Faktaa nyt kuitenkin se että tämä tapa millä 1,5v Rautakorpi veti ei ollut se millä JYP on vuosien aikana rämpinyt ja faktaa on myös se että JYP vihdoin voitti pelejä.
Totta on se että kukaanhan ei tiedä 100% varmuudella miten olisi loppukausi mennyt mutta on puhdas valhe väittää että tämä oli vain jatkumoa vuonna 2018 alkaneelle alamäelle.
Niin, Rautakorven suhteen olen taipuvainen ajattelemaan niin päin, että kun aiemmin ei organisaatio ollut osannut asettaa raameja ja tavoitteita valmennukselle, muutos tässä sisälsi siemenen suksien ristiin menoon. Rautakorpi ei niitä organisaation pelitapa tavoitteita toteuttanut, vaikka kuinka ne allekirjoittikin, samoin tästä kielii se, että tihkuneiden tietojen mukaan asioita käsiteltiin pitkin syksyä niiden korjaantumatta. Potkut olivat vaan jatkumon päätepiste.
Oma näkemys on, että Rautakorvella oltaisiin mahdollisesti rimpuiltu säälipaikasta, eli varmaan paremmin olisi mennyt kuin Heiskasella, mutta koska itse en syty säälirimpuilulle ja koen JYPille tärkeäksi löytää niin identiteetti, kuin pelitavallinenkin tavoite, hyväksyn siinä valossa tämän kauden kusemisen. JYPin pitää löytää parempi pohja tekemiselleen ja se onnistuu minun mielestä parhaiten, jos karavaania vie organisaatio, eikä valmennus, kuten tässä männä kausina on menty.
Syy siihen on, että valmennus ei luo seuran fundamentteja, mutta tulee osaltaan niitä kehittämään, tämän konttaamisen aikana on menty juuri päinvastoin, eikä tuloksia voi kehua sokeinkaan, ei ne minun keksimiä ole.
Joissain kommenteissa kun minun on koettu mustamaalanneen JR:n aikaa, niin enemmän minä näen niin, että organisaation johto sen sotkun aikaan sai päämäärättömällä toivotaan asenteellaan ja ristiriita tuli siitä muutoksesta, kun Seppänen paaluttikin niitä raameja ja tavoitteita.
Varmaan nämä on hyvin tyypillisiä asioita organisaatioissa, joissa ohjaksia pitelee milloin kukakin milloin minnekin suunnaten ja siinä mielessä olen Seppäsen mies, että historiaa katsoen, juuri se aika kun ei puikoissa ollut johti pelitavan märäntymiseen ja näköalattomuuteen kilpailun suhteen. Sinänsä, olipa toisaalta kuka tahansa, jolla paukut riittää viemään määrätietoisesti langat käsissä pitäen kohti jotakin kestävää, nimellä ei ole merkitystä.
Tässä hetkessä me ei tulevasta tiedetä kukaan, mutta toivoa herättää se, että nyt siellä on selkeä tavoite ja mietittyjä keinoja sitä toteuttaa, ilman jäädään väkisin pyörimään tuohon pohjapuolen ryhmään haaveillen niistä sääleistä ja sitä en JYPille toivo, enkä usko siinä olevan JYPin resurssien rajat.
