Mutta kuinka vaikeaa on kirkkoslaavi ja kannattaisiko sen tutkimus lopettaa ja laittaa sen tutkijat ihan oikeisiin töihin?
Jaan linkkejä silloin, kun ne ovat tarpeen. Yksittäistapaus riittää osoittamaan sen, että vieraan kielen oppiminen ilman kielikursseja ei ole mahdotonta. Teoriasi ei siis päde. Toki ymmärrän, että joidenkin ihmisten ymmärryskyky on niin rajallinen, ettei kykene ajattelemaan edes sellaista mahdollisuutta, että oppimista voisi tapahtua muuallakin kuin koulun penkillä.Yleistyksen tekeminen jostakin kaukaisesta yksittäistapauksesta ei ole mitään muuta kuin idiotiaa...
Ottamatta kantaa Halla-ahon käytökseen, mielestäni todella naurettavaa jos Halla-aho ei saa blogissaan linkittää MTV3:n uutiseen, joka käsittelee asiaa. Eli Halla-ahon sivullahan lukee näin:Kuinkas vanha tämä russofiiliblogisti olikaan?
Halla-aho kertoo pitävänsä bloginsa ennallaan | Yle Uutiset | yle.fi
Käytöksen perusteella joko viiden vanha tai sitten tyhmä ja tarpeeton humanisti.
Jussi Halla-aho kirjoitti:Tästä kohdasta on korkeimman oikeuden päätöksellä 8.6.2012 poistettu virke, jossa mukaillaan alempana siteerattuja, sanomalehti Kalevassa julkaistuja lauseita siten, että sana "suomalaiset" on korvattu sanalla "somalit" ja sanat "päissään tappaminen" sanoilla "ohikulkijoiden ryöstely" ja "verovaroilla loisiminen". Koska mukaelma on kansanryhmää vastaan kiihottava ja yleisvaarallinen vain minun julkaisemanani, linkitän MTV3:n uutiseen jossa mukaelma on julkaistu sellaisenaan.
Eikös Halla-aho tuomittu uskonrauhan häirinnästä? Miten tämä kirjoitus saa edelleen olla hänen blogissaan? Siinä todetaan aivan yhtä selkeästi sama asia islamin profeetasta kuin tuomitussa "Muutama täky Illmanin Mikalle" -kirjoituksessa. Onko totta, että Halla-ahon on pitänyt poistaa tuo uskonrauhaa niin kovasti loukannut teksti vain siitä tekstistä, jolla hän yritti valtionsyyttäjää näpäyttää? Ehkä se uskonrauhan rikkominen ei tosiaan ollut se pääpointti Halla-ahon tuomiossa...
Linkki vie Jussi Halla-ahon blogikirjoitukseen "Muhamettilaisen musta aukko" hänen Scripta-blogissaan. Kirjoitus on päivätty 19.5.2005.
Jussi Halla-aho ei ole toistaiseksi kannellut valtionsyyttäjälle tuosta kirjoituksestaan. Eikä sitä ole kukaan muukaan tehnyt.
Mielestäni on perin erikoista, että jokaisesta kirjoituksesta tulisi tehdä erillinen kantelu.
Jos joku spraymaalaisi alikulkutunneliin kolme kertaa tekstin "ruotsalaiset on sveduja" ja joku loukkaantuisi nähdessään yhden niistä, tällä logiikalla spraymaalipurkkia heiluttaneen pitäisi siis peittää se yksi teksti, joka herätti närää? Muut kaksi saavat olla alikulkutunnelissa siihen asti, kunnes joku loukkaantuu niistä? Onpa kummallista.
Poliisihan tutki Halla-ahon blogin tässä jokin aikaa sitten ja totesi, ettei löytänyt sieltä mitään laitonta. Nyt, kun sieltä ovat HO ja KKO jotain laitonta löytäneet, niin minun oikeustajuni mukaan pitäisi jälleen käydä tuo koko blogi uudelleen ja pyytää Halla-ahoa poistamaan kaikki kielletyt tekstit.
Kerrotaan nyt vielä tähän loppuun, että olen sananvapauden puolesta ja tuo Halla-ahon saama tuomio oli mielestäni typerä. Mutta kuten blogistikansanedustajakin, kannatan johdonmukaisuutta. Tämä asia on aika mustavalkoinen: jos jokin on oikeuden päätöksellä kiellettyä, niin se sitten on sitä.
Näin se vaan menee, siis jos on esimerkiksi maalannut kolmeen eri tunneliin nuo tekstit ja kantelu ja oikeuden päätös koskee vain niitä jotka kantelussa on mainittu.
Jokainen tapaus käsitellään erikseen, tietysti voisi olettaa että tuomittu itse ymmärtäisi toimia päätöksen hengen mukaisesti.
Toki näin on, samalla voisi taas rapsaista Halla-aholle pari sataa sakkoa ja muutamat marttyyrin viitat. Mutta kenen sinusta pitäisi asiasta tehdä valitus ja vaatia uutta käsittelyä KKO:n päätökseen vedoten?
Itsekin olen sananvapauden puolesta, ja minusta blogikirjoitus ja Halla-ahon niskurointi ja kikkailu ovat typeriä. Koko oikeudenkäynti on irvokas näytelmä ja tyhjänpäiväistä penisten kalistelua puolin ja toisin.
Silti tilanne on kuten ylempänä kirjoitin, laillisuuden ja oikeusturvan vuoksi jokainen teko on erikseen käsiteltävä eikä tuomiota voi ulottaa suoraan tekoihin joita ei ole oikeudessa käsitelty.
-klip-Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 20.8. sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen esittelemän ohjeistuksen ”Henkilöstöhallinnan periaatteet” vuoteen 2021 asti.
Tein perussuomalaisten kaupunginhallitusedustajana tekstiin kaksi muutosesitystä. Ehdotin poistettavaksi seuraavan kappaleen:
”Yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen vaatii ottamaan huomioon erityisryhmien tilanteen ja edistämään laaja-alaisen tasa-arvon toteutumista. Kaupungin käytäntönä on, että kahdesta ansiokkuudeltaan tasaveroisesta hakijasta tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva.”
Muotoiluun liittyy mielestäni sekä laillisia, käytännöllisiä että periaatteellisia ongelmia. Perustelin poistoesitystä seuraavilla näkökohdilla:
Syy siihen, että esimerkiksi eräät maahanmuuttajaryhmät ovat aliedustettuina niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin töissä, ei ole syrjintä, vaan se, että monet työllistymistä haittaavat ominaisuudet, kuten koulutuksen tai kielitaidon puute, ovat näissä ryhmissä tavallisempia kuin väestössä keskimäärin. Ratkaisu aliedustukseen ei ole näihin ryhmiin kuuluvien suosiminen rekrytoinnissa vaan työllistymisen esteenä oleviin ominaisuuksiin puuttuminen.
Se, että jokin ryhmä on aliedustettuna kaupungin henkilöstössä ei ole itsessään ongelma, jota pitäisi yrittää korjata keinolla millä hyvänsä. Keskeistä on, että jokaisella ihmisellä, hänen taustastaan riippumatta, on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä yhtäläisillä ehdoilla. Mahdollisuus työllistyä taustastaan riippumatta ei ole sama asia kuin etuoikeus työllistyä taustastaan johtuen.
Lisäksi esitin, että ”Henkilöstöhallinnan periaatteissa” käytetty muotoilu ”laaja-alainen tasa-arvo” korvattaisiin ”mahdollisuuksien tasa-arvolla”. Kuten edellä näimme, ”laaja-alaisesta tasa-arvosta” on tullut eufemismi mielivaltaiselle poikkeamiselle tosiasiallisesta, yksilöiden välisestä yhdenvertaisuudesta. ”Laaja-alaisen tasa-arvon” suhde tasa-arvoon muistuttaa siis suuresti ”kansandemokratian” suhdetta demokratiaan.
Useat kaupunginhallituksen jäsenet, samoin kuin esittelijä, kommentoivat ehdotustani. Koska keskustelut ovat luottamuksellisia, en voi yksilöidä, kuka sanoi ja mitä, mutta keskustelun sävy oli melko surrealistinen. Yhdenvertaisuuden katsottiin edellyttävän, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla, mikä puolestaan edellyttää, että ihmisiä ei kohdella samalla tavalla. Annettiin ymmärtää, että perustuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja kansainväliset sopimukset edellyttävät positiivista erityiskohtelua, mikä – kuten yllä näimme – ei pidä paikkaansa.
Sosialidemokraattien jäsen ilmoitti, että koska tekstissä puhutaan kahdesta ”ansiokkuudeltaan tasaveroisesta” hakijasta, kyse ei ole suosimisesta. Minun oli hiukan vaikea ymmärtää tätä ajatusta. Jos kahdesta tasaveroisesta hakijasta toinen valitaan taustansa perusteella automaattisesti ja toinen jätetään taustansa perusteella yhtä automaattisesti valitsematta, kyllä siinä kai suositaan toista hakijaa hänen taustansa perusteella.
Esitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Paikalla olivat allekirjoittaneen lisäksi seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet: pj. Risto Rautava (kok), Juha Hakola (kok), Laura Rissanen (kok), Tatu Rauhamäki (kok), Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Johanna Sumuvuori (vihr.), Mari Holopainen (vihr.), Ville Ylikahri (vihr.), Kimmo Helistö (vihr.), Arto Bryggare (sdp), Timo Kontio (sdp), Osku Pajamäki (sdp), Outi Ojala (vas.) sekä Jan Oker-Blom (rkp).
Tulen jättämään Helsingin kaupungin ”Henkilöstöhallinnan periaatteista” kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sikäli kuin tämä ei johda mihinkään, laadin asiasta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.
Odotankin jo Vellihousua ja TosiFania haukkumaan lyttyyn tuon Halla-ahon muutosesityksen. Surullista taas on kuinka pihalla osa porukasta oli tuossa ryhmässä.
...Eikö tällöin voida valita kumpi tahansa?
Ei, koska toinen jää automaattisesti valitsematta ihonvärinsä takia.
Viljanen on itse erittäin huolestuttava esimerkki positiivisen syrjinnän tai pitäisikö hänen tapauksessa sanoa negatiivisen demaripelleilyn hedelmistä.
Pitääkö heittää kolikkoa?
Pitääkö heittää kolikkoa?
Mitä tarkoitat?
Kaksi absoluuttisen samanarvoista hakijaa on ensinäkin mahdotonta, mutta toisaalta, rekrytoijalla on normaalisti joku mielikuva kumman haluaa palkata. Toki se on vaikeaa joskus, mutta kaupungilla varmaan helppoa, tummempi otetaan.
-klip-Jussi Halla-aho kirjoitti:Olen jättänyt 22.8. seuraavan kirjallisen kysymyksen:
Eduskunnan puhemiehelle
Ylen 20.8.2012 julkaiseman uutisen mukaan Suomessa asuvat somalit ovat alkaneet vierailla entisen kotimaansa pääkaupungissa Mogadishussa. Somaliliiton mukaan Mogadishussa on vieraillut jo satoja somaleja viime vuoden aikana. Harvat kuitenkaan suunnittelevat muuttoa takaisin Somaliaan.
Ulkoministeriön 26.6.2012 päivätyssä matkustustiedotteessa todetaan, että taistelut Mogadishussa ovat lakanneet. Tiedotteen mukaan Somalian turvallisuustilanne on sen sijaan huonontunut aiemmin suhteellisen vakaina pidetyillä Puntmaan ja Somalimaan alueilla sekä Somalian keski- ja eteläosissa. Somalian levottomuudet ovat siis siirtyneet itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan ja alueelliseksi itsehallinnoksi julistautuneen Puntmaan alueille. Matkustustiedotteessa myös todetaan terrorismin uhan koskevan varsinkin länsimaalaisia.
Turvallisuustilanteen parannuttua Mogadishussa turkkilainen Turkish Airlines –lentoyhtiö on aloittanut kaupalliset lennot Helsingistä Istanbulin kautta Mogadishuun. Parikymmentä vuotta jatkuneen sisällissodan ja levottomuuksien jälkeen Suomen somalit itse näyttävät pitävän Somalian tilannetta riittävän rauhallisena maassa lomailuun. Kannattamattomana reittiä tuskin lennettäisiin nykyistä kahta kertaa viikossa.
Koska osa pakolaisaseman tai toissijaisen suojeluaseman saaneista Suomen somaleista lomailee Somaliassa, heidän ei enää voida katsoa tarvitsevan Suomen tarjoamaa suojelua. Lisäksi turvapaikkapäätöstä Suomessa odottavien somalien tilanne on lähtömaan olosuhteiden osalta selvästi muuttunut. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat Maahanmuuttovirastossa ovat pitkiä, normaalimenettelyssä keskimäärin noin vuoden mittaisia. Somalialaisten perhesideperusteisten oleskelulupahakemusten käsittely on kuitenkin ruuhkautunut siten, että parhaillaan ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille vuoden 2009 lopussa. Lähtömaan turvallisuustilanne on siis hakemuksen jättöhetkeen nähden muuttunut näissä tapauksissa huomattavasti.
Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut tarjoamaan suojelua sitä tarvitseville. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että turvapaikkamenettelyä ei käytetä siirtolaisuuden ja ns. elintasopakolaisuuden väylänä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Katsooko hallitus, että lähtömaassaan vapaaehtoisesti ja ilman pakottavaa tarvetta matkustavat henkilöt ovat edelleen suojelun tarpeessa?
Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2012
Jussi Halla-aho /ps
Iltalehden lukijat ovat ällistyttävän yksimielisiä Halla-ahon kanssa vastatessaan kysymykseen:
"Tulisiko kriisimaiden pakolaiskelpoisuutta arvioida uudestaan?"
Kyllä 98%
Ei 2%
Ääniä klo 14.30 yhteensä 6673 kpl
Tässä ei ihmetytä enemmistön mielipide vaan enemmistön koko.