Reiluin ei voita. Ei missään muussa kuin puhtaassa omatunnossa. Itsensä puolustaminen ei ole syöpä, vaan jatkuva puolustuskannalle vapaaehtoisesti ajautuminen. Jos kollektiivisesti ei tehdä selväksi, ettei näin voi tehdä, niin vastustaja yleensä jatkaa. Tästä voitaisiin vetää melko suoria analogeja koulukiusaamiseen. Kyllä se kiusaaminen loppuu jos joku ulkopuolinen sekopää menee kiusaajalle asettamaan ne rajat mitä saa tehdä.
En halua irvokasta näyttelemistä, vaan omien heikkouksien vahvistamista. Minusta on heikkous aina nousta maasta vaikka taju on suurinpiirtein kankaalla. Sankarillista se toki on myös. Ei sinne tarvi kuitenkaan jäädä kuolevaa joutsenta esittään tyyliin J.Ruutu ja Ruuttu Sr. Se olisi juuri sitä irvokkuutta.
Lopuksi vielä hieman lisää mietittävää tuohon pelotekeskusteluun. Kun HIFK oikeasti on valmentajansa ohjaksissa viimeistä pelaajaa myöten, niin kuka päättää milloin vastustajan taitopelaajan rikkominen loppuu. Mikä on tehokkain tapa vaikuttaa tähän taitopelaajaan kohdistuvaan rikkomiseen. Onko se duunariosaston Osmo Oravan haastaminen? Onko se tuomareille kiukuttelu ja epäkohtien jankkaaminen? Vai olisiko se kuitenkin valmentajan arvokkaimmille pelaajille kostaminen? Ja Pula-ajan Tretjak olet oikeassa. En tarkoita lasarettiin vievää kostamista, vaan sellaista, että vastustajalle menee viesti perille, mutta pelihalut häviäisi. Juuri se mitä Aarnio teki aikoinaan Peltoselle. Juuri se mitä Tikkanen teki Gretskylle. Ja juuri se mitä Melart tekee Humlille. Mutta kuka tekisi sen saman Granlundeille, Peltoselle ja Pesoselle? Niin... Kyllä se Huml taitaa joutua puolustamaan edelleen itse itseään ja unohtaa sen keskittymisen pelaamisen. Näinhän ne ottelut voitetaan vai miten se oli.
Onneks nyt on vastassa tepsi eikä Hifk.