Upean voittopelin ja Torgerssonin lähes täydellisen debyytin jälkeen nostaisin esiin muutokset JYPin pelaamisessa.
Haataja sanoi ennakohaastattelussa, että kotipeleissä halutaan olla aiempaa agressiivisempia, vieraspeleihin mennään passiivisemmin. Tänään tuo agressiivisuus näkyi taklauksina ja oman maalin suojeluna fyysisin ottein. Naamaa ns. hierottiin aina, kun vihu tuli parin metrin säteelle.
Toisekseen sekä Pulkkinen että Haataja ottelua ennen sanoivat, että TPS:n kovan paineen alta pitää päästä pois. Tänään päästiin, koska usein paineen ei annettu syntyä. Oli tilanteita, joissa viikko sitten pakit olisivat peruuttaneet oman maalin taakse. Tänään tehtiin kaarros maalin edessä ja käännettiin peliä pystyyn. Ja voilaa, voitto sarakkeeseen.
Tämä oli selkeästi merkittävin ja paras pelitaktinen muutos tällä kaudella.
Sivuhuomio: TPS käänsi peliä pystyyn koko ajan myös. Yhden kerran tekivät hitaan lähdön maalin takaa, ja silloin laiturit ja sentteri tulivat oman sinisen alapuolelle hakemaan kiekkoa. Nousu onnistui viisikkona hyvin tuossa kohtaa.
Lisäksi kiekkoa sai purkaa pitkällä. Se johti paineen poistamisen lisäksi myös Vidgrenin maaliin.
Aloitukset, niissä Torgerssonin johdolla laiturit olivat aktiivisia. Tämä näkyi jo pelin ekassa aloituksessa.
Ja yhtenä mutuiluna vielä: kiekkoa nähdäkseni pelattiin aika paljon vastustajan maalia kohti ja sen eteen. Hyvä niin.
Nyt sormet ja varpaat ristiin sen puolesta, että tämä peli ei ollut väärin voitettu. Ja että samaa pystysuuntaisempaa taktiikkaa saisi A. käyttää jatkossakin ja B. käytettäisi vieraissakin.
Sen lisäksi toivon, että osa kotipelien agressiivisuudesta viedään vieraskaukaloonkin.