Katselin kuvia ja selostusta netistä uudestaan, jep, kallis ja hienoa se on. Siinä tapauksessa ei sitten ole varaa tehdä tätä hommaa suunnitellusti ja miettiä ihan oikeasti optimaalista ratkaisua myöhemmin. Ongelma on siinä, että ammattiurheilun ja viihteen monitoimiareenalla sekä hankkeen liikunta- ja muulla toiminnalla on eriävät kriteerit eli molempia ei voi toteuttaa optimaalisesti. Täytyisi nyt sitten varmaan tehdä se väliaikainen korjaus, missä maksimoidaan lisää katsomopaikkoja ja myyntiä. Siitä olen samaa mieltä professori Suomen kriitikoiden kanssa, että 70-80-luvun rakennuksia ei periaatteellisesti kannata ruveta peruskorjaamaan ellei ole todella poikkeuksellinen tilanne ja hyvin kartoitettu riskejä.
Suurin kysymysmerkki itse hallin osalta oli, miksi vain 6500 paikkaa? Se on vähän yli tuhat enemmän kuin vuonna 1985 ja rahaa palaa satoja miljoonia. Eikö sinne nyt oikeasti kannattaisi laittaa seisomapaikkaparvekkeita niin paljon, että pleijareissa tai konserteissa saisi vähintään sen 10,000 ihmistä sisään? Eivät ne siellä ylhäällä akustiikkaa taikka tunnelmaa syö normaali-iltoina.
Tietysti, toisaalta, jos se tehdään Hippoksen sumppuun, minne tulee vielä lisää asuntoja ja hotelleja, niin eihän sinne koskaa tule 6500 ihmistä enempää pääsemään mitenkään yhden matsin aikana. Suunnitelmissa ei ollut MITÄÄN uusia liikennejärjestelyjä, joten "innolla" odotan kun istun autossa entistä pidemmässä ruuhkassa ja yritän päästä kotiin Kymmen Uutisia varten. Vai onko tarkoitus avata vanha moottoritie jälleen 4-kaistaiseksi , purkaa liikenneympyrät Keljossa, ja rakentaa suora liittymä Köyhänlammen yli parkkitaloon? Sellaisia en nähnyt. Sekään ei auta Halssilan suuntaan menijöitä, jotka joutuvat ajamaan Keskustan läpi.
Älkää käsittäkö väärin, minä siis rakastan Hippoksen aluetta, futiskenttää, lampea ja honkia. Hippos on myös hyvä alue laajentaa yliopistoa, koska se on päärakennuksen vieressä, sekä myös JAMKia. Yliopiston olisi pitänyt laajentua jo alunperinkin Hippoksen suuntaan eikä täyttää Jyväsjärveä ja rakentaa siltaa Kuokkalaan. Mutta jatkossa kuitenkin Hippos olisi luonnollinen paikka ja rakentamiset suunta ylöspäin. Sinne sopii myös liikuntakeskus kaikelle urheilulle ja ehkä myös asuintaloja, mutta tila on Hippoksellakin on rajallinen. Mieluummin vihreä liikuntakeidas maauimalan kanssa olisi hyväksi alueella kuin täyteen rakennettu alue. Jos asuintaloja halutaan rakentaa, niin nykyiset 2-3 kerroksen vanhanaikaiaset talot voisi purkaa isompien tieltä pois. Uusiin taloihin saisi parkkipaikatkin asuikkaille ja ylimääräistäkin kapasiteettia, mikä helpottaisi liikennettä kun kaduilla voisi olla useampia kaistoja katuparkkeerauksen poistuessa.
Mutta erimielisyys koskee massatapahtumien monitoimiareenaa sijaintia; paikkaa missä huipputason ammattiurheilu, messut, viihde ja muu kulttuuri toimivat synergiaetujen ansiosta tehokkaammin. Ei yksi jäähalli pidä ekosysteemiä yllä edes suurkaupungeissa, jos se on edes pari kilometriä syrjässä keskustasta: aika vähän oli lounasruokailijoita päiväaikaan Hartwall Areenassakin. Nordenskjöldinkadun latokin on syrjässä, vaikka se on "melkein keskustassa" - sinne pitää mennä juna-asemalta ratikalla tai istua autossa ruuhkassa.
Kyllä tästä voisi tehdä vaikka väitöskirjan maailmanlaajuisesti, minkä tulos osoittaisi, että uudet menestyvät monitoimiareenat sijaitsevat paikoissa, missä eri joukkoliikennemuodot ja lyhyt kävelymatka keskustan palveluihin kohtaavat. Hyvä lisä on, jos areenalla pääsee myös suurempaa tietä pitkin nopeasti ilman ruuhkia ja parkkitilaa on riittävästi.
- New Yorkissa tuo paikka on Madison Square Garden, joka varta vasten siirrettiin muutaman korttelin päästä kolmen eri junasysteemin (kaukojunat AmTrak, lähijunat LIRR, metro) kohtaamispaikan päälle ja parin sadan metrin päähän Port Authoritystä (bussiterminaali ja lauttojen lähtöpaikka). Autolla pääsee suoraan tunneliin ja ulos Manhattanilta, tai West Side Highwaylle.
- Montreal on muodoiltaa hyvin paljon Jyväskylän näköinen, mutta siellä on järven tilalla joki, Harjun tilalla vuori. Niiden väliin tehtiin uusi halli "the Keg" juna-aseman, moottoritien ja metroaseman risteykseen keskustaan. Vähän samaan paikkaan kun Asematori Jyväskylässä. Järjestely toimii erittäin hyvin.
- NJ Devilsin Prudential Center on Newarkin juna-aseman vieressä ja siellä on helppo käydä vierasjoukkueen faninakin.
No sittenhän sen voi siirtää keskustaan ja Hippos2020 voi edetä erillään suunnitellusti.
En ole asiasta nähnyt ammattimaista analyysiä, joten en tätä näkemystä voi jakaa. Päinvastoin, olen nähnyt muilla paikkakunnilla toimivia ratkaisuja, mitkä puoltavat juuri eri liikennemuotojen risteämiskohtiin tehtyjen monitoimiareenojen toimivuutta. Onko asiasta olemassa virallista selvitystä?
Täytyy tunnustaa tässä vaiheessa, että olen asiassa sikäli
puolueellinen, että isoisäni firma rakensi monet sodanjälkeisistä taloista keskustassa. Itse olen kasvanut kaupungintalon vieressä ja seurannut alueen "kehitystä" pettyneenä. Kauko Sorjonen ei ole hirveän väärässä kommenteissaan. Suuri tunnustus Marko Saxbergille puutalomiljöön pelastamisesta.
Jyväskylän keskustan ongelmat alkoivat kun kaupunginjohto Kekkosen aikaan päätti hylätä jo valmistellun kehätiemallin, mikä toimii aika hyvin monissa muissa kaupungeissa. Tässä mallissa etelästä silloista 4-tietä tuleva liikenne olisi Keljossa jakaantunut VT18 länteen (Myllyjärven/Köhniön kautta edlleen joko länteen Keuruun tai pohjoiseen Viitasaaren suuntaan) ja VT18 itään (Jyskän kautta Kuopioon tai Luhankaan). Keskusta olisi rauhoitettu rekoilta ja ohikulkuliikenteeltä. Noh, silloiset neropatit halusivat, että kaikki liikenne kulkee keskustan kautta, jotta ohikulkijat pysähtyvät kaupunkiin. Sitä varten rakennettiin sitten rantaraitti, monitasoliittymät, täytettiin Jyväsjärveä, siirrettiin satama ja hävitettiin tavarasatama, missä pystyi nostokurjilla nostamaan tavaraa junasta laivaan sekä päinvastoin. Ja tehtiin Jyväskylän vaarallisin liikennevaloristeys ohitustielle Kuokkalan sillan takia,missä ihmisiä on loukkaantunut erittäin vakavasti. Sivutuotteena tuhottiin keskustassa ollut Jyväsjärven hiekkaranta ja suljettiin Kilpisenkadun ja Cygnaeuksenkadun kohdalla olleet radanylityspaikat. Sen jälkeen keskustasta ei sitten noin vain mentykään enää Lutakkoon autolla tai jalan.
Palataakseni 2020-luvulle: paras mitä junaradalle ja rantaraitille voisi nyt tehdä keskustassa olisi peittää ne kannella, ja käyttää tämä ala rakentamiseen, mikä elävöittäisi keskustan uudestaan. Elävän kaupungin Kauppakadulla pitää olla muitakin kuin kirppareita, divareita, uusia partureita ja kebabia. Jyväsjärven uimakelpoisella rannalla ja kaupungin keskustassa olevat asuintalot olisivat haluttuja sijoituskohteita (asun tällä hetkellä sellaisessa suurkaupungin keskellä). Kansi mahdollistaisi myös ihmisten ja liikenteen paremman liikkumisen Lutakon, Jyväsjärven ja Kuokkalan sekä keskustan välillä. Se yhdistäisi kaupungin keskustan uudelleen järven kanssa.
Harvia Areenan paras paikka olisi kuten
@rahor esitti siinä Matkakeskuksen pienen parkkitalon tilalla sekä radan päällä. Siinä se ei estäisi kenenkään näkyvyyttä järvelle ja mahdollisesti Areenan vieressä olevan hotellin tai asuntojen ikkunoista olisi näkymä järvelle. Hmmm,
kukapa ei haluaisi asua Jypin jäähallin vieressä, järven rannalla ja kaupungin keskustassa - suomalainen unelma!