JYPin pelitapakeskustelu

[kesätyttö69]

Tuli mieleen että oma kysymykseni sopisi paremmin tällaiseen ketjuun.

Oliko tänään muutettu jotain puolustuksessa kun oman pään pelaaminen oli paljon varmemman oloista? Tuntui ainakin että tuo maalinedusta oli sumputettu ihan eri tavalla kuin aiemmin ja peli oli suoraviivaisempaa. Jäikö jollekin muulle tällaista kuvaa Jokeri-matsista?

 

[JMA]

Oliko tänään muutettu jotain puolustuksessa kun oman pään pelaaminen oli paljon varmemman oloista?

Joo, asennetta ja huolellisuutta. Ei liity pelitavallisiin asioihin millään tavalla.

 

[Ritola#24]

Joo, asennetta ja huolellisuutta. Ei liity pelitavallisiin asioihin millään tavalla.

Kyllä mielestäni ainakin karvausta oli muutettu. Välillä otettiin hyökkäystä vastaan niinkuin pitääkin, eikä aina painettu karvausta päätyyn.

 

[Jupa]

Mielestäni tämä ketju ansaitsisi enemmän huomiota ja erityisesti tällä kaudella, kun aiheesta löytyy aitoa keskusteltavaa. Puhtaimmillaan kun vuosien RD-kaavan ympärillä kun oli vaikea keksiä jotakin uutta sanottavaa tyyliin lentääkö hauki tai sukeltaako talitiainen. Asiat olivat pelitavallisesti - nyt sen voi itsekin myöntää - niin selkeässä paketissa ettei siinä aiheen ympäriltä montakaan verbaalikulinaristista nautintoa voinut kokea edes täällä omien puolella.

Mutta nyt, tilanne on jotain ihan muuta. Olen huomannut monen muunkin jutustelevat otteluketjuissa ja muualla, että mikä on JYPin pelitapa? Puhutaan hybrideistä kiekkokontrollin ja pystysuunnan välillä jne. That´s it. Näin hyvinkö me osaamme kuvailla sitä, miten JYP tällä kaudella PYRKII pelaamaan? Surkeaa.

Kutsunkin Alvajärven Urhon apuun. Kaikki muutkin "johtavat pelitapa-analyytikot" ovat tervetulleita.

Kysynkin: mikä on JYPin pelitapa tänä vuonna? Ja jos sen osaat kuvailla, kuvaile heti perään, ketkä pelaajat ovat omaksuneet sen joukkueestamme parhaiten?

Kysyvä ei tieltä eksy. Itselläni sanainen arkku on nyt tyhjä.

Jupa

 

[Alvajärven Urho]

Kutsunkin Alvajärven Urhon apuun. Kaikki muutkin "johtavat pelitapa-analyytikot" ovat tervetulleita.

Kysynkin: mikä on JYPin pelitapa tänä vuonna? Ja jos sen osaat kuvailla, kuvaile heti perään, ketkä pelaajat ovat omaksuneet sen joukkueestamme parhaiten?

Ensinnäkin kiitokset kutsusta. Toivottavasti tuosta nimityksestä ei seuraa samanlaista paskaa kuin erään Johtavan jääkiekkotoimittajan niskaan on satanut jo vuosia. Tosin ansiosta.

Kirjoitin tasan viikko sitten tuonne negatiivisuusketjuun asiaa liippaavaa tekstiä, josta alla pätkiä:
"Kun vuosi sitten alkukaudesta olimme "kriisissä", tilanne pelityylin ja johtajuuden suhteen oli selkeä. Julkisuuteen annettiin tieto, että joukkue ei ollut tyytyväinen RD:n pelitapaan, eikä RD halunnut kiekollistaa sitä tarpeeksi. Ahon aloittaessa penkin päässä peli sekosi ja oli syys-lokakuun ajan ihan täyttä kuraa. Julkisuuteen kerrottiin, että ensin yritetään yksinkertaistaa peliä, saada tulosta ja pikkuhiljaa mj-tauoilla peliin tuodaan kiekollisia elementtejä. Jos katsoisi viime kauden alkupuolelta ja loppupuolelta satunnaisen pelin, ei siinä kuitenkaan mitään älytöntä eroa näkyisi. Joo, kiekollisuutta lisättiin, mutta lähinnä rauhoitusmielessä. Kun oltiin takaa-ajoasemassa tai pelin alussa, kiekollisuudesta ei ollut tietoakaan. Joukkue osti tämän, pelasi Aholle ja voitti mestaruuden, tietäen että sama mies jatkaa peräsimessä myös tällä kaudella.

Tälle kaudelle porukka uusiksi. Joukkue kasassa vasta samalla viikolla kuin sarja-avaus => lähdettiin alussa pelaamaan taas sitä yksinkertaisempaa ja kiekottomampaa robottikiekkoa. Tulosta tuli, vaikka peli oli paskaa. Nyt on jotenkin jäänyt epäselväksi (allekirjoittaneelle ja ehkä jopa osalle joukkueesta), mikä on se tavoite tämän kauden pelityylistä? Onko se kenties tuo viime kauden lopun robottihybridi vai kiekollisempi kuin viime kaudella? Vai pelkkä robotti? Kun pelityyliasiat viime kaudella sanottiin ääneen julkisuuteenkin ja saatiin joukkue kenties sitäkin kautta luottamaan tulevaan muutokseen, nyt ei olla oikein ääneen mitään puhuttu. Itse mietin sitä, että haluaisiko Aho peluuttaa edelleen parhaiten osaamaansa robottikiekkoa, mutta joukkueessa on vähän sama mieliala kuin RD:n kanssa - kiekollisuutta toivotaan lisää. Aho ei voi sanoa ääneen, että haluan robotin, koska joukkue ei sitä osta. Aho ei voi sanoa ääneen, että tuodaan kiekollisuutta, koska tietää ettei sitä tulla tuomaan tällä materiaalilla. Tilanteeseen vaikuttaa tietysti myös se, että tuleva päävalmentaja Virtanen sahaa omaa oksaansa, jos hän ottaa selkeästi kantaa joukkuetta vastaan tai Ahoa vastaan. Hänen on jollain tasolla hyväksyttävä peli, jota pelataan ja valmennettava sitä nyt, olipa ensi kausi mitä hyvänsä. Pelityyli näyttää tältä sekametelisopalta tasakentällisin katsomoon, en tiedä miten kaukana totuudesta olen."

Edellä kirjoitettu oli siis kirjoitettu viikko sitten, HPK-pelin jälkeen ja reilusti ennen Jokerit-matsia. Eilistä matsia en nähnyt, mutta lauantain Jokerit-ottelu oli hyvä. Kauden paras. Se oli sitä kiekkoa, mitä JYP pelasi viime keväänä parhaimmillaan. Se oli pystysuunnan kiekkoa, jossa uskallettiin joskus rauhoittaa pelaamalla kiekko takaisin omaan päätyyn. Mutta ei, JYP ei muistini mukaan rakentanut yhtään hidasta hyökkäystä, joka olisi vienyt kiekon omasta päädystä toiseen päätyyn lavasta lapaan ja päätynyt laukaukseen tai edes menetykseen hyökkäyssinisen jälkeen. Hitaat hyökkäykset JYP pelaa edelleen kulmaan heittämällä ja kulmapelin kautta. Kaikki tietävät, että harvat näistä tilanteista johtavat maalitilanteeseen tai edes laukaukseen. Hyvin ja energisesti pelatessaan JYP tosin aiheuttaa näillä edelleen jäähyjä vastustajalle.

Minä koen, että tällä valmennuksella, tällä materiaalilla ja tässä liigassa tuo viime kevään kiekko on parasta, mitä JYP 2012 - 2013 voi meille tarjota. Mutta kuten sanottua, en tiedä onko se sitä, mitä Jyrki Aho asiasta ajattelee? Luulen, että on, mutta alkukauden peli ei sitä oikein yksiselitteisesti ole kertonut. Hänellä voi olla isompi visio, mihin voimme kevääksi päätyä, mutta mielestäni olemme kauempana lähtötilanteesta nyt kuin olimme viime marras-joulukuun vaihteessa. Viime kauden joukkueesta suuri osa (ja varsinkin avainhenkilöt) olivat pelanneet RD:n robottikiekkoa vuosikaudet, eikä muutos siihen ollut suuri. Nyt pitää opettaa ensin avainpelaajat pelaamaan robottia ja sen jälkeen lisätä sitä kiekollisuutta, koska peli pohjautuu pääosin tuohon robottikiekkoon. Jokerit-matsissa se toimi, mutta toimiiko se päätyyn asti?

Urhon analyysi on siis se, että JYP pelaa edelleen pystysuunnan kiekkoa. Siinä on kiekollisia elementtejä erityisesti johtotilanteessa, jolloin kiekkoa pyritään hallitsemaan omalla alueella syöttelemällä ja keskialueelta palauttamalla, mutta (tehokkaimmat) hyökkäyksensä JYP rakentaa nopeasti, suoraviivaisesti. JYPin pelitapaan kuuluu edelleen rohkea, syvään ajettu karvaus ja taklaukset. Kirjoitan pelkästään hyökkäyspelisuunnitelmasta, koska oletan että puolustus toimii kohtuullisen hyvin. JYP on laskenut edelleen vähän maaleja ja toisaalta oletan, että hyvä hyökkäyspelisuunnitelma antaa niin paljon anteeksi toisessa päädyssä = siellä pelataan vähemmän ja vähät tilanteet hoitaa laadukas maalivahti.

Kuten viime viikolla kirjoitin, ongelmana toteutuksessa on ollut kolme asiaa: 1) välimatkat, 2) seisovilta jaloilta lähtevät hyökkäykset, 3) karvauksen ajoitus. Katsomoon näyttää siltä, että pakit kuskaavat ja antavat epätoivoisen pitkiä avauksia keskialueella seisoville hyökkääjille, mutta vikahan on kollektiivinen eikä pakkeja tai joitakin yksilöitä syyllistävä. Hyökkääjät ovat karanneet liian kauas liian aikaisin, ovat joutuneet pysähtymään, joutuvat paikoiltaan lähtemään päätykiekkojen perään karvaamaan ja taklaamaan. JYPin pelissä on ollut tuo sama ongelma vuosia aina pitkissä playoffs-sarjoissa ja useita viikkoja jatkuneissa kolmen pelin viikkojen putkissa. Tämä oli mutua, mutta varsin vahvaa sellaista. Taukojen jälkeen menee aina yksi peli ajoituksia harjoitellessa, mutta sitten JYPin peli on parhaimmillaan muutaman viikon ajan sulaen taas kohti seuraavaa mj-taukoa.

Jos pelaajiin suhteuttaen miettii tätä JYPin pelitapaa, niin pakeilta pitää löytyä kärsivällisyyttä pitää se kiekko omassa päädyssä (jos ainoa tapa pelata ylöspäin on pitkä avaus tai oma kuskaus). Vaatii siis vähän taitoa lyhyisiin syöttöihin ja rohkeutta pelata peliä niillä, vaikka karvaus alkaa olla jo iholla. Tähän pystyvät parhaiten (ihan aikuisten oikeasti) edelleen Koskinen ja Välivaara. Kummallakin siellä on kiire, mutta harvemmin antavat niitä hasardeja keskialueelle. Välivaara joskus nostaa ylipitkällä omalla kuskauksella. Näkyvä on toki paras pakkimme, mutta sortuu liian usein sekä kuskauksiin että pitkiin avauksiin, jotka päätyvät toiseen päätyyn ja vastustajan haltuun yhden kosketuksen jälkeen. Muilta ei ihmeesti pelitapatekoja odotetakaan, mutta ainakin Auvitu ja Auvinen ovat ihan hyvin pystyneet peliä tukemaan vähissä tilanteissa. Malmivaara ja Viitanen ovat omasta päästä lähtiessä hasardeja. Kumpikaan ei pysty rauhalliseen, lyhyeen, helppoon syöttöön. Malmivaara on mainio siinä, että hän sitoo karvaajan itseensä ja tökkää kiekon pakkikaverille, joka sitten hoitaa sen kiekollisen pelin nostamisen. Mielestäni Malmivaaran pitäisi edelleen pelata Välivaaran parina.

Hyökkäyksestä JYPin peruspelitavan mannekiineja ovat tutusti olleet nopeat karvaajat, taklaavat raastajat ja väsymättömät luistelijat. Eli kun se kiekko heitetään sinne päätyyn tai sitä lähdetään karvaamaan vastustajalta pois syvällä vastustajan alueella, sinne pitää ehtiä, siellä pitää jaksaa ja vastustajalla ei saa olla aikaa. Parhaiten tätä toteuttavat tutut Jäsä, Lahti, Louhivaara, Sipiläinen, Hubacek. Myös Perrin ja NHL-avut ovat antaneet vahvoja näyttöjä tässä. Sen sijaan Abid ei istu tähän muottiin ollenkaan. Hän on se, joka parkkeeraa perseen laitaan keskialueella ja odottaa, että kiekko menee hänen ohi hyökkäyspäätyyn ja kentällisen kaksi muuta hyökkääjää saavat riiston tai edes paineen aikaiseksi siellä päädyssä, hiihdellen sitten itse sinne myöhässä. Myös Wärnillä on näitä oireita. Tämän asian kanssa meidän kärkiketjut (varsinkin jos Eller ja Peverley lähtevät meren taa) joutuvat tekemään vielä paljon töitä. Miten Abid ja Wärn saadaan hyökkäyksen vauhtiin mukaan tai miten keskialue ylitetään hitaammin? Aho tosin sanoi hienosti haastattelussa, että hänen tehtävänähän on saada pelaajan parhaat ominaisuudet esiin, roolittaa heidät niin. Hyvin on Abid roolitettu, mutta onko JYPin ykkönen liian helppo pysäyttää jos Abid ei pysty pelaamaan kentällisen peliä vaan kentällisen pitää pelata Abidin peliä?

Nyt riittää. Tämän analyysin pohjana ovat tämän kauden kaikki kotipelit, vieraista en ole nähnyt kuin yhden pelin diaesityksenä. Lauantaina Kuopijoon, joten kenties sitten näkee osviittaa miten pelitapa muuttuu vieraskaukalossa. Vai muuttuuko?

Pistäkääpäs muutkin näkijät oma lusikkanne soppaan.

 

[Jupa]

Lämmin kiitos sinulle Alvajärven Urho.

Palaan referoiden sinua asiaan heti kun ehdin.

Minua kiinnostaa erityisesti mahdollisimman syvälle käytännön "näin teemme näissä tilanteissa" -tyyppinen pohdinta.

Samoin uskon, että tämän kauden JYPissä on poikkeukselliset mahdollisuudet luod eri ketjuille erilaiset pelisuunnitelmat eli ykkönen voi pelata täysin eri peliä kuin kakkonen jne.

Palataan,

Jupa

 

[kesätyttö69]

Ahon mukaan mitään ei oltu muutettu ja koko kausi on menty samalla tavalla kuin viime vuonna. Itse olen kyllä eri mieltä kun peliä on katsellut.

 

[jyppimies-82]

Ainakin SaiPaa vastaan viisikkopeli toimi ja peli oli niin JYPin näköistä kuin voi olla. Puolustuspäässä joukkue pelasi maalivahdille nollapelin ja hyökkäyspäässä tehtiin väkinäisesti ne pakolliset maalit. Ei loistettu mutta ei tullut niitä notkahduksia. Asenne oli kunnossa ja kaikki yrittivät täysillä.
Ei ehkä liity pelitapaan, vaan johonkin itseluottamuksen puutteeseen, mutta omaan silmään kyllä tökki pahan kerran hyökkäyksiin lähdöt. Pakki laittaa seisovalle miehelle kiekon ja sitten se roiskaistaan päätyyn. Vähän niinkuin käsijarru päällä ja luovutusmieliala valmiiksi. Sitten kun saatiin nopea hyökkäys ja syöttö liikkuvan miehen lapaan, oli se aina vaarallisen näköistä. SaiPakin lähti hyökkäyksiin hitaasti mutta kiekkoa siirrettiin lavasta lapaan ja mentiin eteenpäin.
Av-pelissä ei olla niin hyviä kuin aiemmin ja yv:lla tulee epävarmoja syöttöjä (johtuuko neljästä hyökkääjästä?) ja yksi mikä on silmiinpistävintä, on jäähyjen määrä. JYP ottaa todella paljon jäähyjä tällä hetkellä.

Pelillisesti kuitenkin oli todella viihdyttävä ottelu ja väittäisin että lähes parasta joukkuepeliä tällä kaudella.

 

[Alvajärven Urho]

Käsi pystyyn virheen merkiksi.

Vuosi sitten tuli kirjoiteltua ja vaadittua JYPille lisää kiekollisia aspekteja peliin. Lähinnä ihmetystä aiheuttivat tilanteet, jossa JYP tietoisesti lähti alivoimaisena hyökkäämään (oma vaihto kesken) tai heitti kiekon vastustajan päätyyn lähtien koko viisikolla vaihtoon.

Nyt on puoli kautta radiolähetyksissä, keskustelupalstoilla ja muiden asiantuntemattomien kesken jaariteltu, että JYP on kiekollistanut pelitapaansa. Ahoa tuntuu lähes vituttavan haastatteluissa, kun joku "riikkalamminen" kysyy asiasta, koska mitään mullistavaa ei todellakaan ole tehty. JYP ei edelleenkään tietoisesti katkaise keskialueelle edennyttä hyökkäystä palauttamalla kiekkoa takaisin omalla puolustusalueella makaavalle pakille, joka oli mm. KalPan parin vuoden takaisen pelitavan yksi tunnusmerkki, repiä vastustajan viisikko hajalle ylös-alas-syötöillä. Toki näitä silloin tällöin tapahtuu, jos laidassa etenevä hyökkääjä suljetaan keskialueella laitaan ja ainoa syöttösuunta on alhaalla, mutta ns. vauhdista ei palautella. Ja hyvä niin.

Se, missä JYPin kiekollisuus on lisääntynyt, on tuo parikymmentä kertaa erässä tapahtuva vaihtojen aikainen toiminta. Joukkueiden pelitapaa parhaiten ilmentävät yleensä nämä kakkos- ja kolmosketjut, joissa meillä on vuosikausia pelannut seuran pitkäaikaiset ikonit (Hytöset, Lahdet, Louhivaarat yms.). Ykkösketjut rakennetaan vaihtuvien vahvistusten ja näiden erikoispiirteiden varaan, neloset taas pelaavat enimmäkseen rikkovina ketjuina. Seurataan siis pääosin näitä kakkos- ja kolmosketjuja, tosin muutkin ketjut pyrkivät toki pelitapaa noudattamaan ja tänä vuonna meillä on ykkösen jälkeen kolme kolmosketjua...

Kun viime vuonna Hytösen tai Lahden ketjun mennessä vaihtoon kiekko oli omilla, yksi hyökkääjistä painoi niska kyyryssä kiekon kanssa kohti vastustajan päätyä 1 vs. 3 tai jopa 1 vs. 4 alivoimalla. Kaikki tietävät, että tuosta ei seurannut yhtään maalipaikkaa vaan kiekonmenetys lähes aina. Vaihtoehtoisesti kiekko heitettiin päätyyn ja nopeiten vaihdosta tullut laituri lähti todella syvälle paineistamaan kiekkoa hakevaa pakkia. Tänä vuonna JYP palauttaa tuossa tilanteessa kiekon pakille, suorittaa vaihdon ja lähtee sen jälkeen hyökkäykseen 5 vs. 5. Koska peli ei kuitenkaan lopu tuohon tilanteeseen, tästä ei olekaan seurannut mitään hyvää.

Viime vuonna JYP menetti kiekon syvällä hyökkäyspäässä tuon alivoimahyökkäyksen jälkeen ja vastustaja lähti kääntämään hyökkäystä. JYP oli tuossa vaiheessa vaihtanut kentällisen, mutta vastustaja ei pystynyt vaihtamaan koko kenttää. Jos vastustajalla ei ollut siihen edes tarvetta, vastustaja lähti hyökkäykseen 3 vs. 4 alivoimalla. JYPin syvään pelannut hyökkääjä oli hyökkääjien ja pakkien välissä, jolloin käytännössä vastustaja joutui joko hyökkäämään 3 vs. 4 tai kiekottelemaan omalla alueella, jolloin JYP saikin tuorejalkaista apua vaihtoaitiosta karvaukseen ja taklausuhan päälle. Tuo 3 vs. 4 hyökkäys päätyy suurella todennäköisyydellä JYPille keskialueella ja pakkien kiekottelu syvällä omalla alueella taklausuhan alla aiheutti myös kiekonmenetyksiä JYPin hyväksi.

Mitä tapahtuu tänä vuonna? JYP pitää kiekkoa tuon vaihdon ajan omassa päässä ja lähtee 5 vs. 5 hyökkäykseen. Nämä ovat ihan hirveätä kuraa. Meillä ei ole minkäänlaisia keinoja keskialueen ja hyökkäyssinisen ylitykseen syöttämällä. Nuo meidän 5 vs. 5 hyökkäykset päätyvät lähes aina viimeistään siniseltä heitettyyn päätykiekkoon, jonne mennään vastustajan jälkeen seisovilta jaloilta päätykiekko häviten. Toki viisikkona hyökätessä ollaan valmiita vastustajan kääntämään vastahyökkäykseen, mutta vittuako siitä? Omissa ei soi noiden jälkeen, mutta ei me tällä tavalla hitaasti hyökkäämällä mitään hyvääkään saada aikaan.

Lyhennettynä: viime vuonna JYP hyökkäsi alivoimaisena voittaakseen seuraavan tilanteen ylivoimaisena. Tänä vuonna JYP yrittää hyökätä viisikkona puolustaakseen seuraavan tilanteen viisikkona.

Ongelmana on siis 5 vs. 5 hyökkäykset. Ongelmia näissä on pitkin matkaa. Viime kaudella viisikoissa saattoi pelitavan takia olla pitkiäkin välimatkoja, mutta nyt ei saisi olla. Mutta on. Hyökkääjä(t) jää(vät) viime vuoden tapaan kyttäämään liikaa hyökkäyssiniselle, jolloin pakilta puuttuu syöttösuunta tai useampia. Hyökkääjät eivät tule rintamana tarpeeksi alas tarjoamaan syöttöpaikkoja. Oma alue pitää siis ylittää pakkien voimin jalalla tai pakki-pakki-syötöillä. Jälkimmäiseen meillä ei valitettavasti rahkeet riitä materiaalin osalta. Ok, kyllä siellä välillä pystytään kiekottelemaan mutta on turha odottaa, että jokainen pakkipari sitä pystyisi paineen alla tekemään. Kun oma alue ylitetään jalalla tai yhdellä levityksellä + jalalla, hyökkääjät ovat joutuneet jarruttamaan vauhtinsa ennen hyökkäyssinistä, eikä keskialueella nähdä lyhyitä syöttöjä eteneville hyökkääjille. Kiekko heitetään hitaasta hyökkäyksestä päätyyn, jossa ei ole helvetinkään järkeä. Vastustaja on näissä aina ensin, kun hyökkääjät lähtevät seisovilta jaloilta siniseltä. En tiedä, kai nämä hitaat hyökkäykset kaipaavat tuekseen myös palauttelua alaspäin noissa tilanteissa. Hyi saatana, sehän on KalPaa.

Minä en hirveästi kritisoisi, jos lopetettaisiin kokonaan nuo hitaat hyökkäykset. Myönnän, olin viime kaudella väärässä ja katsoin vain sitä yhtä hyökkäystä, johon lähdettiin alivoimaisena. Mutta se toi seuraavaan tilanteeseen ylivoiman, jota JYP on aina osannut hyödyntää. Nyt yritetään pelata tiiviinä viisikkona, mutta hyökkäyksiin lähdöissä tiiveys loistaa poissaolollaan. En oikeasti tiedä, saadaanko tuollaista asiaa kuntoon. Onko siihen Aholla harjoitepakettia + riittääkö hyökkääjien nöyryys/jalkatyö/peliäly (kun on vuosikaudet pelannut eri tavalla) tiivistämään noita hyökkäyksiin lähtöjä. Ja vaikka tultaisiin viisikkona keskialueen yli, onko meillä hyökkäyspäässä ideoita, joilla tuo keskialueen onnistunut ylitys päätetään maalintekotilanteeseen? Hitaasti lähdettäessä myös vastustaja on organisoitunut, joten jossakin vaiheessa vastustajan paletti pitää rikkoa jätöllä, puolenvaihdolla tai muulla "isommalla" peliliikkeellä. 5 vs. 5 hyökkäys suoralla laukauksella ja reboundiin meno yhdellä miehellä ei vielä tuota riittävää määrää maalipaikkoja.

Minulla on luotto siihen, että tuo viime kauden pelitapa on napsaistavissa päälle hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Niissä harvoissa peleissä, joissa on ollut tällä kaudella tunnetta, hitaat lähdöt ovat loistaneet poissaoloillaan ainakin osan aikaa. Onko ajatuksena siis paukaista se päälle vielä pleijareissa? Onko varaa odottaa niin kauan? Vai onko ajatuksena hakata päätä seinään ja yrittää kehittää oikeasti kiekollinen pelitapa, joka jatkuu koko kentän läpi? Kenellekään vastustajalle JYPin viime kauden pelitapa ei tule yllätyksenä, jos se otetaan käyttöön, joten en ehkä säästäisi paukkuja pelkkiin pleijareihin, koska kotietu on meille tärkeä. Toki tällä nykyisellä neppailulla säästetään päätä ja jalkoja, eikä ajeta joukkuetta loppuun, kun joka tilanteeseen ei tarvitse täysillä mennä, mutta myös se kotietu säästää voimia. Lisäksi tuota pelitapaa pitäisi pelata myös uusien miesten takia vähän, että se on samanlainen automaatio kuin vuosikaudet seurassa pelanneilla.

 

[Handyy]

Hieno teksti kokonaisuudessaan. Yksi tällä hetkellä suurimmista eroista edelliskauteen/kausiin on, että kokoonpano vaihtelee melkeinpä pelistä toiseen todella paljon. JYP pelasi monta vuotta aikalailla samanlaisella sapluunalla, mutta nyt tuon pelitavan iskostaminen on huomattavasti haasteellisempaa, kun kokemustakin lähti niin pirusti pois.

Tällä hetkellä syö jokseenkin miestä etenkin Peverleyn poistuminen joukkueesta, kaveri kun sai mielettömällä prosentilla tuotua kiekon alueelle sisään ilman roiskaisuja päätyyn tai vastahyökkäystä vastustajalle.

 

[Micco!]

Hyvää analyysia Alvajärven Urholta. Siitä mikä on optimi pelitapa voidaan olla montaa eri mieltä, mutta JYPin pelin ongelmat on niputettu tuossa erinomaisesti. Olen tällä kaudella seurannut paljon sekä JYPin että KalPan pelejä. On ollut mielenkiintoista seurata, kun JYPissä on lähdetty kohti kiekollisempaa peliä ja KalPassa taas pelaamista on suoraviivaistettu.

Uskallan kuitenkin väittää, että muutokset ovat olleet hieman suurempia kuin Alvajärven Urho väittää. JYP pyrkii pelaamaan ns. hybridikiekkoa. Hyökkäysalueella ja keskialueella joukkue pyrii edelleen ylimiehittämällä kiekonriistoihin ja sitä kautta nopeisiin vastaiskuihin. Omalta alueelta JYP pyrkii kuitenki aina lähtemään kontrolloituna viisikkohyökkäyksenä, myös muissa kuin vaihtotilanteissa. Itse asiassa KalPa pyrkii pelaamaan samalla tavalla, mutta tällä hetkellä pystyy toteuttamaan pelitapaa paremmin.

JYP ei edelleenkään tietoisesti katkaise keskialueelle edennyttä hyökkäystä palauttamalla kiekkoa takaisin omalla puolustusalueella makaavalle pakille, joka oli mm. KalPan parin vuoden takaisen pelitavan yksi tunnusmerkki, repiä vastustajan viisikko hajalle ylös-alas-syötöillä. Toki näitä silloin tällöin tapahtuu, jos laidassa etenevä hyökkääjä suljetaan keskialueella laitaan ja ainoa syöttösuunta on alhaalla, mutta ns. vauhdista ei palautella. Ja hyvä niin.

Näin pelisysteemin kuulukin toimia. Ei KalPakaan syötä enää tuollaisissa tilanteissa taakse päin. JYPin pelissä tämä osa-alue toimii kohtalaisen hyvin. Muutos edelliskausiin on se, että näissäkään tilanteissa JYP ei lähde riiston jälkeen alivoimaisena hyökkämään. Toki keskialueen riiston jälkeen hyvin harvoin riistävä joukkue on edes alivoimainen. JYPin ongelma on ollut se, että kärkikarvaajalta puuttuu tuki, näin ollen kaikkia syöttösuuntia ei saada peitettyä pois. Tämä johtaa siihen, että edelliskausilta tuttuja keskialueen riistoja tulee huomattavasti vähemmän. Tämän osa-alueen kuntoon saaminen vaatii vain lisää jalkatyötä toiselta karvaajalta. Nyt toinen karvaajaa putoaa monta kertaa liian kauaksi.

Toki viisikkona hyökätessä ollaan valmiita vastustajan kääntämään vastahyökkäykseen, mutta vittuako siitä? Omissa ei soi noiden jälkeen, mutta ei me tällä tavalla hitaasti hyökkäämällä mitään hyvääkään saada aikaan.

Ongelmana on siis 5 vs. 5 hyökkäykset. Ongelmia näissä on pitkin matkaa. Viime kaudella viisikoissa saattoi pelitavan takia olla pitkiäkin välimatkoja, mutta nyt ei saisi olla. Mutta on. Hyökkääjä(t) jää(vät) viime vuoden tapaan kyttäämään liikaa hyökkäyssiniselle, jolloin pakilta puuttuu syöttösuunta tai useampia. Hyökkääjät eivät tule rintamana tarpeeksi alas tarjoamaan syöttöpaikkoja. Oma alue pitää siis ylittää pakkien voimin jalalla tai pakki-pakki-syötöillä. Jälkimmäiseen meillä ei valitettavasti rahkeet riitä materiaalin osalta. En tiedä, kai nämä hitaat hyökkäykset kaipaavat tuekseen myös palauttelua alaspäin noissa tilanteissa. Hyi saatana, sehän on KalPaa.

Ongelmia viisikkona hyökätessä on kaksi. Toisen Alvajärven Urho analysoi erinomaisesti. Pelisapluuna ei tule pelaajilla selkärangasta. Hyökkääjät pyrkivät usein pelaamaan nopean harppuunahyökkäyksen ja puolustajat tekevät kontrolloitua lähtöä , minkä myötä välimatkat kasvaa. Vastustaja pystyy peittämään syöttölinjat. Kontrolloitu hyökkäys vaatii nimen oman lyhyitä peliä edistäviä syöttöjä. Pitkillä välimatkoilla tämä on mahdotonta. Ongelma on todennäköisesti se, että muutos edelliskausiin on oikeasti isompi kuin moni luulee. Viisikkohyökkäykset vaativat paljon harjoitustoistoja. Aikaa ei ole ollut riittävästi.

Toisessa kohtaa olet oikeastaan väärässä. Hitaat hyökkäykset eivät vaadi palauttelua punaviivan ylityksen jälkeen. Se oli Pekka Virran KalPaa ja mielestäni valmentajalta väärä tulkinta. Oikea tapa on heittää kiekko vastustajan kulmaan ja pyrkiä pelaamaan pitkä hyökkäys. Näin pelataan silloin, kun näyttää siltä, että alueelle ei päästä syöttelemällä. Pitkässä hyökkäyksessä taas tärkeintä on pitää pelialue leveänä ja pitkänä, eli käyttää kiekkoa puolustajilla ja vaihtaa painopistepuolta.

Pitkä hyökkäys ei lähde käyntiin, jos oma joukkue ei ole kiekossa ensimmäisenä. Ja tämä on ehkä JYPin pelin suurin ongelma. Hitaan hyökkäyksen jälkeen joukkue luopuu kyllä kiekosta, mutta ei saa kiekkoa itselleen. Tämä johtuu siitä, että ajoitukset ovat yksinkertaisesti surkeita. JYPin hyökkääjät eivät ehdi ajoissa kiekkoon. Kiekkoon pyrkivä pelaaja lähtee miltei aina myöhässä kohti kulmaa. Sen jälkeen JYPin hybridipelaaminen näkyy siinä, että nopeaan riiston pyritään karvauksella. Tavoitteena ollut hidas lähtö ja siitä seuraava pitkä hyökkäys ei onnistunut.

Näkisin, että tässä ongelmana on Ahon harjoitepankki ja osittain myös JYPin materiaali. Kulmaan ehtiminen vaatii nopeutta ja sähkyyttä. Ennen kaikkea se vaatii kuitenkin oikean ajoituksen. Ajoitukset saa kuntoon monipuolisilla harjoitteilla. Aho on ollut pitkään mukana pelitavassa, jossa tälläisiä kuvioita ei tehty. Löytyykö häneltä harjoitteita, joissa pelaajia opetetaan ehtimään kulmakiekkoon ja pelamaan pitkä hyökkäys?

Minulla on luotto siihen, että tuo viime kauden pelitapa on napsaistavissa päälle hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Niissä harvoissa peleissä, joissa on ollut tällä kaudella tunnetta, hitaat lähdöt ovat loistaneet poissaoloillaan ainakin osan aikaa. Onko ajatuksena siis paukaista se päälle vielä pleijareissa? Onko varaa odottaa niin kauan? Vai onko ajatuksena hakata päätä seinään ja yrittää kehittää oikeasti kiekollinen pelitapa, joka jatkuu koko kentän läpi?

Voi olla, että Aho yksinkertaistaa pelitapaansa pudotuspeleihin. En kuitenkaan usko, että hän luopuu täysin kiekollisempaan suuntaan tehdyistä muutoksista. Olisi valmentajalta kestämätön teko ottaa itse suunnitelmansa ja pelaajien haluama pelitapamuutos pois. Se on sitten eri asia mihin asti se keväällä riittää. Pudotuspeleissä kentällä ei voi miettiä mikä on uusituneen pelitavan mukainen ratkaisu, kuten nyt tapahtuu.

 

[Alvajärven Urho]

Toisessa kohtaa olet oikeastaan väärässä. Hitaat hyökkäykset eivät vaadi palauttelua punaviivan ylityksen jälkeen. Se oli Pekka Virran KalPaa ja mielestäni valmentajalta väärä tulkinta. Oikea tapa on heittää kiekko vastustajan kulmaan ja pyrkiä pelaamaan pitkä hyökkäys. Näin pelataan silloin, kun näyttää siltä, että alueelle ei päästä syöttelemällä. Pitkässä hyökkäyksessä taas tärkeintä on pitää pelialue leveänä ja pitkänä, eli käyttää kiekkoa puolustajilla ja vaihtaa painopistepuolta.

Pitkä hyökkäys ei lähde käyntiin, jos oma joukkue ei ole kiekossa ensimmäisenä. Ja tämä on ehkä JYPin pelin suurin ongelma. Hitaan hyökkäyksen jälkeen joukkue luopuu kyllä kiekosta, mutta ei saa kiekkoa itselleen. Tämä johtuu siitä, että ajoitukset ovat yksinkertaisesti surkeita. JYPin hyökkääjät eivät ehdi ajoissa kiekkoon. Kiekkoon pyrkivä pelaaja lähtee miltei aina myöhässä kohti kulmaa. Sen jälkeen JYPin hybridipelaaminen näkyy siinä, että nopeaan riiston pyritään karvauksella. Tavoitteena ollut hidas lähtö ja siitä seuraava pitkä hyökkäys ei onnistunut.

Ilmaisin itseäni huonosti. Ei tosiaankaan ole pakko palauttaa takaisin, mutta tällä hetkellä JYPin pelin ajoitusten ollessa noin pahasti perseellään (= oman alueen ja keskialueen ylittäminen kestää, hyökkääjät pysähtyvät hyökkäyssiniselle eivätkä pääse vauhdilla sisään hyökkäysalueelle), olisi kenties aiheellisempaa palauttaa joskus. Jos siis on pyrkimyksenä pelata tätä hybridiä. Silloin nuo seisovat hyökkääjät lähtisivät uudestaan ketunlenkille kelaamaan vauhtia, vastustajan karvaus ajaisi kenties kiekon mukana liian syvälle ja päästäisiin ylittämään hyökkäyssininen vauhdilla ja saataisiin se pitkä hyökkäys vastustajan päätyyn.

Näkisin, että tässä ongelmana on Ahon harjoitepankki ja osittain myös JYPin materiaali. Kulmaan ehtiminen vaatii nopeutta ja sähkyyttä. Ennen kaikkea se vaatii kuitenkin oikean ajoituksen. Ajoitukset saa kuntoon monipuolisilla harjoitteilla. Aho on ollut pitkään mukana pelitavassa, jossa tälläisiä kuvioita ei tehty. Löytyykö häneltä harjoitteita, joissa pelaajia opetetaan ehtimään kulmakiekkoon ja pelamaan pitkä hyökkäys?

Tämä on totta. Viime vuonna kärkiketjuissa noita kulmiin syöksyjiä olivat Tuppurainen, Hubacek, Louhivaara, Hytönen, Perrin, Pesonen. Kuka tahansa kärkiketjuista omasi riittävät jalat karvaamaan se kiekko pois kun sinne päästiin edes sinne päin osuneella ajoituksella. Lisäksi liigassa taklattiin, jolloin vauhdilla tuleva hyökkääjä oli puolustajalle myös fyysinen pelote. Nyt meillä on Hubacek, Louhivaara ja Perrin. Kärkiketjuista Abid ja Wärn ei ehdi kuin ihan mahtavalla ajoituksella, Lahti pelaa sentterinä tosi varovaisesti eikä mene päätyyn, Jaatinen ei osaa mitään. Ajoituksemme pitää toimia paremmin kuin viime vuonna, jo tuon materiaalin takia. Voi olla, että juuri siksi viljelemme enemmän hitaita hyökkäyksiä, että niistä yritetään saada kontrolloidummin tarkalla ajoituksella kiekko sisään (mutta se ei vaan toimi), pystysuunnan kiekossa se sinne roiskaistiin olipa kanssapelaajien pelisuunta ja -vauhti mikä tahansa.

Mikäli palataan vielä kerran pystysuunnan kiekkoon, pelaajien Abid, Jaatinen ja Wärn paikka ei ole kahdessa kärkiketjussa. Abid on toki erinomainen hyökkäysalueella kun kiekko on meillä, mutta siinä tapauksessa Perrinin pitää pystyä pelaamaan tuoreilla jaloilla riistävässä/raastavassa roolissa yhdessä toisen laiturin kanssa ja Abid tukee hyökkäyksiä sitten kun sinne ehtii. Tämähän suorastaan huutaa herrojen Jääskeläinen ja Sipiläinen vastuun kasvattamista kohti kevättä :) Toisaalta, tämä liigan taklauspelko on ajamassa koko liigaa kohti kiekollisempaa peliä, joten ehkä senkin takia tuota pystysuuntaa edelleen vieroksutaan.

 

[Mike Bossy]

Täytyypä tähän nyt itsenkin pitkästä aikaa kirjoitella, kun on aikaa ja jonkun verran noita JYP:n pelejä tullut katsottua. Se mikä tässä viime aikoina on ruvennut särähtämään korviin, on tuo hurrikaanihockey:n toimittajien ja joidenkin kommentaattoreiden kommentit JYP:n "kiekollisemmasta pelitavasta", jolla ilmeisesti tarkoitetaan meidän pelin tyyppistä kiekkokontrollijääkiekkoa ja sen lisääntymistä pelitavassa. Itse en ole kuitenkaan kovin merkittävää muutosta nähnyt. Näkemukseni purkamiseen joudun ottamaan pienen lainauksen nimimerkki siffan eilen kirjoitetusta viestistä pelitapaketjuun.

Tänään oli mielenkiintoinen peli JYP-Lukko. JYP on lisännyt Jyrki Ahon aikana peliin HVP-tekoja. Tänään koko ottelun HVPA:t olivat JYP:llä 5+5+15+0=25 eli vaatimattomat HVPA-luvut, mutta niitä kuitenkin oli. Palautukset ovat tulleet kaikkien SM-liigajoukkueiden hyökkäyksiinlähtöihin mukaan.

Eilinen ottelu oli pelitavan osalta aikalailla samanlainen, mitä se on koko kauden ollut. Ainoa asia, jolla tuossa voi sanoa "kiekollisenpelin" lisääntyneen, ovat nuo palautuksien määrät, mutta kuten tuossa lainauksessa todetaan, niitä ovat lisänneet kaikki tai ainakin lähes kaikki muutkin joukkueet. Onhan niitä enemmän kuin RD:n aikana, mutta ei merkittävästi. Itselleni suuremman viestin kertoo tuo viivelähtöjen lukumäärä 5 koko ottelussa! Esimerkiksi mm. Jukka Jalosen valmentamilla joukkueilla tuo luku on pyörinyt keskimäärin siinä parinkymmenen tienoilla koko ottelun ajalta eli noin seitsemän per erä. Joskus hieman vähemmän, joskus vähän enemmän, mutta keskiarvo on noilla seuduilla. Mitä tämä sitten kertoo? Sen, että JYP ei pelaa tällä hetkellä kiekkokontrollijääkiekkoa vaan pystysuunnanjääkiekkoa ja sitä on pelattu koko kausi. Muutama palautus ei tuota peliä juurikaan muuta, varsikaan sen takia, että yleensä palautuksen jälkeen olisi tarkoitus tehdä tilaa syöttämällä esimerkiksi pakki-pakki-pakki hidastamisia tai sitten tällä sivulla mainittuja ylös-alas syöttöjä. Tarkoituksena kuitenkin se, että muutamalla syötöllä saataisiin keskialueella tehtyä tilaa jollekin kaistalle ja sitten hyökätä sitä juuri tehtyä tilaa hyväksi käyttämällä tasavoimainen hyökkäys. Näkemykseni mukaan myöskään nämä palautuksen jälkeisen tilantekemiset eivät ole onnistuneet joten keskialueen käännöistäkin on liian usein tullut alivoimasia hyökkäyksiä, jolloin on vaikeaa karvata tai taklata, koska kokoajan ollaan myöhässä. Nyt en kuitenkaan paneudu sen enempää näihin palautuksiin vaan viivelähtöihin.

Alvajärven Urho mainitsi hyvin tuossa aiemmin tämän 5 vs 5 tasavoimaisena hyökkäämisen olevan ongelma erityisesti siinä, että laiturit karkaavat liian ylös ja joutuvat siten jarruttelemaan ennen siniviivaa. Tasavoimaisena hyökkääminen on yksi jääkiekon peruspilareista, joka on oltava kunnossa sillä ylivoimaisena ei päästä läheskään aina hyökkäämään ja mikäli vastustaja pelaa järkevästi, ei alivoimaisena edes kannata hyökätä, koska siitä seuraa yleensä kiekonmenetys. Menestymisen kannalta tasavoimaiset hyökkäykset ovat ratkaisevassa asemassa. Väitteeni kuuluukin niin, että JYP:n tulisi tässä tilanteessa lisätä viivelähtöjä ja ennen kaikkea parantaa niiden organisointia. Yritän nyt osaltani avata tätä organisointi ongelmaa.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, viivelähdössä kaikki lähtee sentterin tekemisestä liikkeelle. Kun sentteri tekee sen haun siihen keskelle, antaa hän samalla pakille merkin tulla maalin vierestä esiin. Tässä vaiheessa laitahyökkääjien on oltava, joko samassa linjassa sentterin kanssa tai jopa hieman jäljessä, sillä siinä vaiheessa ei ole vielä kiire. Pakkien tullessa esiin pitäisi siis olla neljä syöttövaihtoehtoa järjestyksessä: sentteri, ristipisto toisenpuolen laitahyökkääjälle (joka sitten tarjoaisi seuraavan syötön sentterille), poikittaissyöttö pakkiparille (joka sitten katsoisi sentterille syöttöpaikkaa tai laitahyökkääjälle) ja viimeisenä vaihtoehtona avaus omanpuolen laiturille. Ensimmäisen syötön olisi tapahduttava selkeästi ennen omaa siniviivaa. Ideana on se, että keskialueella viimeistään sen kiekon olisi käytävä sentterillä (mikäli se ensimmäinen pakin syöttö ei sentterille mennyt), joka sitten jakaisi sen sille laiturille, kumpi on paremmassa asemassa vauhdin ja vastustajan trap asetelman suhteen. Tai sitten jos keskelle syntyi tilaa niin voihan se kuljettaa sen itsekkin alueelle. Ensisijainen tavoite on kuljettaa kiekko alueelle, mutta jos siinä keskialueella näyttää, että syöttö ei ole järkevä vaihtoehto niin sitten sentteri heittää sen päätykiekon vaikka ristikulmaan niin, ettei laitureiden tarvitse hidastaa kiihtyvää vauhtiaan. Tällöin päästään kolmeltakaistalta mahdollisesti vielä pakin tukemana alueelle ja huomattavasti parempiin karvausasetelmiin kuin av-hyökkäyksessä. Silloin on myös se taklausmahdollisuus, jota aika monet ovat kaipailleet, eikä taklaus johda itsensä "pihalle" ajamiseen, niin kuin av-hyökkäysen jälkeen tehty taklaus hyvin monesti johtaa.

JYP:n ongelma on se, että kun laiturit karkaavat liian korkealle jo omalla alueella, niin ristipistonmahdollisuus poistuu. Sm-liigassa en myöskään ole monenkaan joukkueen nähnyt antavan tuota pakki-pakki syöttöä, joten JYP:lle jää kaksi vaihtoehtoa: sentteri ja omanpuolenlaita. Valitettavasti se omanpuolen laiturikin on karannyt siniviivan tuntumaan, jolloin se syöttö on helevetin pitkä ja johtaa alivoimaiseen hyökkäykseen mikäli sentteri on laitureista jäljessä. Tämän takia jos sentterille ei löydy syöttöpaikkaa, niin pakki kuskaa sen kiekon keskialueelle ja yrittää sitten syöttöä tai päätyheittoa. Tuloksena on, että ei päästä kiihtyvästi keskialueen yli ja laiturit joutuvat hidastelemaan ennen hyökkäyssinistä. Eihän siitä mitään silloin tule.

Lyhytsyöttöpelin ideana on siis lyödä jokainen vastustajan karvaaja yhdellä syötöllä kerrallaan niin, että se syöttö tulee karvaajan rinnalle, ei liikaa eteen sillä silloin seuraava karvaaja voi päästä ryntäämään vastapalloon.

Huomasitteko muuten, että eilisessä Lukko pelissä, että JYP:n ainoa maali lähti kohtuullisesti organisoidusta viivelähdöstä. Siinä pakki avasi Lahdelle keskelle omansiniviivan kohdalle ja lahti jatkoi siitä olikohan nyt Louhivaaralle laitaan, joka toi kiekon alueelle. Seurasi kulmapeli josta tehtiin maali. Tuo ensimmäinen syöttö ei mennyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta pääasia saavutettiin eli tasavoimainen hyökkäys ilman laitureiden hidastelua, kuljetus alueelle ja sitä kautta maali. Eli mielestäni kyse on nyt lähtöjen organisoimisen ongelmasta, kuin siitä ovatko nuo lähdöt itsessään huonoja ideoita.

Saapa nähdä mitä valmennus tekee. Ainakin Siekkisen ennen viime ottelua antamista kommenteista radioon sai kuvan, että peli pyritään muuttamaan kiekkokontrollin suuntaan, mutta kovin on hidasta ollut muutoksien toteuttamiset. Toisaalta en viime kaudellakaan uskonut näkeväni keväällä toistuvia viivelähtöjä, mutta joukkue yllätti minut positiivisesti Jokerit sarjassa kolmannesta pelistä eteenpäin. Siekkisellä ainakin luulisi tietoa tuon pelitavan harjoituttamisesta olevan, kun sai seurata viime kaudella Tuokkolan tekemisiä Kalpassa. Minulla ei ainakaan ole epäilystä, etteikö tuo porukka pystyisi tuota muutosta toteuttamaan, jos valmennus vaan sitä lähtee painottamaan.

 

[Alvajärven Urho]

Helvetin hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan! Lainaan sen osan, mikä minua tässä vaiheessa kiinnostaa eniten:

Saapa nähdä mitä valmennus tekee. Ainakin Siekkisen ennen viime ottelua antamista kommenteista radioon sai kuvan, että peli pyritään muuttamaan kiekkokontrollin suuntaan, mutta kovin on hidasta ollut muutoksien toteuttamiset. Toisaalta en viime kaudellakaan uskonut näkeväni keväällä toistuvia viivelähtöjä, mutta joukkue yllätti minut positiivisesti Jokerit sarjassa kolmannesta pelistä eteenpäin. Siekkisellä ainakin luulisi tietoa tuon pelitavan harjoituttamisesta olevan, kun sai seurata viime kaudella Tuokkolan tekemisiä Kalpassa. Minulla ei ainakaan ole epäilystä, etteikö tuo porukka pystyisi tuota muutosta toteuttamaan, jos valmennus vaan sitä lähtee painottamaan.

Niin... JYP ei ole historiassaan ikinä pelannut onnistunutta "Meidän peliä". Nyt siihen suuntaan on vissiin yritetty melkein 40 peliä rämpiä, nähdyin tuloksin. Jos se ottaisi toimiakseen, se toimisi jo nyt useita pelejä putkeen ja tökkien silloin tällöin väsyneenä tai huonosti keskittyneenä. Nyt se ei ole toiminut harjoitustaukojen jälkeen, kiivaassa pelirytmissä, tärkeässä pelissä, ei-niin-tärkeässä-pelissä, ei oikein missään vaiheessa koko ottelua. Oikein ei usko meinaa riittää, että se kiekollinen peli löytyisi viimeisellä kolmanneksella ja olisi niin selkäytimessä, että se kantaisi loppuun asti.

Viime kauden playoffseissa viivelähdöt ja muutamat palautukset toimivat otteluiden johtoasemissa, jolloin joukkue tuntui pelaavan kuin Kalle Koskisen ilmentymänä: kylmän rauhallisesti vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Tuolloinkin nähtiin pystysuunnan kiekolla rymistelyä johtoa hankittaessa, kotiotteluissa, ottelusarjojen alussa, otteluiden aluissa. Tälle kaudelle, myös noille kauden alun kymmenelle voitto-ottelulle, on ollut tyypillistä se, että vastustaja saa avausmaalin tai jos JYP sen tekee, se ei pysty "tappamaan" peliä kun toisen ja kolmannen maalin teko ei onnistu. Tuota rentoa vaihdetta pelata kiekollisesti ei ole siis nähty, vaan on jääty jäpittämään maalintekopakkovaihdetta. Ei olla maltettu pelata kiekollisesti, vaan laiturit ovat karanneet ja kenttätasapaino puuttuu.

Luulen siis, että kiekollinen pelitapa löytyisi, kun peliin saataisiin rentoutta onnistumisten kautta. Mutta miten saada se rentous ja rauhallisuus? Tehdäänkö se avausmaali/tappomaali varmemmin pystysuunnan kiekolla, jossa onnistumisia on tullut vuosikausia vai kiekollisella pelillä, jossa ainoa kausi ei ole tuonut mitään muuta kuin muniin puhaltelua? Molempia tarvitaan, mutta miten pelataan ne tärkeimmät hetket, mihin joukkue uskoo ja kumpaa se suorittaa paremmin?

 

[Mike Bossy]

Niin... JYP ei ole historiassaan ikinä pelannut onnistunutta "Meidän peliä". Nyt siihen suuntaan on vissiin yritetty melkein 40 peliä rämpiä, nähdyin tuloksin. Jos se ottaisi toimiakseen, se toimisi jo nyt useita pelejä putkeen ja tökkien silloin tällöin väsyneenä tai huonosti keskittyneenä. Nyt se ei ole toiminut harjoitustaukojen jälkeen, kiivaassa pelirytmissä, tärkeässä pelissä, ei-niin-tärkeässä-pelissä, ei oikein missään vaiheessa koko ottelua. Oikein ei usko meinaa riittää, että se kiekollinen peli löytyisi viimeisellä kolmanneksella ja olisi niin selkäytimessä, että se kantaisi loppuun asti.

Ei JYP olekaan ns "meidän peliä" esittänytkään, vaikka se oli hyvin lähellä sitä viime kevään välierissä. Syy, miksi tuo peli ei vielä toimi on luultavasti se, mitä Siekkinen tuossa haastattelussa sanoi, eli joukkueessa on kuulemma sen verran uusia pelaajia, että eivät ole halunneet tuoda kaikkia "kiekollisia elmenttejä" niin nopeasti taktiikkaan. Tämä on siis heidän valintansa tehdä nämä muutokset hitaammalla aikataululla. Jos vaikka meidän valmentaja olisi J. Jalonen niin pelaisimme jo tässä vaiheessa huomattavasti selkeämpää kiekkokontrollia tuollakin miehistöllä, koska kyseinen valmentaja olisi tuonut jo loppu kesästä heti kerralla isomman muutoksen. Eli haastattelun mukaan pelitapaa pyritään parantamaan vielä loppurunkosarjan aikana. Aika pitäisi kyllä riittää, jos vain muutoksia aletaan määrätietoisesti tekemään sillä esimerkiksi kauden 2010-2011 Blues pelasi vielä sinä vuonna kauden tässä vaiheessa pystysuuntaa, mutta helmikuun aikana tapahtui muutos. Tämä näkyi sitten pudotuspeleissä. Saman teki kauden 2009-2010 HPK Rautakorven johdolla.

Viime kauden playoffseissa viivelähdöt ja muutamat palautukset toimivat otteluiden johtoasemissa, jolloin joukkue tuntui pelaavan kuin Kalle Koskisen ilmentymänä: kylmän rauhallisesti vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Tuolloinkin nähtiin pystysuunnan kiekolla rymistelyä johtoa hankittaessa, kotiotteluissa, ottelusarjojen alussa, otteluiden aluissa. Tälle kaudelle, myös noille kauden alun kymmenelle voitto-ottelulle, on ollut tyypillistä se, että vastustaja saa avausmaalin tai jos JYP sen tekee, se ei pysty "tappamaan" peliä kun toisen ja kolmannen maalin teko ei onnistu. Tuota rentoa vaihdetta pelata kiekollisesti ei ole siis nähty, vaan on jääty jäpittämään maalintekopakkovaihdetta. Ei olla maltettu pelata kiekollisesti, vaan laiturit ovat karanneet ja kenttätasapaino puuttuu.

Ainakin siinä Jokeri sarjassa peleissä nro 3,4 ja 5 JYP viljeli viiveitä aikalailla tasaisesti erän aikana. Tappioasemassa, johtoasemassa ja tasatilanteessa. Noissa jokaisessa ottelussa Jokerit teki avausmaalin ja kuitenkin kaksi niistä onnistutiin voittamaan, vaikka aika monta minuuttia oltiin tappiolla noissa peleissä. Sen takia nuo ottelut poikkeavat omaan silmääni muista kevään peleistä. Ässät ja Pelicans sarjoissa en muista missä tilanteissa niitä tekivät, kun niiden määrä oli selvästi pienempi. Yhtä kaikki, olisin luullut, että valmennus olisi ollut tiukempana muutoksien suhteen jo alkukaudesta, kun joukkueesta poistui suuri määrä taitoa Hytösen, Pesosen, Tuppuraisen ja Vatasen muodossa. Tällöin viisikkona pelaaminen vain muuttuu tärkeämmäksi.

Luulen siis, että kiekollinen pelitapa löytyisi, kun peliin saataisiin rentoutta onnistumisten kautta. Mutta miten saada se rentous ja rauhallisuus? Tehdäänkö se avausmaali/tappomaali varmemmin pystysuunnan kiekolla, jossa onnistumisia on tullut vuosikausia vai kiekollisella pelillä, jossa ainoa kausi ei ole tuonut mitään muuta kuin muniin puhaltelua? Molempia tarvitaan, mutta miten pelataan ne tärkeimmät hetket, mihin joukkue uskoo ja kumpaa se suorittaa paremmin?

Oma tulkintani on se, että pystysuunnanjääkiekko menetti ison syömähampaan silloin, kun joukkueet oppivat sen, miten tullaan syöttelemällä paineen alta pois. JYP koki tämän siinä toissa kevään Blues sarjassa. Sen jälkeen ei olla voitu enää karvata koko ottelua, kun muut oppivat sen ja pääsevät sen alta pois. Nykyään onkin viisasta karvata kaksivaiheisesti eli asettua keskialueelle trap:iin jos karvaus ei enää tehoa tai se tehdään alivoimaisena. Näin ollen hyökkäysalueen riistot ovat vähentyneet ja on jouduttu miettimään uusia tapoja luoda tilanteita. Ollaan tultu siihen tulokseen, että ei niitä paikkoja tarvitse (eikä pysty) aina luoda karvaamalla, joten välillä on tuotava se peliväline kontrolloidusti alueelle ja välillä taas kontrolloidun hyökkäyksen kiekon menettämisen jälkeen ollaan luotu itselle hyvät asetelmat karvata peliväline itselle takaisin lähes heti sen menetyksen perään ja tätä riistoa seuraava nopea kääntö luo sitten sen vaarallisen paikan. Tämä tuo myös peliin enemmän yllätyksellisyyttä kuin pelkkä pystysuuntaan pelaaminen. Eli, koska esim. RD:n joukkueet eivät enää ole ihan olleet kärki kahinoissa, niin sekin jo osoittaa, että on hyvin vaikeaa enää pelata pystysyyntaa yhtä tehokkaasti kuin ennen. Tämän takia tuen tätä meidän peliin perustuvaa taktiikkaa. Ja tuohon rentouteen sanoisin, että kyllä se sieltä löytyy, kun vaan päästään sinne hyökkäysalueelle toistuvasti tasavoimaisena. Kun taktiikka toimii, niin pelaajien itseluottamus nousee ja seuraa positiivinen kierre. Valmentajista se nyt riippuu paraneeko se peli ja kuinka nopeasti.

 

[Tj]

Pitkä hyökkäys ei lähde käyntiin, jos oma joukkue ei ole kiekossa ensimmäisenä. Ja tämä on ehkä JYPin pelin suurin ongelma. Hitaan hyökkäyksen jälkeen joukkue luopuu kyllä kiekosta, mutta ei saa kiekkoa itselleen. Tämä johtuu siitä, että ajoitukset ovat yksinkertaisesti surkeita.

Ilmeisestikään Aho ei lue Jatkoaikaa, sillä minä ja moni muu olemme toitottaneet tätä koko kauden. Jopa syksyllä näissä päätykiekkojen ajoituksissa oli ongelmia, vaikka peli kulki muuten. Surullista katsottavaa kuinka kiekot roiskitaan nykyään päätyyn niin että ne poimii ensimmäisenä lähes sataprosenttisesti vastustajan pakki.

 

[opelix]

Tämä ketju on bullshittiä jos suoraan sanotaan. Wannabe-lätkäpelaajat ja muut tietäjät jauhavat loputonta paskaansa. Olenko kyyninen? Kyllä mutta aiheesta! Eiköhän ne jotka asiasta tietävät ole sitä tietoa jakamassa.

 

[Jupa]

Tämä ketju on bullshittiä jos suoraan sanotaan. Wannabe-lätkäpelaajat ja muut tietäjät jauhavat loputonta paskaansa. Olenko kyyninen? Kyllä mutta aiheesta! Eiköhän ne jotka asiasta tietävät ole sitä tietoa jakamassa.

Opelix nyt se pilli kainaloon ja korvat hörölle, sillä tässä ketjussa on asiaa tarjolla enemmän kuin normaalisti.

Jupa

 

[dafjkl]

Ilmeisestikään Aho ei lue Jatkoaikaa, sillä minä ja moni muu olemme toitottaneet tätä koko kauden. Jopa syksyllä näissä päätykiekkojen ajoituksissa oli ongelmia, vaikka peli kulki muuten. Surullista katsottavaa kuinka kiekot roiskitaan nykyään päätyyn niin että ne poimii ensimmäisenä lähes sataprosenttisesti vastustajan pakki.

Obelixinkin mielipidettä keskusteluun saattoi olla laukaisemassa tämä kommentti. Jatkoaikahan on meille lätkän seuraajille hieno paikka jakaa näkemyksiämme ja keskustella, mutta tuskin meistä monikaan haluaisi, että oman joukkueemme valmentaja ainakaan yksioikoisesti Jatkoajan keskustelujen perusteella joukkueen pelityyliä vaihtelisi.

Sinällään obelix on oikeassa. Kyllä ne todelliset valmentajat ovat muualla kuin jatkoajassa. Sihvosen Petteri on toki Jatkoajassakin innolla käymässä pelitapakeskustelujaan, mutta ne oikeat valmentajat, jotka myös saavatjoukkueensa menestymään, tekevät työtä ihan käytänössä ja heillä on tukenaan oikeita ammattilaisia.

Tässä JYPin pelitapakeskustelussa on ollut hyviä kommentteja, mutta tuskinpa mitään sellaista uutta, mitä ei jo moneen kertaan olisi JYPin pukukopissa analysoitu. Ja sitten on vielä sekin, että mitään teoreettista pelitapaa ei edes sellaisenaan voida yksiselitteisesti kaukalossa soveltaa. Pelaajat eivät ole robotteja, vastustaja ja tuomarit vaikuttavat asiaan, kaukalon kootkin hiukan vaihtelevat...

Eli obelix tiivisti hyvin sen asian, ettei nyt vaan nettikeskustelussa otettaisi itseämme turhan vakavasti

 

[Tj]

Eli obelix tiivisti hyvin sen asian, ettei nyt vaan nettikeskustelussa otettaisi itseämme turhan vakavasti

Ja silti otit tuon kommenttini ihan kirjaimellisesti.

 

[dafjkl]

En Tj ottanut kirjaimellisesti kommenttiasi sinällään. Ja en nyt uskokaan, että kirjaimellisesti ajattelisit Ahon jokaisen kommentin täältä Jatkoajalta ajatuksissaan imuroivan. Mutta sen ajatuksen kautta lähdin purkamaan esiin sitä, kuinka tosissaan joka toinen teini-ikäinenkin jääkiekon seuraaja pui nyt joukkueiden pelitapoja parhaaseen "meidän peli" analyytikkojen tyyliin.

 

[Vanhapuuma]

Niin minua nyt ei ainakaan sinänsä kiinnosta, lukeeko Aho näitä keskusteluita vai ei, mutta minusta näitä on ihan mukava lueskella näin muuten vaan. Itse kun katselen pelejä aika totaalisesti pelaajan silmin enkä todellakaan hokaa pelisysteemiin liittyviä juttuja kovinkaan hyvin, niin täällä pääsee vähän mukaan näihin(kin) juttuihin.

Tai sitten täällä halutaan tehdä vain vaikutus nimimerkki P. Sihvoseen. Mutta sekään ei minua haittaa, joten jatkakaa toki.

Yhden huomion haluaisin kuitenkin tehdä, ja josta ei ole täällä vielä ilmeisesti mainittu. Ainakin HPK:ta ja Lukkoa vastaan JYP pelasi periaatteessa varsin hyvää jääkiekkoa, ja tappiot kummastakin olivat vähän työtapaturmien kaltaisia. Ja huomio on siis tämä: jos tosiaan on niin, että Aho pyrkii muokkaamaan pelityyliä aina tietyn joukkueen mukaisesti, se ei välttämättä toimi runkosarjassa. Runkosarjassa pelataan (tammikuun tasausta ja joitakin todella harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta) aina vain yksi peli kutakin vastustajaa vastaan, jolloin sattumalla on suurempi rooli kuin playoffseissa, jolloin pelataan nimenomaan samaa joukkuetta vastaan useampi peli ja vähintään sen neljä peliä. Silloin kuvittelisi tällä pelityylin muokkaamisella olevan enemmän vaikutusta, olettaen, että se myös toimii. Viime keväänä se ainakin toimi.

Kutsukaa minua yltiöoptimistiksi, mutta tärkeintä runkosarjan osalta olisi siis vain pysyä vähintään kuuden joukossa. Ehkä JYP ei tosiaan ihan niin vahva joukkue ole kuin viime tai sitä edellisinä kausina, mutta ei mestaruuden uusiminen nyt näistä tappioputkista huolimatta ihan mahdotonta ole.

 

[Tj]

Niin, siis sitä en tosiaankaan allekirjoita, että jos et ole valmentaja, et ymmärrä mitään jääkiekko-nimisen pelin taktiikoista. Sen verran olen itsekin matseja nähnyt että ihan sujuvasti pystyn tarkkailemaan ajoituksia, suunnanmuutospelaamista, karvausta ja muita taktisia elementtejä. Väittäisin myös että tämän ketjun kirjoittajilla teini-ikäkin on jäänyt taakse jo aikaa sitten.

 

[Alvajärven Urho]

Tämä ketju on bullshittiä jos suoraan sanotaan. Wannabe-lätkäpelaajat ja muut tietäjät jauhavat loputonta paskaansa. Olenko kyyninen? Kyllä mutta aiheesta! Eiköhän ne jotka asiasta tietävät ole sitä tietoa jakamassa.

No johan pomppasi!

Tämä ketju OLI ennen tuota lainaamaani viestiä toistaiseksi ainoa jääkiekkoaiheisen keskustelupalstan JYP-ketju, jossa puhuttiin vain ja ainoastaan jääkiekosta. Ja se nosti karvat pystyyn, en tajua.

Onko siis parempi, että rajoitamme keskustelunaiheet jääkiekkoilijoiden tyttöystävien ulkonäön vertailuun, muissa maissa pelaavien entisten JYP-tähtien ikävöintiin, sambaryhmän toimintaan ja Kari Tynin viiksien kaipuuseen? Ei, kyllä minä keskustelen mieluummin hallillakin jääkiekosta minulle suodulla kompetenssilla ja niiden kavereiden kanssa, joiden kanssa näin voin keskustella. Se, että tämä keskustelu käydään anonyymisti internetissä, ei tee siitä lähtökohtaisesti huonompaa tai parempaa. Ihan samalla tavalla internetissä keskustellaan kulttuurista, taiteista, ruoasta ja vaikkapa tisseistä, mutta noissa asioissa oma näkökulmani on hyvin kapea-alainen.

Parahin Opelix, eiköhän anneta ihmisten tässä ketjussa keskustella juuri niin vakavasti kuin ihmiset haluavat keskustella. En usko, että kukaan keskustelijoista on täällä pätemässä ja antamassa näyttöjä valmennuspestiin. Itse en tule ikinä jääkiekkoa valmentamaan (laji on näillä näytöillä ihan väärä), mutta toivon silti ymmärtäväni kiekosta joka päivä enemmän. Koko elämäni olen kuitenkin ollut tekemisissä eri palloilulajeissa, eri tehtävissä, eri tasoilla ja luulen tajuavani jotain joukkueen valmentamisesta, taktiikasta ja joukkuekemiasta. Toivottavasti siis opin uutta teiltä nimenomaan jääkiekosta, rakkaat kanssakirjoittajat.

Jotta ei menisi ihan off topiciksi. On todella vaikea arvioida miten JYPin pelin valmistumiseen vaikuttaa se tosiasia, että kokoonpano elää. Osin pakosta (loukkaantumiset), osin halutusti (Akatemia + muu kierrätys). Harvinaista sitkeyttä Aho osoittaa, että vaikka peli ei ala löytymään, uskalletaan kierrätystä silti jatkaa. Vaikka aina uuden Akatemia-pelurin esiintymisen jälkeen häntä on kehuttu, näytöt jäävät kahteen-kolmeen peliin kerrallaan. Näkemykseni Akatemian pelitavasta eivät riitä sanomaan, onko pelitapa niin yhtenäinen liigaryhmän kanssa, että uudelle pelaajalle ei tule kulttuurishokkia uudesta pelitavasta. Palvetta ainakin opastettiin aika tavalla sentterirooliin huudoilla vaihtoaitiosta asti ja Gona Koskinen & Malmihan puhuvat kentällä loistavasti. Minä en tykkää näin laajasta kierrätyksestä siksi, että Akatemia-pelaajan kannalta tuo on kosmetiikkaa. Tuolla peliajalla ja vastuulla kahdessa-kolmessa pelissä pinnatilin avaaminen olisi jo käsittämätön sattuma. Miten nämä hyökkääjänuorukaiset sitten vakuuttavat valmennusjohdon, kun pelaavat kommenttien mukaan hyvin, mutta pisteettömästi? Toinen vaihtoehto tietysti olisi, että se nuori nostetaan liigarinkiin loppukaudeksi ja vastuuta annetaan vaikka peli ei aina kulkisi. Tällöin se yksi pelaaja voittaa ja kaikkia muita vituttaa, mutta sille yhdelle on annettu oikea mahdollisuus. Vaikuttaa siltä, että Akatemian rosteri on tasapaksu, eikä sieltä oikein nouse sellaista timanttia, joka ehdottomasti pitäisi noin kovalle vastuulle nostaa. Kai se on luotettava valmennusjohtojen näkemykseen tässä asiassa. Mikäli sitten keväällä joudutaan nostamaan rosteriin useampaa pelaajaa, on nämä kuitenkin jo liigakasteensa saaneet eivätkä ihan märkäkorvina hyppää liigafinaaleihin.

Mutta joo, sotkeeko tuo pelitapaa? Luulisi sotkevan sen verran, että esim. untuvikon pakkiparin kanssa pelaava joutuu keskittymään muuhunkin kuin itseensä ja omaan peliinsä. Tai aamujäillä joudutaan kerta toisensa jälkeen kertaamaan peruskuviot, kun uusi mies on rosterissa. Onko tuo pois pelitavan kehitystyöltä - sitä en osaa sanoa.

Katsellaanpa taas peliä ja ihmetellään kun aika on. Kiitoksia Vanhallepuumalle ja -FNM:lle maininnasta eräässä toisessa ketjussa. PS. Mikä h...tin hakkerijärjestö???

 

[Vanhapuuma]

[...]Minä en tykkää näin laajasta kierrätyksestä siksi, että Akatemia-pelaajan kannalta tuo on kosmetiikkaa. Tuolla peliajalla ja vastuulla kahdessa-kolmessa pelissä pinnatilin avaaminen olisi jo käsittämätön sattuma. Miten nämä hyökkääjänuorukaiset sitten vakuuttavat valmennusjohdon, kun pelaavat kommenttien mukaan hyvin, mutta pisteettömästi? Toinen vaihtoehto tietysti olisi, että se nuori nostetaan liigarinkiin loppukaudeksi ja vastuuta annetaan vaikka peli ei aina kulkisi. Tällöin se yksi pelaaja voittaa ja kaikkia muita vituttaa, mutta sille yhdelle on annettu oikea mahdollisuus.[...]

Katsellaanpa taas peliä ja ihmetellään kun aika on. Kiitoksia Vanhallepuumalle ja -FNM:lle maininnasta eräässä toisessa ketjussa. PS. Mikä h...tin hakkerijärjestö???

Lyhensin viestiä jonninverran. Minusta opelixin höpötyksen voi jättää ihan omaan arvoonsa: tuskinpa kukaan tosiaan täällä kuvittelee antavansa näyttöjä mahdollista valmennuspestiä varten, mutta kyllähän pelistä voi ja pitääkin kirjoittaa siten kuin kykenee, ja Alvajärven Urho mielestäni esittää yleensä erittäin aiheellisia huomioita jääkiekosta nimenomaan pelitavallisessa mielessä.

Mutta tosiaan aiheesta, ja olen täysin samaa mieltä tuosta pelaajien kierrätyksestä - olen siitä jo aiemmin maininnut jossakin vastaavassa JYP-osion ketjussa. Ajatus oli nimenomaan se, että pelaajalle on hyvin epäkiitollista tavallaan antaa sauma näyttää vähän pelaamistaan liigassa, mutta tekipä käytännössä sitten mitä tahansa, paikka tuskin tulee olemaan loppukauden pituinen. Yleensähän tämä tarkoittaa siis sitä, että ei ole kuin hävittävää: jos kuset tilaisuutesi, toiveita jatkaa ei ainakaan ole. Jos pelaat hyvin ja teet vaikka maalin, muita uusia pelaajia nostetaan silti rinkiin "kierrätyksen" vuoksi. Mikä järki tässä nyt on? On toki hyvä, että pelaajille annetaan mahdollisuus, mutta siitä tulisi silti olla konkreettinen palkinnon mahdollisuus - muuten se ei ole kovin kannustava. Ja ehdotukseni oli tuolloin aiemmin kirjoittamassani viestissä, että mieluummin kuin nostellaan pelaajia Akatemian ringistä vähän miten sattuu (tai no, toivottavasti ei näin eli "ihan miten sattuu", mutta, tiedättehän...), annetaan muutamalle tai vaikka yhdellekin pelaajalle mieluummin useamman pelin ajan mahdollisuus näyttää miten peli alkaa sujumaan, sillä suurimmalla osalla pelaajista menee aina hetki ennen kuin tottuu uuteen liigaan ja kovempiin kuvioihin. Eihän edes jo paikkansa vakiinnuttaneet liigapelaajatkaan (tai NHL-pelaajat!) kykene heti tekemään suurta vaikutusta esimerkiksi loukkaantumisen tai siirron jälkeen, niin kuinka voisi odottaa nuorelta Mestis-pelaajalta välitöntä läpimurtoa? Yllättävän hyvin suurin osa on silti roolinsa hoitanut JYPin ringissä, joten hyviä näyttöjä ovat mielestäni silti antaneet. Kukaan ei ainakaan turhake ole ollut, mutta jotta pelaajien todelliset taidot saadaan selville, siihen tarvitaan jo useampia peräkkäisiä pelejä näyttöjen antamiseen. Mutta onko JYPillä tällä kaudella ja tässä vaiheessa siihen enää varaa, sitä en tiedä. Todennäköisesti ei. Siksi tätä olisi tullut koittaa jo aiemmassa vaiheessa syyskautta, nyt on vähän maito läikkynyt jo ja kuuden joukkoon pitäisi väkisin päästä runkosarjassa, jos toiveet menestyksestä halutaan säilyttää.

Mutta niin, hakkerijärjestö, se oli semmoinen "ihme läppä".