Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
HIFK:n kokoonpanosta puuttuu 13 pelaajaa – lauantaina mukana jälleen uusi debytanttiLue lisää »
-
Dominik Pavlát on pystynyt tukeutumaan maatoveriinsa – Liiga eroaa siitä, mihin hän on tottunutLue lisää »
-
Video: Nuoret Leijonat iski kuusi maalia Slovakian verkkoon harjoitusottelussaLue lisää »
-
Kiekko-Espoon maalivahtiriski on kostautumassaLue lisää »
-
HIFK:n Petr Kodýtek on tyytyväinen nuorten pelaajien esityksiin vaikeassa tilanteessaLue lisää »
-
Antoine Bibeau kehuu Kouvolaa, mutta paluu Pohjois-Amerikkaan on käynyt mielessäLue lisää »
JYPin taloustilanne
- Viestiketjun aloittaja kimmo
- Alkaa
- 769 016
- 3 147
Tämä riippuu siitä miten asiaa katsoo. Kyllä omistajien kautta jossain määrin rahaa tulee, mutta sitä rahaa voi hyvällä syyllä kutsua myös sponsorituloksi. Varsinaisesti tyhjästä tilille ilmestyvästä rahasta ei ole kyse.
Viljasen Saab96
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jyp HT
Luin sveitsiläisen tutkielman sikäläisestä liigasta, mikä olisi hyvä tehdä myös Suomen liigasta. Tässä pieni alkupohdinta siihen suuntaan Jyp-fanin näkökulmasta:
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, montako seuraa pitäisi olla Liigassa ja että liiga pitäisi avata "urheilullisuuden" vuoksi eli Saipan vaihtamiseksi Jokereihin. Kiekko-Espoo ja yllättäen TuTo ovat myös ilmoittaneet kiinnostuksensa. Jotkut taas ovat toivoneet, että liiga pieninisi vain "oikeat seurat" kattavaksi tyngäksi, joka jotenkin palvelisi paremmin suomalaista jääkiekkoa kuin laaja liiga. Jypin taloudellinen tilanne on herättänyt keskustelua ajoittain, mutta kuinka aiheellinen pelko liigastatuksen menettämisestä Jypin kohdalla on?
Supistuvan liigan logiikalla Itä-Saksalla olisi pitänyt olla maailman paras maajoukkue, koska siellä oli vain kaksi seuraa liigassa, ja Kanadan pitäisi olla maailman huonoin kiekkomaa kun seuroja on joka puolella. Ja ketä kiinnostaisi katsoa kauden aikana KAHDEKSAN matsia samaa seuraa vastaan? NHL:ssäkin Rangers ja Devils pelaavat kauden aikana vain 5 kertaa vastakkain, koska liian paljon samaa tuubaa vain on liikaa. Eli liigan supistaminen ei ole välttämättä kenenkään taloudellisen edun mukaista, mutta Saipan sekoiluakaan ei liigassa voida katsoa ikuisesti.
Ryhdyin sitten pohtimaan NHL-tyyliin, montako liigaseuraa Suomessa pitäisi olla ja onko Jyp niistä. Lähtökohdaksi otin liigakaupunkien BKT:n, koska vaikka joinain vuosina UTJ:t ja valmentajat voivat ylisuorittaa budjettiin nähden, niin pitkässä juoksussa nämä erot tasoittuvat ainakin ylisuorittamisen osalta ja kaupungin potentiaalinen rahoituspohja on rajaava tekijä. Mutta koska toisaalta tuon alueellisen taloudellisen potentiaalin mobilisoimisessa paikallisen liigaseuran hyväksi on suuria eroja, niin on vaikea rajata pois ainakaan alle 3 mrd BKT:n kokoisia kaupunkeja kuten Rauma, missä pelaajabudjetti on kunnossa. Käytännössä nykyrahassa mitattuna noin 2 miljoona euron pelaajabudjetti tarvitaan elinkelpoiselle tiimille. Tähän on toistaiseksi 2.6 mrd BKT:n Mikkelissäkin pystytty, mutta se on vaatinut esim. Jypiin verrattuna kaksinkertaista tehokkuutta varainkeruussa. Onnistuuko tämä 10 tai 20 vuoden ajanjaksolla joka vuosi? Imho Raumalla kyllä, Mikkelissä ei.
Liigan laiskin rahojen kerääjä pelaajabudjetilla ja kaupungin BKT:lla mitattuna on HIFK, joka käyttää vain 34 promillen tuhannesosaa (promikronia) alueensa tuotannosta pelaaja budjettiin. Toiseksi laiskin on TPS (187). Paras varojen kartuttaja on Rauman Lukko, jonka vastaava luku on 948 eli 30-kertainen IFK:n verrattuna! Noin puolet eli 6 seuraa kartutti varoja 300-400 yksikön tasolla.
lähteet: Tilastokeskus, Suomikiekko.com
SIIS MONTAKO LIIGASEURAA?
Tällä logiikalla pääkaupunkiseudulle mahtuisi paitsi IFK, Jokerit ja Kiekko-Espoo, niin myös 7 muuta seuraa, mikäli jokainen kerää rahaa maan keskiarvon mukaisesti. Eli Hesaan ja sen hangaround mestoihin pitäisi asap saada vähintään nuo 2 joukkuetta mukaan, kunhan ne vain osoittavat organisaationsa kypsyyden. Tampereella 2 seuraa on OK, mutta Turussa on TuTon kokoinen aukko, eli myös Tuto pitäisi saada takaisin liigaan - lisää paikallispelejä Turkuun. Meidän Jypin lisäksi Kärpät, Pelicans, Kalpa, Sport ja Ässät ovat strategisesti oikeassa asemassa säilyäkseen liigassa. Seinäjoki ja Joensuu voisivat vielä mahtua mukaan uusina kaupunkeina.
Käytännössä liigassa selviämisen raja näyttää olevan 4 mrd BKT:n kaupungeissa. Sen alle jäävät HPK, Saipa, KooKoo, Lukko ja Jukurit, jotka joutuvat joka vuosi ylisuorittamaan varainkeruussa. Lukko on onnistunut valamaan sellaisen taloudellisen peruskiven, että sen asema on betonisoitu liigassa. Jos jatkossa liigaa laajennetaan, niin alle 4 mrd BKT:n kaupunkien joukkueiden pitää kyetä osoittamaan Lukon kaltainen pitkän aikavälin taloudellinen tukiorganisaatio, että ne voidaan liigaan hyväksyä. HPK on osoittanut urheillullisesti kuuluvansa liigaan voittamalla mestaruuden, mutta sen pitää lähivuosinä luoda "Hämeenlinnan Kiekkoilun Tuki" organisaatio, jos se haluaa pysyä liigassa.
Ainakin Saipan ja Jukureiden omistajien pitäisi vakavasti harkita, onko niiden nykyisellä organisaatiolla mahdollista toimia liigassa seuraavat 5-10 vuotta, vai olisiko konkurssia parempi vaihtoehto esimerkiksi myydä liigaosake Jokereille ja vaihtaa osakeyhtiöiden nimiä & sarjapaikkoja?
Asettamalla joukkueille esimerkiksi 2 ja 5 miljoonan euron minimi- ja maksimibudjetit liiga pystyisi säätelemään paremmin kilpailullisuutta ja "häätämään" liigasta ne joukkueet, jotka vuodesta toiseen jäävät kriteereistä. Kuten aikoinaan kävi Bluesille - ja pian Saipalle.
Toisaalta Suomi-kiekon kannalta pitäisi miettiä laajemmin, haluammeko toimia vain NHL:n, Sveitsin ja Ruotsin liigojen farmina vai rakentaa yhteisen Euroopan liigan, missä NHL:n tyyliin joukkueet pelaavat pääosin kansallisen liigan/divisioonan joukkueita vastaan sekä kerran vuodessa muiden divisioonien joukkueita vastaan, ja sitten kauden päätteeksi divisioonien voittajat pelaavat toisiaan vastaan koko Euroopan mestaruudesta esim. tyyliin Etelä vs Pohjoinen. MUTTA. Ikävä kyllä tämä ei ole Jypin kohdalla realistista, sillä pystyäkseen kilpailemaan Ruotsin kanssa pelaajista, liigaseurojen tulisi nostaa pelaajabudjetit 4-5 miljoonaan. Tähän pystyttäisiin vain Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ja kun otetaan huomioon Sveitsin liiga, niin budjetin pitäisi olla yli 15 miljoonaa, mikä onnistuu vain Helsingissä, kiitos frangin yliarvostuksen, mikä on eurooppalaisen lätkäliigan kannalta todella huono asia.
Näin ollen ylikansallinen liiga onnistuisi parhaiten euro-maiden kanssa, jos siihen saataisiin minimi- ja maksimibudjetit. Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa tässä johtajuuden ja perustaa yhteisen liigan, mihin sitten myöhemmin otettaisiin esimerkiksi joukkueet Tallinnasta, Riikasta, Norjasta ja Tanskasta. Tässä kelkassa Jyp voisi myös pysyä mukana, mikäli kehittäisimme organisaatiollisen rahoituksen joukkueelle, kuten on tehty Raumalla ja Sveitsissä.
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, montako seuraa pitäisi olla Liigassa ja että liiga pitäisi avata "urheilullisuuden" vuoksi eli Saipan vaihtamiseksi Jokereihin. Kiekko-Espoo ja yllättäen TuTo ovat myös ilmoittaneet kiinnostuksensa. Jotkut taas ovat toivoneet, että liiga pieninisi vain "oikeat seurat" kattavaksi tyngäksi, joka jotenkin palvelisi paremmin suomalaista jääkiekkoa kuin laaja liiga. Jypin taloudellinen tilanne on herättänyt keskustelua ajoittain, mutta kuinka aiheellinen pelko liigastatuksen menettämisestä Jypin kohdalla on?
Supistuvan liigan logiikalla Itä-Saksalla olisi pitänyt olla maailman paras maajoukkue, koska siellä oli vain kaksi seuraa liigassa, ja Kanadan pitäisi olla maailman huonoin kiekkomaa kun seuroja on joka puolella. Ja ketä kiinnostaisi katsoa kauden aikana KAHDEKSAN matsia samaa seuraa vastaan? NHL:ssäkin Rangers ja Devils pelaavat kauden aikana vain 5 kertaa vastakkain, koska liian paljon samaa tuubaa vain on liikaa. Eli liigan supistaminen ei ole välttämättä kenenkään taloudellisen edun mukaista, mutta Saipan sekoiluakaan ei liigassa voida katsoa ikuisesti.
Ryhdyin sitten pohtimaan NHL-tyyliin, montako liigaseuraa Suomessa pitäisi olla ja onko Jyp niistä. Lähtökohdaksi otin liigakaupunkien BKT:n, koska vaikka joinain vuosina UTJ:t ja valmentajat voivat ylisuorittaa budjettiin nähden, niin pitkässä juoksussa nämä erot tasoittuvat ainakin ylisuorittamisen osalta ja kaupungin potentiaalinen rahoituspohja on rajaava tekijä. Mutta koska toisaalta tuon alueellisen taloudellisen potentiaalin mobilisoimisessa paikallisen liigaseuran hyväksi on suuria eroja, niin on vaikea rajata pois ainakaan alle 3 mrd BKT:n kokoisia kaupunkeja kuten Rauma, missä pelaajabudjetti on kunnossa. Käytännössä nykyrahassa mitattuna noin 2 miljoona euron pelaajabudjetti tarvitaan elinkelpoiselle tiimille. Tähän on toistaiseksi 2.6 mrd BKT:n Mikkelissäkin pystytty, mutta se on vaatinut esim. Jypiin verrattuna kaksinkertaista tehokkuutta varainkeruussa. Onnistuuko tämä 10 tai 20 vuoden ajanjaksolla joka vuosi? Imho Raumalla kyllä, Mikkelissä ei.
Liigan laiskin rahojen kerääjä pelaajabudjetilla ja kaupungin BKT:lla mitattuna on HIFK, joka käyttää vain 34 promillen tuhannesosaa (promikronia) alueensa tuotannosta pelaaja budjettiin. Toiseksi laiskin on TPS (187). Paras varojen kartuttaja on Rauman Lukko, jonka vastaava luku on 948 eli 30-kertainen IFK:n verrattuna! Noin puolet eli 6 seuraa kartutti varoja 300-400 yksikön tasolla.
| Kaupunki | BKT | Joukkue(et) | Budj. | Kerroin (promicro) | Kerroin (promille) |
| SK011 Helsinki | 93685,6 | HIFK | 3,2 | 34,16 | 0,03 |
| SK064 Tampere | 18765,4 | Tappara + Ilves | 6,4 | 338,39 | 0,34 |
| SK023 Turku | 15002,4 | TPS | 2,8 | 186,64 | 0,19 |
| SK171 Oulu | 10657,6 | Kärpät | 3,3 | 304,95 | 0,30 |
| SK071 Lahti | 7173,4 | Pelicans | 2,7 | 369,42 | 0,37 |
| SK131 Jyväskylä | 7114,2 | JYP | 2,5 | 351,41 | 0,35 |
| SK112 Kuopio | 5871,5 | KalPa | 2,1 | 357,66 | 0,36 |
| SK142 Seinäjoki | 5038,3 | 1,8 | 350,00 | ||
| SK152 Vaasa | 4967,3 | Sport | 1,8 | 369,62 | 0,37 |
| SK043 Pori | 4805,9 | Ässät | 2,1 | 436,96 | 0,44 |
| SK122 Joensuu | 4785,9 | 1,7 | 350,00 | ||
| SK051 Hämeenlinna | 3684,8 | HPK | 2,0 | 529,20 | 0,53 |
| SK091 Lappeenranta | 3946,3 | SaiPa | 1,9 | 481,46 | 0,48 |
| SK082 Kotka-Hamina | 3586,9 | 1,3 | 350,00 | ||
| SK081 Kouvola | 3467,8 | KooKoo | 2,1 | 605,57 | 0,61 |
| SK041 Rauma | 3060,4 | Lukko | 2,9 | 947,59 | 0,95 |
| SK101 Mikkeli | 2558,9 | Jukurit | 2,0 | 781,59 | 0,78 |
| SK191 Rovaniemi | 2417,6 | 0,8 | 350,00 |
SIIS MONTAKO LIIGASEURAA?
Tällä logiikalla pääkaupunkiseudulle mahtuisi paitsi IFK, Jokerit ja Kiekko-Espoo, niin myös 7 muuta seuraa, mikäli jokainen kerää rahaa maan keskiarvon mukaisesti. Eli Hesaan ja sen hangaround mestoihin pitäisi asap saada vähintään nuo 2 joukkuetta mukaan, kunhan ne vain osoittavat organisaationsa kypsyyden. Tampereella 2 seuraa on OK, mutta Turussa on TuTon kokoinen aukko, eli myös Tuto pitäisi saada takaisin liigaan - lisää paikallispelejä Turkuun. Meidän Jypin lisäksi Kärpät, Pelicans, Kalpa, Sport ja Ässät ovat strategisesti oikeassa asemassa säilyäkseen liigassa. Seinäjoki ja Joensuu voisivat vielä mahtua mukaan uusina kaupunkeina.
Käytännössä liigassa selviämisen raja näyttää olevan 4 mrd BKT:n kaupungeissa. Sen alle jäävät HPK, Saipa, KooKoo, Lukko ja Jukurit, jotka joutuvat joka vuosi ylisuorittamaan varainkeruussa. Lukko on onnistunut valamaan sellaisen taloudellisen peruskiven, että sen asema on betonisoitu liigassa. Jos jatkossa liigaa laajennetaan, niin alle 4 mrd BKT:n kaupunkien joukkueiden pitää kyetä osoittamaan Lukon kaltainen pitkän aikavälin taloudellinen tukiorganisaatio, että ne voidaan liigaan hyväksyä. HPK on osoittanut urheillullisesti kuuluvansa liigaan voittamalla mestaruuden, mutta sen pitää lähivuosinä luoda "Hämeenlinnan Kiekkoilun Tuki" organisaatio, jos se haluaa pysyä liigassa.
Ainakin Saipan ja Jukureiden omistajien pitäisi vakavasti harkita, onko niiden nykyisellä organisaatiolla mahdollista toimia liigassa seuraavat 5-10 vuotta, vai olisiko konkurssia parempi vaihtoehto esimerkiksi myydä liigaosake Jokereille ja vaihtaa osakeyhtiöiden nimiä & sarjapaikkoja?
Asettamalla joukkueille esimerkiksi 2 ja 5 miljoonan euron minimi- ja maksimibudjetit liiga pystyisi säätelemään paremmin kilpailullisuutta ja "häätämään" liigasta ne joukkueet, jotka vuodesta toiseen jäävät kriteereistä. Kuten aikoinaan kävi Bluesille - ja pian Saipalle.
Toisaalta Suomi-kiekon kannalta pitäisi miettiä laajemmin, haluammeko toimia vain NHL:n, Sveitsin ja Ruotsin liigojen farmina vai rakentaa yhteisen Euroopan liigan, missä NHL:n tyyliin joukkueet pelaavat pääosin kansallisen liigan/divisioonan joukkueita vastaan sekä kerran vuodessa muiden divisioonien joukkueita vastaan, ja sitten kauden päätteeksi divisioonien voittajat pelaavat toisiaan vastaan koko Euroopan mestaruudesta esim. tyyliin Etelä vs Pohjoinen. MUTTA. Ikävä kyllä tämä ei ole Jypin kohdalla realistista, sillä pystyäkseen kilpailemaan Ruotsin kanssa pelaajista, liigaseurojen tulisi nostaa pelaajabudjetit 4-5 miljoonaan. Tähän pystyttäisiin vain Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ja kun otetaan huomioon Sveitsin liiga, niin budjetin pitäisi olla yli 15 miljoonaa, mikä onnistuu vain Helsingissä, kiitos frangin yliarvostuksen, mikä on eurooppalaisen lätkäliigan kannalta todella huono asia.
Näin ollen ylikansallinen liiga onnistuisi parhaiten euro-maiden kanssa, jos siihen saataisiin minimi- ja maksimibudjetit. Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa tässä johtajuuden ja perustaa yhteisen liigan, mihin sitten myöhemmin otettaisiin esimerkiksi joukkueet Tallinnasta, Riikasta, Norjasta ja Tanskasta. Tässä kelkassa Jyp voisi myös pysyä mukana, mikäli kehittäisimme organisaatiollisen rahoituksen joukkueelle, kuten on tehty Raumalla ja Sveitsissä.
Kiitos! Sen verran mielenkiintoista pohdintaa, että voisi kiinnostaa tuolla liigankin puolella ketjussa "Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi".
Mahtavaa vaivannäköä. Lähestymiskulma on sen verran erikoinen että voisi tuoda lisäarvoa tosiaan tuonne liigan sarjajärjestelmä keskusteluun.
Laita ihmeessä tuonne liigan puolelle tämä. Esimerkillistä tutkimustyötä
Kun tuli katseltua noita pelaajien palkkoja, niin Killiselle ei kiitos (58K ansiotulot). Sen sijaan esim. Jukureista silmään osui mm. Zabransky (57K) ja Batna (37K). Tällaisia täydennysmiehiä ottaisin mielelläni JYPiin, joten Viitanen ja tarvittaessa joku silmää omaava kaveri voisivat myös reissailla etsimässä tällaisia löytöjä. KalPasta voisi houkutella myös Lanttaa (32K) ja varauksin Salmelaa (43K).
Meillä on jo tarpeeksi ulosajoja hankkivia pelaajia ja nelossenttereitä.
Joni Jurmo teki nhl-sopparin...pelasi JYPissä 20-21 kaudella, vieläkö JYP saa jotain roposia tästä diilistä? Eikös siinä katseltu 4 viimeistä vuotta? Mikäli muistini toimii oikein, Jukurit nappaisi korvauksesta 50%, JYP ja Ilves ilmeisesti sitten 25% osuudet ja KooKoo jäisi nuolemaan näppejään.
Kyllähän tuosta neljäsosa JYPille paukahtaa. Jo on kyllä aikoihin eletty, Jurmo ei ole kovinkaan kummoinen pelaaja ainakaan minun mielestä.
Viljasen Saab96
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jyp HT
Jes! Toivottavasti menee Amerikassa yhtä hyvin kuin Ottavaisella ja yllättää kaikki positiivisesti.
Ikävä, että hänkään ei Jypissa pysynyt pidempään. Oli kuitenkin parempi kuin moni muu pakki ennen tätä kautta.
Kuinka paljon tuo 25% on dollareissa tai euroissa?
Ikävä, että hänkään ei Jypissa pysynyt pidempään. Oli kuitenkin parempi kuin moni muu pakki ennen tätä kautta.
Kuinka paljon tuo 25% on dollareissa tai euroissa?
Noin 71k
Onhan noita huteja tehty varauksissa ennenkin, jopa sopimukseen asti.
Muuan Lauri Kinos jyväskyläläisillekin tuttu Discos kasvatti pääsi NHL sopimukseen asti, putosi farmin farmiin, sieltä sitten takaisin Liigaa jossa yritti niin Tapparassa, ilveksessä kuin JYPssä ilman merkittävää tulosta. Mestiksessä sitten meni kesk tasolla.
Silloin tuli ihmeteltyä usein, mitä St Luis Blus näki hänessä varatessaan, Ei erottunut häikäisevästi JYPn U20 ja U18 joukkueissakaan
Kohta varmaan 20 vuotta mennyt, mutta edelleen naurattaa otsikko "Lauri Kinos vahvistamaan Ilvestä". Ei tainnut vahvistaa edes sen ajan Ilvestä.
No jos oli tappiota tulossa 300k, niin saattaa olla että Seppänen sai juuri 71k€:n lahjan, ilman lahjaveroa.
Tosin tulee mieleen tuosta mahdollisesta tappiosta, että onko tuo tappio tulossa siis case-Nikusta huolimatta? Tulee nimittäin mieleen, että jos Nikun Ilves-siirron myötä saatiin korvauksia ja säästettiin palkkakuluissa yhteensä "satoja tuhansia euroja", niin jos senkin jälkeen saatiin 300k miinukselle, niin seurajohdon osaamattomuus on kyllä uusilla tasoilla taas..
Linjatuomari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
300t€ oli siis budjetin alijäämä joka oli suunniteltu ennen kautta, olettaen että playoffeihin mennään.
Tuohon nähden sitten jäi playofftuloja saamatta ja budjetoituun katsojakeskiarvoon ei päästy, mutta toisessa vaakakupissa pelaajapalkkioista säästettiin.
Saa siis nähdä, että mikä se lopullinen tappio on.
Tämä tuntuu olevan ikuinen moka Liigaseurojen osalta, että budjetit suunnitellaan niin, että pudotuspeleissä ollaan. Kuitenkin tälläkin kaudella 15 liigajoukkueesta 5 jäi runkosarjaan ja kaksi muuta pelasi vain yhden playoff ottelun. Mestaruusputkenkin aikana Juha Junno sanoi, että Kärpät budjetoi kauden runkosarjan mukaan ja playoff-tulot on plussaa.
Toki arvostan myös sitä, että juhlakauden nimissä oltiin valmiita ottamaan tuo 300k:n tappio, mutta sekin pitäisi suunnitella kyllä sen runkosarjan mukaan.
Eli joko ollaan entistä syvemmässä suossa, tai sitten Niku-case pelasti talouden totaaliselta katastrofilta.
Kova kausi QMJHL:ssä taisi pitkälti olla varauksen taustalla.
Ei niin, mutta Jurmon kannatti varmasti allekirjoittaa sopimus ja lähteä kokeilemaan. Kehittymään vain farmiin ja saa ainakin "NHL-pelaaja" statuksen, kun sieltä pois tulee. Nyt Jurmo olisi saattanut tipahtaa jopa liigajoukkueen pelaavasta kuusikosta pois, vaikka uskon, että KooKoossa olisi tullutkin vastuuta.
Ei se ole moka, vaan tietoinen riski. Jos ei ole valmiutta, uskallusta ja kykyä ottaa hallittuja riskejä, niin ei tässä hommassa pääse koskaan etenemään yhtään mihinkään.
Ymmärtääkseni turskaa on tulossa lopulta suunnilleen budjetoitu määrä tai jopa hieman vähemmän. Ei pitäisi siis olla mikään erityinen ongelma, mikäli yhteistyökumppanit saadaan pidettyä mukana ja kausaritkin myyvät riittävästi.
Viljasen Saab96
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jyp HT
En tarkoituksella tässä politikoi, mutta kun Liiga elää Suomen talouden viitekehyksessä seurabudjettien kautta: tämä on seurausta paitsi Liigan paikalleen jämähtämisestä niin myös euro-jäsenyydestä ja Suomen talouden rakenneongelmista. Ei ole sattumaa, että Sveitsin, Ruotsin ja pian Saksan liigat ovat menneet edelle. Sveitsin frangi on nostanut arvoaan 90-luvulta asti satumaisesti, oikean elämän bitcoin, kaksinkertaistunut 90-lukuun verrattuna, ja jatkossa nousee lisää kun euroja painetaan innolla lisää ja frangeja entistä vähemmän - siinä on helppo maksella triplapalkkoja kun valtion verotus ei kiusaa ja valuutta on ylivertainen. Ruotsissa kruunu on sallinut joustot ulkomaankaupassa ja kuten uutisissa toitotetaan, niiden talous on kehittynyt huimasti ja Suomen jämähtänyt jonnekin Jypin ekan mestaruuden tasolle. Sveitsissä ei myöskään ole muita kalliita EU-hölmöilyjä. Saksa on hyötynyt eurosta käsittämättömän paljon suhteessa muihin EU-maihin ja uusinut työmarkkinansa jo 20 vuotta sitten Schröderin aikaan. Ja nyt sitten Suomessa toistetaan 90-luvun AKT-lakkohölmöilyt ja ajetaan maa umpikujaan kun tusina jääriä molemmin puolin ei halua joustaa mistään.
Näistä syistä Suomessa on nyt maailman 7. rahakkain liiga ja sen mukaan naarataan niitä pelaajia. Jippii ja kiitos kaikille päätöksentekijöille Helsingissä, Brysselissä ja Liigassa.
Valuuttakursseihin ja talouskehitykseen Liiga ei voi vaikuttaa ja vielä vähemmän Jyp. Muutamia keinoja kilpailla ovat:
- Liigajoukkueiden pitää ryhtyä keräämään seutukunnalta enemmän rahaa kuten Raumalla, missä Lukko tulouttaa suhteessa 3 kertaa enemmän kuin Jyp ja 10 kertaa enemmän kuin IFK. Kolminkertaisella budjetilla Jyp kilpailisi Ruotsin joukkueiden kanssa ja IFK Sveitsin kanssa. Liiga voi Rauman opeista rakentaa toimintamallin ja NHL-tyylin kouluttaa ja standardisoida muut joukkueet toimimaan samalla tavalla. Tämä olisi todellista Liigan kehittämistä.
- Asettaa Liigaan minimi- ja maksimipelajabudjetit, esim. 3 ja 6 miljoonaa euroa. Jos ei rahat riitä, niin osake myyntiin ja divariin.
- Rajoitus konsernin (=Liigan) sisäisille pelaajasiirroille, mikä laskee pelaajapalkkioiden turhaa inflaatiota kun isot eivät voi enää ryöstää pienten seurojen parhaita pelaajia isommalla rahalla - ainakaan sopimatta asiasta pelaajan nykyisen pikku seuran kanssa. Esim NHL-tyyliin tulokas, RFA- ja UFA-sopimukset. Tai sitten standardisopimukseen seuroille aina vähintään kolmen vuoden optio ja pelaajalle ulkomaanoptio - eli pelaaja ei käytännössä voi siirtyä Sveitsiin nostamaan isoa liksaa mutta Liigassa voi pelata ainoastaan "kotiseurassa" sopimuksen ajan.
EDIT: ja kohta Suomessa ollaan sijalla 8. kun Itävallan johtama monikansallinen ICEHL-liigakin ajaa ohi KUUDESTA (6) maasta kerättävillä seurabudjeteilla. MM. Olkinuora pelaa siellä ensi kaudella ja tuskin ihan halvalla Geneve Servetten CHL-mestaruuden jälkeen.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Mennyt itseltäni ohi, mutta JYPin taustayritys Evellsport Oy sai Asiakastieto Oy:lta korkeimman AAA-luokituksen. Uutinen kuluvan vuoden tammikuulta.
www.yrittajat.fi
Pääomalainojen korot ovat ilmeisesti tuottaneet hyvin, sillä muuta isoa tulonlähdettä emoyhtiöllä ei taida olla?
Nämä yritykset nousivat AAA-luokkaan – Katso lista
Yrittajat.fi julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.
www.yrittajat.fi
Eipä siellä tosiaan maksuttomien lähteiden mukaan liikevaihtoa ole. Heräsi kyllä kiinnostus sen verran, että pitäisiköhän muutama euro uhrata, että näkisi tilinpäätöksen.Mennyt itseltäni ohi, mutta JYPin taustayritys Evellsport Oy sai Asiakastieto Oy:lta korkeimman AAA-luokituksen. Uutinen kuluvan vuoden tammikuulta.
Pääomalainojen korot ovat ilmeisesti tuottaneet hyvin, sillä muuta isoa tulonlähdettä emoyhtiöllä ei taida olla?
Nämä yritykset nousivat AAA-luokkaan – Katso lista
Yrittajat.fi julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.
Viljasen Saab96
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jyp HT
Kyllä. Eikös siinä ole muutakin mielenkiintoista tietoa?
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy