta Kratena-Kuusela olisi saatavissa paljon enemmän tehoa ulos vielä taitavammalla ja kokeneemmalla sentterillä. Viime vuonna mestaruusrosterissa Viuhkola-Bros kapellimestareina ja Paakkolanvaara ei kyllä mielestäni vielä ole lähellä kummankaan tasoa. Tänä vuonna vielä tavoitteena Pietarin turnauksessa menestyminen, ei taida nuo sentterit riittää. Paakkolanvaara kolmoseen mahdollisen ja toivottavan hankinnan jälkeen, sen jälkeen sentteritilanne alkaisi näyttää hyvältä ja särkymävaraakin olisi.
Tietenkin edellämainitun edellytyksenä on mahdollisen uuden sentterihankinnan osuminen nappiin.

 

[L. Paraske]

Mitenkään väheksymättä Paakkolanvaaraa, mutta onko hän vielä "Kakkossentteritasoa" Kärpissä ?

Tuo jotenkin jollain tapaa huvittaakin että Paakkolanvaaraa pidetään vieläkin "junnupelaajana", vaikka ikää tulee tämän kauden aikana mittariin 25 vuotta, eli parhaat pelivuodet alkaisivat noin periaatteessa olla käsillä. Tämä siis huomiona tuohon "vielä"-sanaan.

Noin muuten kysymykseen vastaisin että kyllä on. Se, että esim. tänä iltana tuo ketju ei saanut oikein mitään aikaiseksi, johtui kyllä enemmän susipaskasta Kuuselasta kuin Paakkolanvaarasta, vaikka toki myönnänkin ettei Paakkiksen otteet ihan alkukauden tasolla ole olleet viime aikoina. Potentiaalia sekä fyysisellä että henkisellä puolella Tommilla on riittävästi mielestäni kantaa tuo vastuu koko kauden ajan. Tiedän olevani selvässä vähemmistössä, mutta itseäni suorastaan ärsyttäisi jos tuohon rosteriin joku kallis nimimies vielä jostain haalittaisiin, koska näin hyvin on kauden aikana mennyt. Jossain vaiheessa sitä vastuuta on noille poikasillekin annettava, enkä nyt puhu Paakkiksesta vaan lähinnä mielestäni varsin mallikkaasti pelaavasta Karppisesta. Ainaiseen voittamiseenkin kyllästyy ja sitä enemmän, jos joukkue alkaa muistuttamaan vuosituhannen vaihteen Jokereita.

TOKI täytyy ottaa huomioon, että loukkaantumisten kanssa on selvitty ihmeen vähällä toistaiseksi kauden aikana, joten jos siellä vaikkapa pari sentteriä joutuu yhtäaikaa pitempäänkin remonttiin, varaan oikeuden pehmentää mielipidettäni.

edit. tuli sitten erehdyksessä raapusteltua tähän nimihirviö-ketjuun vaikka olen sitä viimeiseen asti yrittänyt välttää. No, tehty mikä tehty.

 

[Solomon]

Kärppien joukkue on kyhätty sellaiseksi, että siitä auttamatta puuttuu yksi sentteri. Bros, Sahlstedt ja Paakkolanvaara hoitavat hommansa nyt vähintään tyydyttävästi. Minusta päälle kahden miljoonan joukkuetta ei silti sovi rakentaa niin huojuvaksi, että koko hoito romahtaa, jos yksi (!) pelaaja loukkaantuu.

Aikaisempina vuosina muun muassa Pyörälä kykeni tarvittaessa pelaamaan pätevästi sentteriä. Nyt en millään haluaisi nähdä Mustosta, Karppista tai Kuuselaa pleijareissa ykkösen, kakkosen tai kolmosen keskellä. Tuskin Jalonenkaan haluaa nähdä. Tästä syystä uskon, että sentteri tai ainakin sentteriksi tarvittaessa taipuva pelaaja jossakin vaiheessa isketään joukkueeseen.

Äkkiseltään en osaa yhtään sanoa, mitä tehdä ketjuille, jos näin käy.

 

[Lisäalueen mies]

Tuo jotenkin jollain tapaa huvittaakin että Paakkolanvaaraa pidetään vieläkin "junnupelaajana", vaikka ikää tulee tämän kauden aikana mittariin 25 vuotta, eli parhaat pelivuodet alkaisivat noin periaatteessa olla käsillä. Tämä siis huomiona tuohon "vielä"-sanaan.

En itsekkään pidä Paakkolanvaaraa junnupelaajana, tiedän kyllä hänen ikänsä.
Tuo "Vielä" sana tuli lähinnä hänen roolistaan viime vuosina. Viime kaudella joukkueen ollessa terve rooli oli nelossentteri. Toki silloin oli paljon loukkaantumisia ja vastuuta tuli ylemmistä kentistä ihan kohtuullisesti.
Itse peilasin sentteritilannetta seuran asettamiin tavoitteiisiin nähden. Ensi kauden lätkän "Championsliiga" on käsittääkseni tavoitteena ja se asettaa myös erittäin kovat tavoitteet kuluvalle kaudelle, siis finaaliin pitäisi päästä.
Tähän tavoitteeseen nähden sentterikalusto on kyllä iso kysymysmerkki vaikka ei tulisi edes loukkaantumisia.
Jos tavoitteista tingitään, niin sitten on eri juttu, sitten voidaan mennä näilläkin, sekin kyllä käy allekirjoittaneelle ihan mainiosti. Kuusikymmentäluvulta saakka olen Kärppien taivalta seurannut ja kyllä aina sykähdyttää kun omasta juniorituotannosta kaverit puskee itsensä edustukseen mukaan.

 

[Makis]

Minusta Paakkolanvaara ei ole kakkossentteritasoa. Brosin ollessa vaisu, joukkueeseen tarvittaisiin toinen sentteri, joka pystyy kääntämään pelejä. Brosilla on kuitenkin suhteellisen usein noita vähemmän mairittelevia pelejä. Paakkolanvaaran kentän hyvyys on aika pitkälle kiinni Kratenasta. Kun hän pelaa hyvin, ketju pelaa hyvin. Paakkolanvaarasta ei ole sytyttäjäksi, koska hän ei juuri haasta vastustajia eikä pelisilmä riitä pikumaisiin oivalluksiin.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Brosilla on kuitenkin suhteellisen usein noita vähemmän mairittelevia pelejä.

Viime kaudella oli juuri päin vastoin, mutta tällä kaudella tuntuisi, että jotain puuttuu. Ehkäpä siihen tarvittaisiin sittenkin puhdas duunari sekaan.

Kuitenkin.. Hyvönen-Bros-Pesonen on ollut todella tehokas kenttä vaikka dominointi on jäänyt vähemmälle. Siksi se varmaan jääkin "vähemmälle", koska normaali peleissä ketju luo maalipaikkoja hyökkäyksistä todella nopeasti sen sijaan, että pyörisivät kulmissa kuten Ujcikin ollessa siinä. Silloinkin toki tulivat vauhdilla kulmista pois.

Vaikea sanoa.. silmä sanoo, että kiekonhallinta on vähentynyt peleissä hurjasti. Silti tulokset ovat ihan samaa tasoa. Joissakin peleissä ollaan oltu ylivoimaisia ja joissakin vastaantulijoita. Pari tasaistakin matsia.. henkimaailmanhommia loppujen lopuksi?

Kuten vähän ennen kautta ennusteltiinkin, niin ei vaikuta siltä, että Paakkolanvaara olisi kakkossentteritasoa. Huikean harppauksen on kaveri kuitenkin ottanut ja hyvä hänen on jatkaa tuosta. Kuitenkin ikä karttuu ja kohta olisi otettava askel suurempiin saappaisiin (kuten nykyisiin) tai kohtalo on jäädä 3. sentteriksi liigatasolla. Eiköhän sieltä vielä pelimies leipoonnu, mutta en tiedä onko realistista odottaa aivan sitä kirkkainta tähteä liigakartalle. Noin niin kuin kuvainnollisesti, ei kirjaimellisesti.