Kärppien pelillinen yleisilme ja imagollinen laatutekeminen

[torni]

Minusta Paakkolanvaara ei ole kakkossentteritasoa. Brosin ollessa vaisu, joukkueeseen tarvittaisiin toinen sentteri, joka pystyy kääntämään pelejä. Brosilla on kuitenkin suhteellisen usein noita vähemmän mairittelevia pelejä. Paakkolanvaaran kentän hyvyys on aika pitkälle kiinni Kratenasta. Kun hän pelaa hyvin, ketju pelaa hyvin. Paakkolanvaarasta ei ole sytyttäjäksi, koska hän ei juuri haasta vastustajia eikä pelisilmä riitä pikumaisiin oivalluksiin.

Ei ole Paakkiksesta 2-senaksi esim. JYP-pelinkään perusteella, ei pysty nostamaan ketjunsa tasoa omalla panoksellaan. Mutta kolmos/tuuraavana kakkossentterinä erittäin hyvä.

Bros on kumma kyllä tällä hetkellä ikään kuin kolmas pyörä tuossa Kärppien ykkösessä, kummastuttaa kun Hannes ja Pesonen löytävät toisensa huomattavasti useammin kuin se, että Bros tuota peliä tekisi. Vai onko Brosilla sitten varmistavampi rooli? Mutta kuten täälläkin mainittu niin Pesonen ja Hannes hakee toisiaan jatkuvasti läpisyötöillä.

Kyllä tohon yksi 1,2-kentän sentteri vielä tarvittais, jos Torilla halutaan keväällä palella.

 

[X-Hearted]

Kärppien yleisilme pysyy hyvänä

Peliesitykset ja –ilme ovat olleet kohtuullisen hyviä, kaikista häiriötekijöistä huolimatta. Häiriötekijöiksi luokittelen lähinnä joukkueen loukkaantumiset ja Jere Karalahden ympärillä velloneet huumelaineet, joka on tosin osattu käsitellä organisaatiotasolla kiitettävällä tavalla.

Karalahden murheellinen tapaus on nostettu joukkueen sisällä henkiseksi vahvuudeksi. Kärpät on kaikesta huolimatta puolustajan rekrytoinnissa lotto- ja imagovoittaja, sillä Karalahti muuttui Oulussa henkilökuvaltaan täysin – hän muutti elämäntapahistoriansa Kärpissä toiseen ääripäähän. Karalahdelle annettiin mahdollisuus, jonka hän on käyttänyt. Ihminen ei vaan voi muuttaa historiakuvaansa missään määrin. Valitettavasti.

Pelitavallisesti Kärppien kurinalainen, nöyrä ja aktiivinen 1-2-2 –ohjauspeli on toiminut suhteellisen hyvin. Yksilöiden voittamisen tahto sekä kulttuuri raamittavat pelitavan toimivuuden dynaamiseksi ja konemaiseksi yhtälöksi, jota on vaikea liigatasolla murtaa. Voidaankin kai sanoa, että valmennusjohto on saanut jälleen joukkueen yhteenhitsatuksi, raikkaaksi ja nälkäiseksi. Auttamatta toki myös loukkaantumiset nakertavat osaltaan pelitapaa, sen toimivuutta. Kentällisten sisäinen harmonia pirstoloituu ja yksilöistä joudutaan kasvattamaan uusi seos. Pelitapa on kuitenkin moukaroitu yksilöille syvään selkärankaan. Kärppien imagollinen laatutekeminen on huutomerkattu palvelemaan pelaajia – pelitapa on räätälöity pelaajia palvelevaksi elinympäristöksi.

1. OMAN PÄÄN PELAAMINEN HYÖKKÄYS- JA PUOLUSTUSSUUNTAAN

Pelinopeus, -rohkeus sekä –äly lokeroi puolustuspelitavan. Oletettavasti Kärpät on erittäin vahva kulma- ja kaksinkamppailupelaamisessa. Tämä johtuu aktiivisesta, paineistavasta pelitavasta myös puolustusalueella. Vastustaja pyritään ohjaamaan kiekollisena kulmiin ja päätyyn, missä tehdään miesylivoima. Häirintä aloitetaan yleensä jo pelin tärkeimmällä osa-alueella, keskialueella. Kiekko yritetään riistää omille, jonka jälkeen pyritään nopeaan, laadukkaaseen ja lyhyeen ykkössyöttöön – laitaan tai keskelle peliolosuhteista riippuen. Ykkössyöttö ja avauspeli ovat muutenkin elintärkeä elementti, että kokonaisvaltainen pelitapa toimii eritoten hyökkäyssuuntaan. Apu täytyy löytyä läheltä kiekollista. Sitä kautta Kärpät kykenee liigatason vaarallisempaan sekä nopeimpaan vastaisku- tai suunnanmuutospeliin. Kolmelta kaistalta.

Mikäli kaksinkamppailu- tai kulmapelaamisessa ei pärjätä, pakotetaan vastustaja laukomaan kuitenkin B-sektoreilta, jolloin sota-alue (A-sektori) jää mahdollisimman vähän käyttämättä. Pelaajien reagointinopeus on tärkeää mahdollisiin rebound-kiekkojen siivouksessa neutraalialueelle. Tärkeintä puolustuspelaamisessa on kurinalaisuus, jotta vältyttäisiin "juoksentelulta" vastustajan perässä. Aluepelaaminen täytyy sementoida organisoidulle alustalle, jotta puolustuspeli palvelisi myös hyökkäyksen lainalaisuuksia.

OMA ARVIO:

onnistuttu hyvin, vaikka korostaisin puolustuspaletin loukkaantumisten ajavan puolustuspelitavan välilliseen pakkoheilahteluun. Maalineduspelaamisessa ehkä eniten hiomista, joka korjaantuu pelaajien häijyydellä. Jere Karalahden poissaolo näkyy ajoittain. Maalivahtipeli kärsii liikaa, sillä apuja ei ole sota-alueella kakkoskiekkoihin liiemmin tullut. Peli kiekottomana pitäisi saada ohjattua enemmän siniviivan tuntumaan, painottomalle puolelle ja kulmiin, B-sektoreille.

Puolustusalueen ykkös / avaussyötössä(kin) hieman tekemistä. Ryhtiliike nopeampaan ja laadukkaampaan suuntaan. Etäisyydet ovat kunnossa, sillä vaihtoehtoja löytyy joka suuntaan.

2. KESKIALUEEN PELAAMINEN

Tärkein osa-alue jääkiekossa. Joukkue koittaa häirintäliikkua pelin ytimessä puolustussuuntaan hyvällä jalalla, aktiivisesti. Kiekolliseen käydään yhdellä, jopa kahdella miehellä (laita- ja keskushyökkääjä) kiinni pelin virtauksien mukaisesti. Vastustajan syöttösuunnat pyritään peittämään viimeiseen asti, jotta kiekollinen ajautuu hätäratkaisuun tai miinaan, jolloin kiekonriisto tapahtuu keskialueella. Kärpät vauhtijoukkueena pystynee hyödyntämään karvauspelin lainalaisuuksia hyvällä prosentilla, mikä peilaa ottelukuvien kiekollista hallintaa hyökkäyssuuntaan. Viisikon etäisyydet ja ajoitukset pitää olla kauttaaltaan kunnossa, jotta keskustan häirintäpeli onnistuu maksimaalisesti.

Hyökkäyspelaamisessa tehdään keskialueella usein taidetta upeiden yksilötaidon ja -suoritusten sekä nopeiden syöttöketjujen turvin. Se, puuroutuuko kiekollinen peli keskialueelle, riippuu puolustusalueen ykkössyötön laadukkuudesta. Mikäli avauspeli viipyy, myös hyökkäysarsenaali seisoo. Pelin kääntäminen ylipäätään hankaloituu ja peli puuroutuu keskialueelle. Näin ollen hyökkäyspelistä ei saada maksimaalitehoa irti.

OMA ARVIO:

kiitettävä. Taidetta on tehty – ja usein. Vaikkakin nopeutettavaa löytyy edelleen myös keskialueen pelistä, nimenomaan hyökkäyssuuntaan. Viisikon etäisyydet riittävän pienet, jonka ansiosta myös ajoituspelaaminen onnistuu kohtuuhyvin.

Kärpillä on kuitenkin niin laaja kärkiosaaminen ja yksilötaito joukkueessa, että peli pusketaan vaikka väkisin hyökkäysalueen tekopaikkoihin. Eritoten ykköskentällisen keskialueen ylitys on upeaa katseltavaa. Puolustussuuntaan aktiivinen häirintäpeli toimii moitteetta ja osaltaan tämä yksittäinen osa-alue on naimisissa voitontahdon sekä pelihalun kanssa. Pelin kiekollisesti hallitsevampi joukkue halutaan olla – tavalla tai toisella. Mikäli nälkä uupuu, kiekkoa ei myöskään haluta. Syödä.

Parannettavaa toki löytyy, vaikka arvio löytyy hyvän ja kiitettävän rajamaastosta. Edelleen, avauspelin varjo sanelee keskialueen ylityksen. Ykkössyötön on oltava nopea, laadukas ja lyhyt, jotta keskustan ylitys olisi äärimmäisen nopea sekä suoraviivainen.

3. KÄRPÄT HYÖKKÄYSALUEELLA

Joukkue vaarallisimmallaan. Organisoitujen hyökkäyskuvioiden päätteeksi Kärpät pyrkii suoraviivaisesti kohti maalia yhtenä rintamana. Tuloksellinen keino, sillä usein hyökkäys päättyy joko laukaukseen, maaliin tai vastustajan jäähyyn. Kärpät tiedostaa itsensä yksilötaidokkaaksi ja –vauhdikkaaksi joukkueeksi, joten itseluottamusrikkaus palvelee hyökkäyspään tehoja. Suoraviivaisuus ja pelirohkeus antavat valttikortin, joka jauhaa vastustajan useinmiten ottelun aikana pirstaleiksi.

Mikäli kiekko ajautuu hyökkäyspään kulmiin, tekevät kaksinkamppailutahto ja –voima esiinmarsiin. Hyökkäysalueen painepelaaminen kiekollisena pyritään saamaan vastustajia pakkorikkovaksi. Kulmista pyritään tulemaan kiekon kanssa maalille tai vaihtoehtoisesti jakamaan kiekkoa viivaan, josta puolustuskalusto pyrkii laukomaan.

Jos kiekko menetetään, prässi vastustajan kiekolliseen koitetaan antamaan heti syvällä hyökkäyspäädyssä, yhdellä tai kahdella miehellä olosuhteista riippuen. Kuitenkin niin, että vastustajan avauspeli häiriintyy ja niin, etteivät Kärpät joukkueena ylipelaa itseään pelin sisältä ulos. Vaatii ehdotonta kurinalaisuutta.

Paineistava prässi toimii väliajoin, mutta joukkueet liigassa ovat nykymuotissaan kiekollisesti erittäin päteviä, että kiekonriisto jäänee usein keskialueen viidakkoon. Niinpä hyökkäysalueen painepelaaminen pitää olla viisasta ja varovaisesti harkittua vastustajan vastaiskupelaamisen peloissa. Optimaalinen vaihtoehto on kuitenkin riistää kiekko jo varhain hyökkäysalueella, jotta kiekollinen painepelaaminen päästäisiin moukaroimaan vastustajaa rikkovaksi yhtälöksi.

OMA ARVIO:

hyökkäyspään kokonaisvaltainen pelaaminen on hyvää tasoa, johtuen juuri yksilötaidon rikkaudesta ja vaihtoehdoista. Ratkaisupelaajien taitokirjo on – loukkaantumisista (Paakkolanvaara, Kratena) huolimatta – niin laaja, että tehoja on toki synnyttäväkin. Silti, ottaen huomioon joukkueen nykypaineet, tehoja on saatu irti kohtuuprosentilla. Ykköskentällisen ratkaisutehokkuus on ilahduttava ja silmiin pistävä. Suunnannäyttämiskyky on ollut konemaista, jopa dynaamista.

Piilopotenttiaaliakin löytyy. Ehkä liikaakin. Muiden kentällisten nostettava roimasti tasoaan myös hyökkäyssuuntaan.

-----------------------------------------------------------------

Täytyy muistaa, että Kärpät on nykyliigaan ehkä liiankin rutiinirikas joukkue. Olen maininnut, että pelitavan puolittainen näkyminen ottelukuvan sisällä riittää Kärpille. Tämä on eittämättä totta, mutta on myös muistettava, että arsenaalin voitontahto ja psykologinen lujuus sanelee pelitavan toimivuuden tai toimimattomuuden. Voittamisen kulttuuri paistaa yksilöiden selkärangasta läpi ja nostattaa alitajunteisesti suoritustasoa. Suoritustaso on ollut mallikasta, muttei täydellistä. Täydellisyyteen ei pääse kukaan, mutta sitä kannattaa toki tavoitella.

Viimeinen Super Six –turnaus kolkuttelee kohtapuoliin takaovella. Näkisin 15. joulukuuta julkistettavalla joukkueella olevan potentiaalisia mahdollisuuksia finaalipaikan ottamiseen – jälleen kerran. Tämä edellyttää arviointieni murheenkryynien korjaamista. Suuren kuvan moitteeton toimiminen sekä joukkueen täysi yhtenäisyys vievät toki pitkälle, mutta polun varrella tarvitaan myös hyvän joukkueen onnea. Kuten rangaistuslaukauskilpailun voittamista, mikä on varsinaista arpapeliä. Aina.

Olen silloin tällöin, kun täällä vierailen, porannut kärsivällisyyden merkitystä pitkässä kaudessa. Kausi on pitkä, eikä yhdestä tai kahdesta tappiosta tai pelitavan toimimattomuudesta kannata murehtia. Pääasia, että keväällä valmistellaan tuhkimotarina vedättämällä kuntopiikin trendi äärimmilleen.

Kärpät on kuitenkin kultaa. Kaikesta huolimatta.

Näkisin myös mielelläni, mikäli täällä pureuduttaisiin täysin Kärppien pelitapaan. Miten, miksi ja minkä tähden Kärpät esiintyy pelitavallisesti nyt ja tulevaisuudessa.

 

[Pula-ajan Tretjak]

...

Olet mielestäni väärässä. Tämän hetkisellä (useimmissa peleissä muutenkin) olemme suurimman osan peleistä olleet altavastaajia ja vain muutamien pelaajien oivallukset ovat ratkaisseet meille pelejä. Silloin tällöin olemme olleet hallitseva osapuoli kiekollisesti, minkä pitäisi olla ehdoton vahvuus Kärpille. Toisin sanoen pelaamme huonoa kiekkoa, mitä tavoitteisiin tulee. Sarjataulukon tavoitteet ovat kyllä aivan kohdallaan ja tuuliajosta huolimatta vastustajilla on vaikeaa laittaa kiekkoa verkkoon. Eli jotain hyvää kuitenkin.

Joka tapauksessa (jos unohdetaan sarjataulukko ja pisteet) Kärpät eivät missään nimessä eikä muodossa ole tavoitteissaan. Jalosen filosofiaan ei varmasti kuulu, ainakaan ei saisi kuulua, että otetaan vastaan 50 minuuttia per peli ja tehdään parista vastahyökkäyksestä maalit. Ehkä siinä sivussa hallitaan se 10 min per peli. Hyökkäyspelaaminen ontuu ihan omista lähtöjen takia, puolustuspelaaminen ontuu merkkausvirheiden muodossa ja huonojen jalkojen ansiosta. Liian monta pelaajaa suoristaa selkänsä, kun kiekkoa ei saatukaan täsmälleen keskelle lapaa.

En ole tyytyväinen peliesityksiin tällä hetkellä. Suurin syy siihen on tosiaan mainitsemasi ulkoiset häiriötekijät. Kuitenkin näitä ulkoisia häiriötekijöitä tulee muodossa tai toisessa jokaiselle joukkueelle, joten niiden taakse on vittumaista mennä piiloon. Esimerkiksi eilisestä Jyp pelistä puuttui yksi Jypin parhaista palasista kokoonpanosta (Hytönen) ja hän on takuulla tärkeämpi mies Jypille kuin mitä Karalahti esimerkiksi meille. Silti tuli taas kuokkaan ja raporttien mukaan Jyp vei toisen ja kolmannen erän aika suvereenisti. Jatkoaika olikin sitten kolmannen jatkoa, joka päättyi nopeasti.

Peliesityksissä on varaa parantaa paljon. Peliaktiivisuudessa ja pelirohkeudessa on parannettavaa kaikista eniten. HIFKiä vastaan tuplapeleissä pelaajat pelkäsivät taklauksia ja kaksinkamppailutilanteita ikään kuin henki lähtisi, jos täysiä yrittäen sattuisi kamppailun häviämään.

Sarjataulukko kertoo sen, että syyskausi on onnistunut hyvin. Jokaisen joukkueen peli tökkii välillä ja meillä on nyt sitä havaittavissa ja vahvasti. Tämän tökkimisen lopettaminen vaatisi nöyryyttä pelaajilta, jotta he omaksuisivat uudelleen marssijärjestyksen ensin-työ-sitten-onnistumiset. Ehkä nyt on liikaa onnistuttu ilman uhrauksia, ja pelaajat luottavat siihen, että näin käy jatkossakin. Se ei ole oikea tie ja siinä käy kylmät ennemmin tai myöhemmin.

 

[X-Hearted]

Olet mielestäni väärässä.

Niin, siis missä?

Kyllä minusta Kärpät pelaa olosuhteisiin nähden (loukkaantumiset, Karalahti-tapaus, ennakkosuosikin asema) liigassa kohtuuhyvää jääkiekkoa - myös pelitavallisesti. Täytyy muistaa, että Kärppien(kin) peli tullee parantumaan ensi vuoden puolella aika radikaalisti. Yksityiskohtia nyt mainitsematta.

 

[Master Chief]

Niin, siis missä?

Kyllä minusta Kärpät pelaa olosuhteisiin nähden (loukkaantumiset, Karalahti-tapaus, ennakkosuosikin asema) liigassa kohtuuhyvää jääkiekkoa - myös pelitavallisesti. Täytyy muistaa, että Kärppien(kin) peli tullee parantumaan ensi vuoden puolella aika radikaalisesti. Yksityiskohtia nyt mainitsematta.

Radikaalisti. Sulla ei taida olla suomi äidinkieli?

 

[Pula-ajan Tretjak]

Niin, siis missä?

Kyllä minusta Kärpät pelaa olosuhteisiin nähden (loukkaantumiset, Karalahti-tapaus, ennakkosuosikin asema) liigassa kohtuuhyvää jääkiekkoa - myös pelitavallisesti. Täytyy muistaa, että Kärppien(kin) peli tullee parantumaan ensi vuoden puolella aika radikaalisti. Yksityiskohtia nyt mainitsematta.

Noissa omien arvioidesi kokonaiskuvissa. Joukkue, joka on profiloitunut kiekollisesti vahvaksi sekä nopeaksi taitojoukkueeksi, on lähes jokaisessa pelissä valtaosan jyrän alla niin nopeuden kuin taidonkin puolesta. Potentiaalia on ihan huikeasti, mutta se vaatisi kovaa työtä eikä Kärpissä ole tällä hetkellä sellaista mentaliteettia, että haluttaisiin vetää veren maku suussa. Toisinaan pelin hallinnan ottaminen vaatisi hetkeä, jolloin se tosiaan otetaan haltuun, sillä yksikään jengi ei sitä anna vapaaehtoisesti. Tällä tarkoitan sitä, että välillä voisi heittää pelinrakentamisen romukoppaan, jos vastustaja vain on edellä joka asiassa, ja koohottaa täysillä kiinni kiekolliseen, koohottaa kiekon saatua täysillä maalille sen kummemmin kuvioita ajattelematta. Sitten kun toinen joukkue on luisteltu sekaisin ja ärsytetty taklaamalla tai nojailemalla joka tilanteessa, niin sitten on helpompi "löysätä" tahtia antamalla kiekon tehdä työtä. Nyt on tilanne monessa pelissä se, että odotellaan, josko se peli lähtisi itsestään. Vaikea se on sitten pelin puolessa välissä enää muuttaa siten.

Toki olen samaa mieltä kanssasi, että noilla loukkaantumisilla ja muilla poissaoloilla pitääkin vähän näkyä takkuilua. Se on ihan normaalia. Silti en muista tältä kaudelta kuin kourallisen hyviä pelejä ja sellaisia pelejä, missä oltaisiin oltu vastustajaa edellä. Se ei todellakaan lupaa hyvää. Jokaisen kokonaisuuden arvosanaa on laskettava yrityksen puutteestakin. Ei pelasta minun silmiini se, että kolmansissa erissä pelataan yksi maaginen 10 minuuttinen, jolla peli käännetään.

Hyviä ajatuksia tosin, mutta joka tapauksessa mielestäni Kärppien materiaalilla pitäisi kyetä pelin hallintaan. Se ei näytä onnistuvan, ellei pelaajat vedä tosissaan. Eikä kyllä saakaan onnistua.

 

[X-Hearted]

Joukkue, joka on profiloitunut kiekollisesti vahvaksi sekä nopeaksi taitojoukkueeksi, on lähes jokaisessa pelissä valtaosan jyrän alla niin nopeuden kuin taidonkin puolesta. Potentiaalia on ihan huikeasti, mutta se vaatisi kovaa työtä eikä Kärpissä ole tällä hetkellä sellaista mentaliteettia, että haluttaisiin vetää veren maku suussa.

Tämän hetkinen suoritustaso on joukkueessa niin kovaa luokkaa, että potentiaali heijastuu jäällä puoliyrittämisenä. Kun muuta ei tavallaan tarvita. Siinä säästellään niin fysiikkaa, kuin henkistä kapasiteettia tulevaisuuteen.

Kärpät tietää, minkä työmäärän liigaottelu vaatii voittaakseen. Organisaatio elää niin rutiinirikkaassa ympäristössä, että jopa puolella teholla pelaaminen riittää - tai ei riitä. Alleviivaisiin vielä, että pelien koventuessa varmasti taisteluilmekin nousee kivijalaksi pelaajarunkoon, kasvattaen edelleen voittamisen halua ja kulttuuria.

Toisinaan pelin hallinnan ottaminen vaatisi hetkeä, jolloin se tosiaan otetaan haltuun, sillä yksikään jengi ei sitä anna vapaaehtoisesti.
.
.
.
Nyt on tilanne monessa pelissä se, että odotellaan, josko se peli lähtisi itsestään. Vaikea se on sitten pelin puolessa välissä enää muuttaa siten.

Olet oikeilla jäljillä.

Asia kulminoituu psykologiseen otteluvalmistautumiseen, joka vaatii täydellistä omistautumista peli-iltaan. Mikäli henkinen valmistautuminen tehdään sinne päin, tulos näkyy myös pelitavallisesti.

Pelitaktiikka tietenkin valmistellaan ennen peliä. Usein taktiikan kaavamaisuudessa ja raameissa pysytään läpi pelin, mutta toisinaan siihen pitää osata myös reagoida ottelukuvan keskellä. Valmentajat ovat yleensä siihen valmiita, mutta pelaajien valmistautuminen otteluun sanelee, toimiiko muutokset taktiikassa heidän toivomallaan tavalla.

Silti en muista tältä kaudelta kuin kourallisen hyviä pelejä ja sellaisia pelejä, missä oltaisiin oltu vastustajaa edellä. Se ei todellakaan lupaa hyvää. Jokaisen kokonaisuuden arvosanaa on laskettava yrityksen puutteestakin. Ei pelasta minun silmiini se, että kolmansissa erissä pelataan yksi maaginen 10 minuuttinen, jolla peli käännetään.

Toki olet oikeassa.

Tämä lainaus nyt sitten kulkee periaatteessa käsi kädessä ensimmäisen lainauksen kanssa.

...joka tapauksessa mielestäni Kärppien materiaalilla pitäisi kyetä pelin hallintaan. Se ei näytä onnistuvan, ellei pelaajat vedä tosissaan. Eikä kyllä saakaan onnistua.

Samaa mieltä, mutta ollaan(han) kärsivällisiä. Hyvä tästä tulee.

 

[d2uce]

Radikaalisti. Sulla ei taida olla suomi äidinkieli?

Radikaalisti ei ole tarpeeksi pitkä sana eikä kuulosta läheskään yhtä epäselvältä kuin radikaalisesti.

Itseäni ihmetyttää se, minkälainen yli-ihminen (tai millaiseksi yli-ihmiseksi muuttui) Jere Karalahti on. Mieshän muutti muuttamattomana pidettyä historiankuvaansa, jonka piti siis olla mahdotonta.

Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin:

Kärpät on kaikesta huolimatta puolustajan rekrytoinnissa lotto- ja imagovoittaja, sillä Karalahti muuttui Oulussa henkilökuvaltaan täysin – hän muutti elämäntapahistoriansa Kärpissä toiseen ääripäähän. Karalahdelle annettiin mahdollisuus, jonka hän on käyttänyt. Ihminen ei vaan voi muuttaa historiakuvaansa missään määrin. Valitettavasti.

Ihminen saattaa joskus sortua erheen polulle kikkaillessaan kotikutoisilla, omasta hatusta vedetyillä termeillä. Valitettavasti.

 

[X-Hearted]

Ihminen saattaa joskus sortua erheen polulle kikkaillessaan kotikutoisilla, omasta hatusta vedetyillä termeillä. Valitettavasti.

Niinköhän? Lieneeköhän palstaveljellä nyt ristiriitoja oikein- ja väärinymmärryksien kanssa?

Ihminenhän voi muuttaa elämäntapojaan aikaisemmasta - niinkuin tässä tapauksessa on käynyt. Kuvaa, joksi hänet on leimattu tai vaihtoehtoisesti joskus tuomittu, ei valitettavasti voi muuttaa. Tehtyä ei myöskään saa tekemättömäksi, mikä sementoi Karalahden historiakuvan muuttumattomaksi yhtälöksi.

 

[julle-jr]

Tehtyä ei myöskään saa tekemättömäksi, mikä sementoi Karalahden historiakuvan muuttumattomaksi yhtälöksi.

Mitä tarkoittaa sementointi? Ei kai se ainakaan voi olla juuri missään tapauksessa synonyyminä tai kielikuvana muuttumattomuudelle?

 

[Master Chief]

Niinköhän? Lieneeköhän palstaveljellä nyt ristiriitoja oikein- ja väärinymmärryksien kanssa?

Ihminenhän voi muuttaa elämäntapojaan aikaisemmasta - niinkuin tässä tapauksessa on käynyt.

Sulla ne termit on sekaisin. Elämäntapojaan Jere muutti muuta ei elämäntapahistoriaansa (onko tuokaan oikein äidinkielenopettajien hyväksymä sana?) koska historia on mennyttä aikaa.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tämän hetkinen suoritustaso on joukkueessa niin kovaa luokkaa, että potentiaali heijastuu jäällä puoliyrittämisenä. Kun muuta ei tavallaan tarvita. Siinä säästellään niin fysiikkaa, kuin henkistä kapasiteettia tulevaisuuteen.

Kärpät tietää, minkä työmäärän liigaottelu vaatii voittaakseen. Organisaatio elää niin rutiinirikkaassa ympäristössä, että jopa puolella teholla pelaaminen riittää - tai ei riitä. Alleviivaisiin vielä, että pelien koventuessa varmasti taisteluilmekin nousee kivijalaksi pelaajarunkoon, kasvattaen edelleen voittamisen halua ja kulttuuria.

Mielestäni tuo ei ole hyvä asia, noin niin kuin periaattellisesti. En hyväksy ammattiurheilijoilta tiedostaen puolivaloilla pelaamista sen takia, että olisi sitten varastossa jotain. Ei ole loukkaantumisiltakaan säästytty yhtään sen vähempää, vaikka ei täysiä aina mennäkään. Mutta..

Samaa mieltä, mutta ollaan(han) kärsivällisiä. Hyvä tästä tulee.

On tietenkin mahdollisuus, että tuo on vain loistavaa taktiikkaa. Pelataan juuri sen verran, mitä voittaminen vaatii ja sitten tehdään viime vuoden playoffit eli "unleash hell". No ei me sentään ihan niin ylivoimaisia oltu, vaikka kaikki pelit voitettiinkin, mutta pelitavassa ja rohdeudessa kävi täyskäännös, mikä osaltaan saattoi yllättää muut. Kärsivällinen pitää olla aina.

Mutta runkosarjan pelejä on niin paljon, että joukkueen tulisi mielestäni kunnioitaa myös laskujensa maksajaa hyvillä esityksillä. Olen tieten sitä koulukuntaa, että aina ei tarvitse olla parempi eikä aina tarvitse voittaa. Joskus saa tulla huonoja päiviä. Itse olen vain nyreissäni siitä, että nykyään on oletusarvoisesti se huono päivä. Jos tämä on vieläpä tiedostettua puolivaloilla pelaamista, niin se vain huonontaa asiaa omiin silmiin.

Tietenkin.. tehotilasto, sarjatilanne, lähes jokainen numeroilla mitattava mittari on hyvällä, ellei erinomaisella tasolla. Tämä antaa useimpien silmille kaiken anteeksi ja ehkä niin pitää ollakin. En voi suolata joukkuetta vain suolaamisen takia, sillä tilanne on tällä hetkellä niin hyvä kuin se vain voi joukkueellisesti olla. Ehkä ei sijoitus olekaan aina se kaikki kaikessa? Noh, ei ainakaan minulle. Jokainen peli on sillä hetkellä se tärkein peli, kun olen katsomossa. Tai kuuntelen radiosta/näköradiosta.

 

[Old TJ]

HEH, näinpä. Niinkuin aina.

Off - topic tämä on, mutta jos nyt yrittäisi saada irti sinunkin teksistäsi sen oikean sisällön, jota siellä luullakseni kuitenkin on. Vääriin termeihin ja ihmeellisiin kielikuviin vaan kaikki niin ripoteltuna, että se sisällön löytäminen on oikeasti vaikeaa.

Tehtyä ei myöskään saa tekemättömäksi, mikä sementoi Karalahden historiakuvan muuttumattomaksi yhtälöksi.

Yhtälö on kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus. Yhtä suuriksi merkityt lausekkeet eivät suinkaan välttämättä ole täsmällisesti toistensa vastineita, vaan yhtälöstä pyritään selvittämään, millä muuttujien arvoilla lausekkeiden arvot ovat samat.

Karalahden historiakuva (mietis vähän tuotakin sanaa) on siis sementoitu kahdeksi yhtäsuureksi lausekkeeksi, jotka eivät välttämättä ole täsmällisesti toistensa vastineita, mutta on mahdollisesti olemassa muuttujien arvoja, joilla noiden lausekkeiden arvot ovat samat. Jes!

Ei jäänyt epäselväksi enää kuin että olikos tuossa sementoinnissa ruiskuvalu vai miten se suoritettiin.

Ihan oikeasti uskon, että sulla on sanottavaa, mutta sano se niin että siitä joku muukin voi ymmärtää.

Old TJ

 

[X-Hearted]

...

Lopeta tuo totaalipaskanjauhanta ja yritä kirjoitella jotain olennaista tähän ketjuun. YRITÄ EDES. Vaikka se, vanha toimitusjohtaja, tuntuu varmasti kauhean vaikealta tämän ketjun alle - ainakin lähettämäsi kahden viestin perusteella.

Sivuunkirjoittanut sentään yrittää kovasti, vaikkei siitä selkoa aina välttämättä saakaan. Tai haluta saada.

 

[oukka]

Sivuunkirjoittanut sentään yrittää kovasti, vaikkei siitä selkoa aina välttämättä saakaan. Tai haluta saada.

Kyllä sinäkin olet joskus kirjoittanut ymmärrettävää tekstiä. Muutos tapahtui ihan yhtäkkiä tuossa joku vuosi sitten, joten uskon että voisit vielä palata siihen vanhaan tyyliin jossa et kikkaillut olemattomilla kielikuvilla.

 

[Old TJ]

Lopeta tuo totaalipaskanjauhanta ja yritä kirjoitella jotain olennaista tähän ketjuun. YRITÄ EDES. Vaikka se, vanha toimitusjohtaja, tuntuu varmasti kauhean vaikealta tämän ketjun alle - ainakin lähettämäsi kahden viestin perusteella.

Sivuunkirjoittanut sentään yrittää kovasti, vaikkei siitä selkoa aina välttämättä saakaan. Tai haluta saada.

Valitettavasti elämä heittelee välillä enkä ole tällä kaudella päässyt seuraamaan Kärppien pelejä paria matsia lukuunottamatta muuta kuin radion ja netin välityksellä. Ja tuskin pääsenkään koko kauden aikana ainakaan ennen maaliskuuta. Siksipä itsellä ei tähän ketjuun ole mitään olennaista annettavaa. Valitan.

Tästä ketjusta olisi minulle ja monelle muullekin paljonkin saamista ja sitä yritin pyytää saatavaksi jossain ymmärrettävässä muodossa. Tiedän että Sinulla olisi oikeasti sanottavaa, mutta jostain syystä sen piilotat noihin mystisiin sanailuihisi joista oikeasti on aika vaikea saada selkoa.

Menestystä ja sisältöä tälle ketjulle itsekkäästi toivoen,

Old TJ

 

[Sarastro]

Muutaman pelin viimeaikoina nähneenä olen hieman huolissani Kärppien hyökkäyksiinlähdöistä. Hitaat ja puolinopeat lähdöt toimivat kutakuinkin mallikkaasti, mutta nopeat lähdöt ovat kyllä hirveää katsottavaa. En pysty ymmärtämään painottoman puolen laiturin karkaamista punaviivan toiselle puolelle ennenkuin kiekko on edes pakilla kunnolla hallussa. Täältä sitten tapahtuu kentän yli leikkaus samaan kasaan muiden hyökkääjien kanssa. Sentteri on systemaattisesti jäljessä laitahyökkääjiä ja näin ollen hyödyttömässä paikassa pelin tekemisen kannalta. Mielestäni Raksilan kaukalo on niin iso, että olisi ensiarvoisen tärkeää pitää kenttä leveänä ja saada kiekko liikkumaan. Tämä olisi puolustavalle joukkueelle kaikkein vaikeinta.

Hitaissa ja puolinopeissa hyökkäyksissä sentteri tarjoaa syöttöpaikkaa keskustaan ja laiturit laitaan. Näissä tapauksissa saadaan aikaiseksi paljon rintamahyökkäyksiä, mikä on mielestäni tavoiteltava asia. Veikko Karppinen on yllättänyt minut suuresti sillä, kuinka hyvin hän pystyy tarjoamaan syöttöpaikkaa pakille. Toki muutkin tarjoavat, mutta Karppinen ei häviä tässä muille, vaikka onkin nuori ja ns.nelossentteri.

Ylivoimalla nopean lähdön ongelma näkyy myös. Mikäli lähdetään oman maalin takaa, saadaan usein aikaiseksi mallikas kiekon ylöstuonti. Ongelmia tulee silloin, kun olisi lähdettävä hyökkäämään keskialueen irtokiekosta oman siniviivan päältä. Tällöin juuri koskaan ei saada kiekkoa hyökkääjille järkevästi. Päätykiekotkin ovat huonosti ajoitettuja.

Kulmapelissä Kärpät on vahva. Kärpät on voittanut huomattavasti enemmän kiekkoja päädyssä kuin yksikään näkemäni vastustaja. Päädyn kautta pelaaminen onkin tässä mielessä perusteltua, mitä Kärpät huomattavan paljon käyttääkin. Itse kuitenkin näkisin miellelläni enemmän suoria hyökkäyksiä a la Blues.

Kotikaukalossa karvauspeli on toiminut hyvin. Välillä mennään jopa maalin taakse asti aggressiivisesti kahdella miehellä ja toisinaan vetäydytään 1-2-2 ohjauspeliasemiin.

Omanpään puolustuspeli on vahvaa, johtuen pelaajien vahvuudesta kulmissa. Hyvin harvoin vastustaja pääsee nousemaan kulmasta maalintekosektorille. Ykkössektorilta ei tule vetoja kuin satunnaisesti, mikä tietenkin helpottaa maalivahtien pelaamista.

Kokonaisuutena Kärppien peli on mielestäni aika hyvin kasassa. Ainoa suuri huolenaihe on nimenomaan nopeat hyökkäyksiinlähdöt. Ennen Saipa-peliä Kojo kertoi, että näitä on paljon harjoiteltu ja odottaa innolla illan peliä, mutta pelin nähneenä voin todeta, että vielä on harjoiteltavaa...

 

[X-Hearted]

Ainoa suuri huolenaihe on nimenomaan nopeat hyökkäyksiinlähdöt.

Kyllä.

Tämä on edelleen se suurin yksittäinen murheenkryyni, jonka kanssa tehdään eniten töitä. Muutenhan kokonaiskuva näyttää aika raamikkaalta.

Vaihtoehtoiset hyökkäyksiinlähdöt pitää olla Pietarissa kunnossa, mikäli siellä meinataan pistää joukkueille kapuloita rattaisiin. Parannettavaa löytyy avauspelin ja -syötön nopeudesta sekä laadukkuudesta, mutta myös pelaajien ajoituksista.

Täytyy nyt muistaa sekin, että verrattaessa viime kauteen puolustajien materiaalivahvuus ei välttämättä pelinrakenteluun ole niin kova. Ei se huono ole nytkään, mutta heikompi. Näin ollen tavoista pitää etsiä muita ratkaisuja, mikäli taso ei riitä. Kiirastuleen joutuvat keskushyökkääjät, joilta odotan pelinrakenteluun edelleen parempaa avauspelin apukeinoja.

Jari Viuhkolan tulo toki ehkäisee murhetta hieman. Hän on erinomainen peliä tekevä sentteri liigatasolla - niinkuin tiedämme. Sitten kun on kunnossa.

 

[Chambza]

Runkkari alkaa olla paketissa, ja ykköspaikka on sinettiä vaille taskussa. Kärppäjuna on puksuttanut voitosta voittoon kuin Golden AWe kukasta kukkaan. Vaikkei peli ole aina vaikuttanut ainakaan oululaisen mentaliteen omaavien henkilöiden mielestä siltä miltä pitäisi, pisteitä on kertynyt.

Jopa parin vuoden takainen runkosarjan piste-ennätys olisi taas kerran murrettavissa. Pisteitä ollessa tänään 107, tarvittaisiin vielä 16 pistettä ennätykseen. Vielä vastaan tulevat joukkueet ja oma arvioni kerättävistä pisteistä:

Ilves, TPS yht. 5p
JYP, Pelicans yht. 3p
HIFK, Lukko(3p), Jokerit yht. 6p

Tällä kaavalla päädyttäisiin 121 pisteeseen ja ennätyksen jäämiseen kahden pisteen päähän. Toivottavasti Kärpät jaksaisi vetää loppurunkkarinkin täysillä, sillä en jaksa uskoa että tällaisia pistemääriä tulee tulevina vuosina enää kertymään. Komeita ennätyksiä on mukava muistella sitten kiikkustuolissa, tai haman tulevaisuuden kärpättömissä finaaliotteluketjuissa tuoreempien menestyjien mieliksi.

Tuli ennätystä tai ei, edessä on mielenkiintoiset pleijarit. Minulla luotto omaan tähtisikermään on kova, kun kasassa on kolme hurjaa hyökkäävää ketjua, liigan paras nelonen, ja loistava maalivahtikaksikko.
Hieman kuitenkin huolettaa se, miten tämän vuoden Kärpät on kerta kerran perään kaadettu voimakkaalla karvauksella ja keskikaistan tukkimisella. Mm. JYPin, Sparta Prahan ja viimeisimpänä Tapparan käytettyä näitä aseita Kärpät on jäänyt nuolemaan näppejään kuin Golden AWe kukkiaan.

Toisaalta, viime vuoden pudotuspeleissä Kärpät vaihtoi pelityyliään vastustajia mukaillen, ja mestaruus tuli ylivoimaisin ottein. Osataanko tänäkin vuonna reagoida, vaikka vastassa olisi vaikka em. täsmäaseita käyttävä joukkue?

Missä mennään? Kuulisin mieluusti muidenkin mielipiteitä.

 

[Jukebox]

Minulla luotto omaan tähtisikermään on kova, kun kasassa on kolme hurjaa hyökkäävää ketjua, liigan paras nelonen, ja loistava maalivahtikaksikko.

Hyvää tekstiä mutta tuohon puutun hieman, sillä vaikka Kärppien nelonen tuleekin olemaan erinomainen riittää myös ainakin Jokereilla melkoisia tekijöitä neloseen. Tänään se oli muodossa Varis - Hirschovits - Rita, ehdotuksien joukossa on ollut myös mm. Louhi - Wilm- Virta kunhan Varis ja Rita pääsevät parempaan kuntoon loukkaantumisten jäljiltä.

 

[Chiesa di Totti]

Hyvää tekstiä mutta tuohon puutun hieman, sillä vaikka Kärppien nelonen tuleekin olemaan erinomainen riittää myös ainakin Jokereilla melkoisia tekijöitä neloseen. Tänään se oli muodossa Varis - Hirschovits - Rita, ehdotuksien joukossa on ollut myös mm. Louhi - Wilm- Virta kunhan Varis ja Rita pääsevät parempaan kuntoon loukkaantumisten jäljiltä.

Kristinuskossahan myös oli parasta usko siihen, että homma toimii. Sama Jokereilla, parhaimmillaanhan homma toimisi myös nelosessa kuin esi-viktoriniaallinen vessa, mutta silti ei ole syyskuun jälkeen toiminut kuin ykkösketju. Jokerit ei ole vieläkään uhka, vaan se löytyy linjalta Blues/Tappara.

Shedden on vain liian paska koutsi tähän liigaan, että saisi koko joukkueen toimimaan.

 

[Redbull]

Hieman olen huolissani puolustaja-tilanteesta. Toki aiemmista kerroista viisastuneena voi toki olettaa tasonnoston olevan varma kevään merkki, mutta entä jos...

Puolustajien avauspeli. Aktiivisen karvauksen joukkueet, Tappara, Jyp ja paikoitellen Jokeritkin ovat saaneet kyllä kärppäpakkien pasmat sekaisin pahemman kerran. Kiekollista varmuutta pitäisi riittää, mutta silloin kun on tultu kovaa kahdella karvaajalla päälle, on avauspeli kärsinyt pahemman kerran. Puhtaat paperit annan vain Lehtoselle ja Iso-K:lle tällä erää.

Toinen seikka puolustajien kohdalle on tuo omanpään aktiivisuus. Ajoittain se on melko passiivista seisoskelua. Toki mitään kohellusjuoksentelua ei kaivata, mutta pientä sähäkkyyttä kaipaisin. Vastaanoton ja hyökkäyksiin lähtöjen välissä kuuluisi myös tehdä jotain, se ei nimittäin toimi itsestään - ei aina.

Muutoin pelillinen yleisilme (uuh) näyttää varsin mallikkaalta tähän vaiheeseen kautta. Perinteinen runkosarjan lopun haukottelu loistaa poissaolollaan, ainakin toistaiseksi.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Pitääpä hieman kompata tuota Redbullin pohdintaa yllä.

Juuri tuo Redbullin mainitsema puolustajien avaukset... eilisessäkin ottelussa Ilvestä vastaan, hyökkääjien tarjotessa keskialueella täydessä vauhdissa syöttöpaikkaa, pakit ehtivät nippa nappa maaliviivan yli. Pää ylhäällä, kuten pitääkin, koetaan hakea sitä avauspaikkaa. Siihenpä se sitten tahtoo jäädäkin! Joko heitetään Jaakolamainen roikku (eli pitkä), tai koetetaan syöttää hyökkääjille joiden suunta on jo uudelle hakukierrokselle, sekä kestosuosikkina voidaan tietysti syöttää suoraan naapurin karvaajalle.

Mikä noissa omissa lähdöissä sitten kusee niin pahasti? Tietysti se, ettei Kärpät näytä saavan mitään aikaan kun karvaus on ylhäällä ja agressiivista. Tällä hetkellähän jokainen liigajoukkue on tuon todennut, ettei tarvitse kuin laidat tukkia niin Kärpät ei omasta päädystään lähde minnekään.

Kun Kärpät sitten saa sen avauksen laitaan, siitä vasta koetetaan jakaa keskelle, sillä keskelle ei ole ollut kunnollista tarjontaa alun perinkään. Jos taasen keskellä on hyökkääjä tarjolla, pakit eivät näytä tajuavan tuota tarpeeksi nopeasti.

Karmivaahan tuo suunnanmuutosten seuraaminen on, sillä nopeaan suunnanmuutospeliin kykenevät vain Kärppien hyökkääjät säännöllisesti. Lehtonen ja Laamanen onnistuvat noissa nopeissa käännöissä, mutteivat todellakaan säännönmukaisesti.

Liekö sitten Jalosen evilmastermind-säätöä sitten tämä Kärppien tämän hetken takkuileva omista lähteminen? Pleijareissa pakit tarjoavatkin nopeasti keskelle, näin ollen ollaankin hyökkääjien toimesta 3-3 tai 3-2 rintamana keskialueella... sillä laitaanhan Kärppien piti avata! Jäänee nähtäväksi.

 

[X-Hearted]

Liekö sitten Jalosen evilmastermind-säätöä sitten tämä Kärppien tämän hetken takkuileva omista lähteminen? Pleijareissa pakit tarjoavatkin nopeasti keskelle, näin ollen ollaankin hyökkääjien toimesta 3-3 tai 3-2 rintamana keskialueella... sillä laitaanhan Kärppien piti avata! Jäänee nähtäväksi.

Tämmöistä @Jääkoneenkuljettaja, tuuppa selventään ne omistalähdöt. Miten senttereiden pitäisi olla tarjolla? Mennäänkö laitojen kautta vai keskeltä? Vai onko kenties vaihtoehtopelaamista sekin.

Otetaan tästäkin vähän aihiota.

 

[aurora borealis]

Tämmöistä @Jääkoneenkuljettaja, tuuppa selventään ne omistalähdöt.

Palstan sääntöjen kymppipykälä koitui Jääkoneenkuljettajan kohtaloksi ja hänen palstauransa päättyi poistoon 5.11.2021, joten häneltä ei kannata vastausta odotella. Linkki ilmoitukseen porttikiellosta.