Routainen Sydän kirjoitti:
Lähinnä minua kiinnostaa seurajoukkueiden epäonnistuminen tai harjoittelumotivaation puute näin loppukesän ja syksyn korvilla,
En ole aivan varma, voimmeko puhua epäonnistumisesta. Olen seurannut täällä Göteborgissa juttuja. Nordic Trophyn herättämä mielenkiinto on varmasti pettymys, eikä edes valmentajan "tavoitteena turnausvoitto" herättänyt ketään.
Harjoittelumotivaatiota Ruotsista löytyy kyllä. Frölundalla on takanaan kova kesäharjoitus jakso maastossa ja salilla. Yleinen mielipide ei vain usko, että aikainen jääharjoittelu kesällä antaa tuloksia keväällä.
mutta se lienee kai kulttuurinen asia, kun kesälevosta on haluttu tehdä ns. pyhä.
- Niin. Joku valmentaja sanoi kerran Ruotsissa; kesällä hyvin levännyt pelaaja on parempi pelaaja keväällä, kun kevätväsymys alkaa kiipeämään jaloissa.
Tämä auttaa varmasti olennaisesti menestymään Ruotsia myös kansainvälisillä jäillä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Ruotsin maajoukkue koostuu timantinkovista yksilöurheilijoista, jotka pääosin pelaavat NHL-jäillä.
- Saattaa olla. Ja nämä NHL-miehet aloittavat kautensa vielä myöhemmin, eivätkä harjoittele joukkueensa kanssa kesällä ollenkaan.
Omasta mielestäni Ruotsalaisten menestysessä viime kaudella ei tosin ole kysymys kunnon ajoituksesta, vaan taktiikasta. Ruotsalaiset pelasivat kauden turnaukset ajatuksella, eivät niinkään jaloilla. Torinon finaali on tästä hyvä esimerkki, tuskin kukaan olisi voinut väittää, että väärä joukkue voitti, jos Suomi olisi vetänyt sen pidemmän korren?
Minusta Ruotsin MM-joukkue oli pelillisesti se parempi joukkue näistä kahdesta maajoukkueesta ja näytti sen myös jäällä, ja tämä joukkuehan perustui juuri elitserienin pelaajiin.
Faktaa on myös se, että Ruotsin pelaajayksilöistä koostuva henkinen massa joukkueena on jo kulttuuritekijöistään niin valtaisa ja voittoisa, että sillä voitetaan maajoukkuetasolla jo monta peliä - tai ainakin monta yliotetta.
- Uskon, että myös tässä puhutaan valmennuksesta. Muistan kun eräs Moran suomalainen pelaaja selitti valmennuksen eroja Suomessa ja Ruotsissa. Hän kertoi, että valmentajat ovat Suomessa takertuneet hänen heikkouksiinsa ja virheidein oikaisuihin hänen koko pelaajauransa ajan, joskus jopa erittäin negatiivisin tavoin. Morassa ketjulle, jossa hän pelasi, annettiin tehtäväksi kartoittaa sen vahvuudet ja harjoitella ja kehittää sitten niitä. Tämä kehittää juuri tätä tarkoittamaasi henkistä massaa ja näkyy minusta usein maajoukkuepeleissä - Suomen peli hyytyy joskus, kun pelätään epäonnistumisia, siinä kun Ruotsin peli hakee avauksia ja ratkaisuja.
Mutta edelleen minua kiinnostaa se, miksi seurajoukkueiden vastuulla ole minkäänlaista kansallisten liigojen kuten kesäisin Nordic Trophyn tai tammikuisen Super Sixin menestysvelvoitteita?
- Henkilökohtaisesti uskon, että kaikki pitävät ajatuksesta ensi vaiheessa, mutta homma jotenkin sitten lässähtää kasaan, kun on aika panna toteen haaveet.
Toinen juttu on ekonomia. Frölundalle ei esimerkiksi merkitse turnauksen rahapalkinto mitään, koska seuran ekonominen tilanne on tällä hetkellä loistava. Turnauksesta puuttuu siis kaikesta huolimatta kunnon panos. Ja vaikka Pietariin lähdetään varmasti tekemään parhaansa, niin ne omat pleijarit priorisoidaan kaikesta huolimatta.
Vertaa Torinoon, moni NHL-pelaaja valitsi priorisoida NHL-joukkeensa ja jäi kotiin, vaikka oli kysymys huomattavasti arvokkaammasta turnauksesta.
Vai onko kyse peräti siitä, ettei ruotsalaisia seurajoukkueita kiinnosta nämä kansainväliset mittelöt?
- Varmasti harjoituspeleinä, mutta panos puuttuu. Jokainen pelaaja kertoo haastatteluissa, miten hienoa on päästä taas jäälle, mutta yksikään ei ylistä harjoitusotteluita, ei Nordic Trophya, eikä Pietari käy kenenkään huulilla, ellei vedä väkisin ulos jotain kommenttia.
Lehdistöllä on myös tässä oma asemansa - esim. Pietarin turnaus sivuutettiin täysin, kun HV osallistui. Ainoa info otteluista löytyi HV:n omalta kotisivulta, suurimmat jääkiekosta kirjoittavat lehdet sivuuttivat tämän vain pienin noteerauksin. Ymmärrän jotenkin, Jönköping on käpykylä, eivätkä HV:n turnaukset kiihota ketään Huskvarnaa kauempana. Jotenkin tuntuu siltä, että Kärpät kiinnostavat huomattavasti enemmän Suomessa, verrattuna HV:n Ruotsissa. Frölundaan uskoin enemmän, mutta media hylkäsi turnauksen täydellisesti.
Ehkäpä ydin lienee siinä, että ruotsalaiset seurajoukkueet ovat todellakin sittenkin liian heikkotasoisia vastaaviin turnauksiin?
- Tämä ei ole tietenkään totta. Frölundahan jopa hallitsi seuraava peliä TPS:ää vastaan ja olisi voinut jopa voittaa pienellä onnella. Olen varma, että puntit ovat enemmän tasan, kun Tappara ja HIFK saapuvat tänne Göteborgiin. En ennusta, enkä lupaa voittoja, mutta sen takaan, että 0-9 lukemia ei taululla näy:-)
Ja hommanhan pitäisi olla päinvastoin, hyvätasoisen, hyvin ja jo pitkään jääharjoitelleiden SM-liigajoukkueiden tulisi voittaa Frölunda vielä tässä vaiheessa mennen ja tullen - jos ne kerran ovat niin kovatasoisia - vai voivatko ne voittaa vain, jos hiellä on pieni etumatka loppukesästä? Tähän voidaan sitten palata, jos eivät kostukaan reissusta mitään.
Muistan muuten erään harjoitus ottelun Djurgårdenin ja HIFK:n välillä tässä muutamia vuosia sitten. Dif:n Charles Berglund kertoi ottelun jälkeen; HIFK:n pelaajat tulivat hulluiksi, kun teimme 3-1. Sen jälkeen he keskittyivät vain antamaan meille turpaan.
