Uskon, että peluutus tulee tasoittumaan, kunhan tuossa maajoukkuetauon kieppeillä saadaan Keränen ja Norman takaisin alempiin ketjuihin. Nythän Aralla ei selvästikään ole luottoa Huovisen ja Suorannan johtoasemapelaamiseen. Äkkiseltään voisi ajatella, että sama energinen ja ennakkoluuloton pelihän se kolmannen erän johtoasemassakin on valttia, kuin ottelun alkupuoliskollakin. Tosiasiassa tilanne taitaa kuitenkin olla vähän erilainen. Tappiolla oleva vastustaja lisää loppua kohti riskinoton määrää, esim. pyrkii ottamaan useammalla miehellä ylempää kiinni. Muuttunut asetelma asettaa erilaisia vaatimuksia varsinkin oman alueen ja keskialueen pelaamiseen. Juuri niissä kohti on noille kavereille sattunut menetyksiä joissain peleissä.
Eilisen olin radion varassa, mutta Stenkka taisi pari kertaa moittia juuri Huovista riskialttiista poikkikentän syötöstä oman sinisen alla, josta painopiste jäi sitten edelleen Kärppäpäätyyn. Todennäköisesti vastustaja vieläpä on scoutannut etukäteen kokemattomat kaverit, joihin voidaan paineistaa vielä suuremmalla riskillä. Johtoasemassa pitää pystyä kovassa paineessa siirtämään peliä yksinkertaisilla ja nöyrillä ratkaisuilla vastustajan päätyä kohti. Kiekollisen pelaamisen rohkeutta on pakko vähentää tietyissä tilanteissa, kun vastustaja nimenomaan kyttää tilaisuutta iskeä niihin hetkiin. Toki edelleen tilaisuuden tullen sitten on nimenomaan pidettävä kiekkoa joukkueella sekä omalla alueella että hyökkäysalueella. Siellä hyökkäyspäässäkin on sitten vielä pelattava tarkasti ylihyökkäämistä varoen, jottei vastustaja pääse ylivoimahyökkäyksiin.
Tilanteiden oikeanlainen tunnistaminen ja niihin reagointi korostuu johtoasemassa. Ara näkee tässä tilanteessa suurempana riskinä nelosketjun peluuttamisen loppuun asti kuin muun kolmen kentän väsymisen. Ratkaisu on tuottanut hyvin pisteitä, joten kai Ara tietää mitä tekee.
Viimeksi muokattu: