Kutsunkin Alvajärven Urhon apuun. Kaikki muutkin "johtavat pelitapa-analyytikot" ovat tervetulleita.
Kysynkin: mikä on JYPin pelitapa tänä vuonna? Ja jos sen osaat kuvailla, kuvaile heti perään, ketkä pelaajat ovat omaksuneet sen joukkueestamme parhaiten?
Ensinnäkin kiitokset kutsusta. Toivottavasti tuosta nimityksestä ei seuraa samanlaista paskaa kuin erään Johtavan jääkiekkotoimittajan niskaan on satanut jo vuosia. Tosin ansiosta.
Kirjoitin tasan viikko sitten tuonne negatiivisuusketjuun asiaa liippaavaa tekstiä, josta alla pätkiä:
"Kun vuosi sitten alkukaudesta olimme "kriisissä", tilanne pelityylin ja johtajuuden suhteen oli selkeä. Julkisuuteen annettiin tieto, että joukkue ei ollut tyytyväinen RD:n pelitapaan, eikä RD halunnut kiekollistaa sitä tarpeeksi. Ahon aloittaessa penkin päässä peli sekosi ja oli syys-lokakuun ajan ihan täyttä kuraa. Julkisuuteen kerrottiin, että ensin yritetään yksinkertaistaa peliä, saada tulosta ja pikkuhiljaa mj-tauoilla peliin tuodaan kiekollisia elementtejä. Jos katsoisi viime kauden alkupuolelta ja loppupuolelta satunnaisen pelin, ei siinä kuitenkaan mitään älytöntä eroa näkyisi. Joo, kiekollisuutta lisättiin, mutta lähinnä rauhoitusmielessä. Kun oltiin takaa-ajoasemassa tai pelin alussa, kiekollisuudesta ei ollut tietoakaan. Joukkue osti tämän, pelasi Aholle ja voitti mestaruuden, tietäen että sama mies jatkaa peräsimessä myös tällä kaudella.
Tälle kaudelle porukka uusiksi. Joukkue kasassa vasta samalla viikolla kuin sarja-avaus => lähdettiin alussa pelaamaan taas sitä yksinkertaisempaa ja kiekottomampaa robottikiekkoa. Tulosta tuli, vaikka peli oli paskaa. Nyt on jotenkin jäänyt epäselväksi (allekirjoittaneelle ja ehkä jopa osalle joukkueesta), mikä on se tavoite tämän kauden pelityylistä? Onko se kenties tuo viime kauden lopun robottihybridi vai kiekollisempi kuin viime kaudella? Vai pelkkä robotti? Kun pelityyliasiat viime kaudella sanottiin ääneen julkisuuteenkin ja saatiin joukkue kenties sitäkin kautta luottamaan tulevaan muutokseen, nyt ei olla oikein ääneen mitään puhuttu. Itse mietin sitä, että haluaisiko Aho peluuttaa edelleen parhaiten osaamaansa robottikiekkoa, mutta joukkueessa on vähän sama mieliala kuin RD:n kanssa - kiekollisuutta toivotaan lisää. Aho ei voi sanoa ääneen, että haluan robotin, koska joukkue ei sitä osta. Aho ei voi sanoa ääneen, että tuodaan kiekollisuutta, koska tietää ettei sitä tulla tuomaan tällä materiaalilla. Tilanteeseen vaikuttaa tietysti myös se, että tuleva päävalmentaja Virtanen sahaa omaa oksaansa, jos hän ottaa selkeästi kantaa joukkuetta vastaan tai Ahoa vastaan. Hänen on jollain tasolla hyväksyttävä peli, jota pelataan ja valmennettava sitä nyt, olipa ensi kausi mitä hyvänsä. Pelityyli näyttää tältä sekametelisopalta tasakentällisin katsomoon, en tiedä miten kaukana totuudesta olen."
Edellä kirjoitettu oli siis kirjoitettu viikko sitten, HPK-pelin jälkeen ja reilusti ennen Jokerit-matsia. Eilistä matsia en nähnyt, mutta lauantain Jokerit-ottelu oli hyvä. Kauden paras. Se oli sitä kiekkoa, mitä JYP pelasi viime keväänä parhaimmillaan. Se oli pystysuunnan kiekkoa, jossa uskallettiin joskus rauhoittaa pelaamalla kiekko takaisin omaan päätyyn. Mutta ei, JYP ei muistini mukaan rakentanut yhtään hidasta hyökkäystä, joka olisi vienyt kiekon omasta päädystä toiseen päätyyn lavasta lapaan ja päätynyt laukaukseen tai edes menetykseen hyökkäyssinisen jälkeen. Hitaat hyökkäykset JYP pelaa edelleen kulmaan heittämällä ja kulmapelin kautta. Kaikki tietävät, että harvat näistä tilanteista johtavat maalitilanteeseen tai edes laukaukseen. Hyvin ja energisesti pelatessaan JYP tosin aiheuttaa näillä edelleen jäähyjä vastustajalle.
Minä koen, että tällä valmennuksella, tällä materiaalilla ja tässä liigassa tuo viime kevään kiekko on parasta, mitä JYP 2012 - 2013 voi meille tarjota. Mutta kuten sanottua, en tiedä onko se sitä, mitä Jyrki Aho asiasta ajattelee? Luulen, että on, mutta alkukauden peli ei sitä oikein yksiselitteisesti ole kertonut. Hänellä voi olla isompi visio, mihin voimme kevääksi päätyä, mutta mielestäni olemme kauempana lähtötilanteesta nyt kuin olimme viime marras-joulukuun vaihteessa. Viime kauden joukkueesta suuri osa (ja varsinkin avainhenkilöt) olivat pelanneet RD:n robottikiekkoa vuosikaudet, eikä muutos siihen ollut suuri. Nyt pitää opettaa ensin avainpelaajat pelaamaan robottia ja sen jälkeen lisätä sitä kiekollisuutta, koska peli pohjautuu pääosin tuohon robottikiekkoon. Jokerit-matsissa se toimi, mutta toimiiko se päätyyn asti?
Urhon analyysi on siis se, että JYP pelaa edelleen pystysuunnan kiekkoa. Siinä on kiekollisia elementtejä erityisesti johtotilanteessa, jolloin kiekkoa pyritään hallitsemaan omalla alueella syöttelemällä ja keskialueelta palauttamalla, mutta (tehokkaimmat) hyökkäyksensä JYP rakentaa nopeasti, suoraviivaisesti. JYPin pelitapaan kuuluu edelleen rohkea, syvään ajettu karvaus ja taklaukset. Kirjoitan pelkästään hyökkäyspelisuunnitelmasta, koska oletan että puolustus toimii kohtuullisen hyvin. JYP on laskenut edelleen vähän maaleja ja toisaalta oletan, että hyvä hyökkäyspelisuunnitelma antaa niin paljon anteeksi toisessa päädyssä = siellä pelataan vähemmän ja vähät tilanteet hoitaa laadukas maalivahti.
Kuten viime viikolla kirjoitin, ongelmana toteutuksessa on ollut kolme asiaa: 1) välimatkat, 2) seisovilta jaloilta lähtevät hyökkäykset, 3) karvauksen ajoitus. Katsomoon näyttää siltä, että pakit kuskaavat ja antavat epätoivoisen pitkiä avauksia keskialueella seisoville hyökkääjille, mutta vikahan on kollektiivinen eikä pakkeja tai joitakin yksilöitä syyllistävä. Hyökkääjät ovat karanneet liian kauas liian aikaisin, ovat joutuneet pysähtymään, joutuvat paikoiltaan lähtemään päätykiekkojen perään karvaamaan ja taklaamaan. JYPin pelissä on ollut tuo sama ongelma vuosia aina pitkissä playoffs-sarjoissa ja useita viikkoja jatkuneissa kolmen pelin viikkojen putkissa. Tämä oli mutua, mutta varsin vahvaa sellaista. Taukojen jälkeen menee aina yksi peli ajoituksia harjoitellessa, mutta sitten JYPin peli on parhaimmillaan muutaman viikon ajan sulaen taas kohti seuraavaa mj-taukoa.
Jos pelaajiin suhteuttaen miettii tätä JYPin pelitapaa, niin pakeilta pitää löytyä kärsivällisyyttä pitää se kiekko omassa päädyssä (jos ainoa tapa pelata ylöspäin on pitkä avaus tai oma kuskaus). Vaatii siis vähän taitoa lyhyisiin syöttöihin ja rohkeutta pelata peliä niillä, vaikka karvaus alkaa olla jo iholla. Tähän pystyvät parhaiten (ihan aikuisten oikeasti) edelleen Koskinen ja Välivaara. Kummallakin siellä on kiire, mutta harvemmin antavat niitä hasardeja keskialueelle. Välivaara joskus nostaa ylipitkällä omalla kuskauksella. Näkyvä on toki paras pakkimme, mutta sortuu liian usein sekä kuskauksiin että pitkiin avauksiin, jotka päätyvät toiseen päätyyn ja vastustajan haltuun yhden kosketuksen jälkeen. Muilta ei ihmeesti pelitapatekoja odotetakaan, mutta ainakin Auvitu ja Auvinen ovat ihan hyvin pystyneet peliä tukemaan vähissä tilanteissa. Malmivaara ja Viitanen ovat omasta päästä lähtiessä hasardeja. Kumpikaan ei pysty rauhalliseen, lyhyeen, helppoon syöttöön. Malmivaara on mainio siinä, että hän sitoo karvaajan itseensä ja tökkää kiekon pakkikaverille, joka sitten hoitaa sen kiekollisen pelin nostamisen. Mielestäni Malmivaaran pitäisi edelleen pelata Välivaaran parina.
Hyökkäyksestä JYPin peruspelitavan mannekiineja ovat tutusti olleet nopeat karvaajat, taklaavat raastajat ja väsymättömät luistelijat. Eli kun se kiekko heitetään sinne päätyyn tai sitä lähdetään karvaamaan vastustajalta pois syvällä vastustajan alueella, sinne pitää ehtiä, siellä pitää jaksaa ja vastustajalla ei saa olla aikaa. Parhaiten tätä toteuttavat tutut Jäsä, Lahti, Louhivaara, Sipiläinen, Hubacek. Myös Perrin ja NHL-avut ovat antaneet vahvoja näyttöjä tässä. Sen sijaan Abid ei istu tähän muottiin ollenkaan. Hän on se, joka parkkeeraa perseen laitaan keskialueella ja odottaa, että kiekko menee hänen ohi hyökkäyspäätyyn ja kentällisen kaksi muuta hyökkääjää saavat riiston tai edes paineen aikaiseksi siellä päädyssä, hiihdellen sitten itse sinne myöhässä. Myös Wärnillä on näitä oireita. Tämän asian kanssa meidän kärkiketjut (varsinkin jos Eller ja Peverley lähtevät meren taa) joutuvat tekemään vielä paljon töitä. Miten Abid ja Wärn saadaan hyökkäyksen vauhtiin mukaan tai miten keskialue ylitetään hitaammin? Aho tosin sanoi hienosti haastattelussa, että hänen tehtävänähän on saada pelaajan parhaat ominaisuudet esiin, roolittaa heidät niin. Hyvin on Abid roolitettu, mutta onko JYPin ykkönen liian helppo pysäyttää jos Abid ei pysty pelaamaan kentällisen peliä vaan kentällisen pitää pelata Abidin peliä?
Nyt riittää. Tämän analyysin pohjana ovat tämän kauden kaikki kotipelit, vieraista en ole nähnyt kuin yhden pelin diaesityksenä. Lauantaina Kuopijoon, joten kenties sitten näkee osviittaa miten pelitapa muuttuu vieraskaukalossa. Vai muuttuuko?
Pistäkääpäs muutkin näkijät oma lusikkanne soppaan.
