Alvajärven Urho
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Arsenal
JYPin maskipelaamisesta (ja vähän muustakin)
Eilen tuli kolme pistettä ja kaikesta tekemisestä luonnollisesti huomasi, että oli pakko voittaa. On huomennakin, mutta eiköhän siinä voida jo vähän rennommin suorittaa (ellei vastustaja karkaa alussa johtoon).
Tappioputken aikana on pirun hankala sanoa yhtään mitään JYPin (tai minkään muunkaan joukkueen) pelitavasta. Otteita leimaa pelko, varovaisuus ja virheiden välttäminen, eikä varsinkaan hyökkäyksen suuntaan saada rennosti toteutettua niitä juttuja, mitä siellä pelikirjassa lukee. Ja jos vaikka saadaankin, toteutus on hätäinen, kaavoihin kangistunut ja jäykkä, kun siinä maalipaikassa pitäisi pystyä siihen priimasuoritukseen, maalilaukaukseen.
Mutta eilen ihmettelin meidän maskipelaamista. Koskee erityisesti ylivoimia, mutta myös tasakentällisin saatuja pyörityksiä. Pelikirjaamme kuuluu selkeästi maalinedustan miehittäminen kahdella aina kun on tilaisuus. Esim. yv:llä Lahdelle on piirretty sinne tontti ja Abid tulee sinne myöhemmin ja jää sinne. Nämä meidän maskimiehet ovat siellä hyviä vääntämään ja heitä on sieltä vaikea siirtää pois. Tehtävä sitoo vähintään kaksi puolustajaa. Meidän maskipelaajat eivät liiku, eivät edes yritä tulla välillä pois tuolta sota-alueelta. Niinpä siellä tanssii kaksi paria, joista Lahden pari on koko ajan vaakamambossa, eikä yksikään viivasta heitetty kiekko mene maalille asti vaan pysähtyy neljään satakiloiseen äijään. Lisäksi sumppu on niin tiivis, että poikittaissyötöt pitää tehdä todella kaukana maalista (= ei suoraan syötöstä uhkaa) ja av:lla neliön ollessa tiivis, poikittaissyötöt ovat liki mahdottomia. Tuo sumppu on niin tiivis, että rebound-kiekoista ei saada kuitenkaan laukauksia kohti maalia (mailaviidakko) ja peli käytännössä katkeaa kun kiekko tuohon lihamuuriin ammutaan. Jotenkin pelaaminen tuolla tavalla on sellaista toivotaan-toivotaan -kiekkoa; pelataan niin kuin on ohjeistettu ja toivotaan että toisi tulosta, eikä tehdä töitä sen eteen, että maalipaikka rakennettaisiin järjellä/taidolla.
Ensiksi: ongelma ei ole järin suuri, olemme edelleen tehokas yv-joukkue. Toiseksi: en kritisoi tuon alueen miehittämistä kahdella, vaan sitä, että sinne jäädään parkkiin.
Kolmanneksi: en tiedä, johtuuko tuolla seisominen siitä ettei peli tällä hetkellä kulje virkeästi ja rennosti vai siitä, että maskia ei osata pelata muuten.
Kehittäisin siis maskipelaamista huomattavasti liikkuvampaan suuntaan. Esim. yv:llä kiekkoa pitää käyttää useammin päädyssä (Abidilla) ja kun Abid poistuu maalin edestä, pakit joutuvat sekunnin sadasosassa ratkaisemaan kuka pelaa mitäkin. Esim. meidän omalla puolustusalueella pakkien koukkimiset/estämiset tulevat usein siitä, että miesvartioinnissa vastustajat pakottavat leikkailuillaan vaihtamaan vartioitavaa ja maalin edestä karkaa ylimääräinen pakki päätyyn/jää ylimääräinen pakki maalille => myöhästyy ja koukkii.
Lahti taas voisi pelata välillä kauempana maalista (= pakottaa pakit nousemaan molarin edestä metrin verran), joka antaisi tilaa Perrinin nousulle/poikittaissyötölle/Abidin nousuille päädystä.
Tämä liikkuva maski auttaisi myös Näkyvän ja kumppaneiden viivapelaamista. Tällä hetkellä Näkyvä ei voi/halua ampua sinne lihamuuriin, ennen kuin näkee siellä jonkun pienen raon tai lihamuurin liikahduksen johonkin suuntaan ja silloinkin laukauksen pitäisi olla ennakoiva ja kova. Jos maski edessä liikehtii, riittää paremmin noiden lerppujen lähettely.
Tulipahan vaan mieleen.
Eilen tuli kolme pistettä ja kaikesta tekemisestä luonnollisesti huomasi, että oli pakko voittaa. On huomennakin, mutta eiköhän siinä voida jo vähän rennommin suorittaa (ellei vastustaja karkaa alussa johtoon).
Tappioputken aikana on pirun hankala sanoa yhtään mitään JYPin (tai minkään muunkaan joukkueen) pelitavasta. Otteita leimaa pelko, varovaisuus ja virheiden välttäminen, eikä varsinkaan hyökkäyksen suuntaan saada rennosti toteutettua niitä juttuja, mitä siellä pelikirjassa lukee. Ja jos vaikka saadaankin, toteutus on hätäinen, kaavoihin kangistunut ja jäykkä, kun siinä maalipaikassa pitäisi pystyä siihen priimasuoritukseen, maalilaukaukseen.
Mutta eilen ihmettelin meidän maskipelaamista. Koskee erityisesti ylivoimia, mutta myös tasakentällisin saatuja pyörityksiä. Pelikirjaamme kuuluu selkeästi maalinedustan miehittäminen kahdella aina kun on tilaisuus. Esim. yv:llä Lahdelle on piirretty sinne tontti ja Abid tulee sinne myöhemmin ja jää sinne. Nämä meidän maskimiehet ovat siellä hyviä vääntämään ja heitä on sieltä vaikea siirtää pois. Tehtävä sitoo vähintään kaksi puolustajaa. Meidän maskipelaajat eivät liiku, eivät edes yritä tulla välillä pois tuolta sota-alueelta. Niinpä siellä tanssii kaksi paria, joista Lahden pari on koko ajan vaakamambossa, eikä yksikään viivasta heitetty kiekko mene maalille asti vaan pysähtyy neljään satakiloiseen äijään. Lisäksi sumppu on niin tiivis, että poikittaissyötöt pitää tehdä todella kaukana maalista (= ei suoraan syötöstä uhkaa) ja av:lla neliön ollessa tiivis, poikittaissyötöt ovat liki mahdottomia. Tuo sumppu on niin tiivis, että rebound-kiekoista ei saada kuitenkaan laukauksia kohti maalia (mailaviidakko) ja peli käytännössä katkeaa kun kiekko tuohon lihamuuriin ammutaan. Jotenkin pelaaminen tuolla tavalla on sellaista toivotaan-toivotaan -kiekkoa; pelataan niin kuin on ohjeistettu ja toivotaan että toisi tulosta, eikä tehdä töitä sen eteen, että maalipaikka rakennettaisiin järjellä/taidolla.
Ensiksi: ongelma ei ole järin suuri, olemme edelleen tehokas yv-joukkue. Toiseksi: en kritisoi tuon alueen miehittämistä kahdella, vaan sitä, että sinne jäädään parkkiin.
Kolmanneksi: en tiedä, johtuuko tuolla seisominen siitä ettei peli tällä hetkellä kulje virkeästi ja rennosti vai siitä, että maskia ei osata pelata muuten.
Kehittäisin siis maskipelaamista huomattavasti liikkuvampaan suuntaan. Esim. yv:llä kiekkoa pitää käyttää useammin päädyssä (Abidilla) ja kun Abid poistuu maalin edestä, pakit joutuvat sekunnin sadasosassa ratkaisemaan kuka pelaa mitäkin. Esim. meidän omalla puolustusalueella pakkien koukkimiset/estämiset tulevat usein siitä, että miesvartioinnissa vastustajat pakottavat leikkailuillaan vaihtamaan vartioitavaa ja maalin edestä karkaa ylimääräinen pakki päätyyn/jää ylimääräinen pakki maalille => myöhästyy ja koukkii.
Lahti taas voisi pelata välillä kauempana maalista (= pakottaa pakit nousemaan molarin edestä metrin verran), joka antaisi tilaa Perrinin nousulle/poikittaissyötölle/Abidin nousuille päädystä.
Tämä liikkuva maski auttaisi myös Näkyvän ja kumppaneiden viivapelaamista. Tällä hetkellä Näkyvä ei voi/halua ampua sinne lihamuuriin, ennen kuin näkee siellä jonkun pienen raon tai lihamuurin liikahduksen johonkin suuntaan ja silloinkin laukauksen pitäisi olla ennakoiva ja kova. Jos maski edessä liikehtii, riittää paremmin noiden lerppujen lähettely.
Tulipahan vaan mieleen.