Reilu vuosi sitten muutimme Jyväskylään, eikä suunnitelmissa todellakaan ollut, että tämä jäisi vain vuoden mittaiseksi visiitiksi. Mutta näin se vain elämä heittelee. Vaimo sai työtarjouksen entiseltä asuinpaikkakunnaltamme, eli Lohjalta, ja sinne suuntaamme ylihuomenna. Helppohan sinne on palata, mutta en olisi uskonut, että vielä viikkojen märehtimisen jälkeen tuntuu näin pahalta muuttaa täältä pois. Ehdin kiintyä tähän kaupunkiin vuoden aikana todella kovasti. Pidin keskusta-asumisen vaivattomuudesta (katuremppoja lukuunottamatta), kaikkialle on lyhyt matka suht pienessä keskustassa. Kuitenkin palveluita löytyy ihan riittävästi, kun maakuntakeskus on kyseessä, isoimmat ketjut tulevat liki automaattisesti tänne ja väestöpohjaa riittää myös pikkuyrityksille.
Lohjalta en kaivannut koko vuoden aikana kuin kavereita ja St. Honoren kahvila-konditoriota. Jyväskylästä jään kaipaamaan kävelykatua kahviloineen ja ravintoloineen, Yläkaupungin yötä, Jyväskylän kesää ja nyt iltojen pimeytyessä hienosti valaistuja rakennuksia. Urheilutarjontaa ja harrastusmahdollisuuksiakin oli ihan kiitettävästi. Ei voi muuta sanoa, kuin että hieno vuosi tämä oli, ja olisin todella mielelläni jyväskyläläistynyt täysin. Kaunis kaupunki etenkin kesällä ja pimeää aikaa on piristetty kekseliäästi valotaiteella.