Jussi Halla-aho

[psychodad]

että 4-5 nimimerkkiä on saman tien vänkäämässä ettei meidän tarvitse ymmärtää yhtään mitään, niiden vain tarvitsee.

Ero on siina etta missa menee ymmartamisen raja. Mina ainakin ymmarran helvetin hyvin etta ulkomaalainen tarvitsee seka taloudellista etta koulutuksellista tukea etenkin suomen kielen opiskelussa. Ja se on sita YMMARTAMISTA. Mutta kun teidan juttujanne lukee niin niista saa sellaisen kasityksen etta ymmartaminen olisi:

A) Suomalaisten taytyy opetella heidan kielensa sen sijaan etta he opiskelevat suomen kielen muuttaessaan tanne

B) Jos heilla ei ole duuniin tarvittavaa osaamista, esimerkiksi suomen kielta, heidat pitaa silti palkata.

C) Heidan tyollistymishalunsa puutetta taytyy ymmartaa, koska heilla ei valttamatta ole halua opiskella hankalasti opittavaa kielta.

Tuo ei ole mitaan ymmartamista vaan puhdasta typeryytta.

 

[#76]

Ihan miten vaan asiaa kääntää, niin onhan kaikissa maissa tukku hommia, mitä ei vaan voi hoitaa ilman maan kielen osaamista. Ei siinä auta vaikka työkaverit kuinka osaisi kommunikoida kollegansa kanssa, kun työntekijän pitää useasti olla yhteydessä myös muihin kuin vain oman firman ihmisiin. Suomessa tulee vielä kunnan/valtion hommiin yhtenä pätevyysvaatimuksena toinen kotimainen.

On toki myös hommia, mitä voi hoitaa osaamatta paikallisia kieliä ja pitkälti nämä löytyvät monikansallisista firmoista, ulkomaankauppaa käyvistä firmoista tai siivousfirmoista. Kahdessa edellämainitusta kielitaidosta on hyötyä ja viimeisessä taitaa kelvata kaikki kynnellekykenevät edullisesti hommia tekevät tyypit.

Mennään vissiin taas kilsan päähän Halla-Ahosta, mutta sikäli mielenkiintoinen keskustelunpätkä menossa, että katsotaan mihin päädytään. Tietyllä tapaa ymmärrän miksi joissain kunnan/valtion virastoissa on alettu myös palvelemaan muillakin kieleillä kuin kahdella kotimaisella. Toisaalta kuitenkin esim. oma työnantaja palkkaa ulkomailla paikallisen avustajan auttamaan juuri kommunikoinnissa viranomaisten kanssa. Tässä mallissa on tietysti se hyvä puoli, että tämä assarikustannus on työnantajalla, joka on halunnut palkata kotimaisia kieliä osaamattoman työntekijän. Kaikilla muilla paikallisten kielien opettelun luulisi olevan elinehto, mikä aikoo täällä tai missä tahansa maassa luoda elämää. On toki suomalaisissakin siirtolaisissa niitä, ketkä ovat olleet vuosikymmeniä esim. Australiassa osaamatta paikallista kieltä. Arki-asioissa on siirtolaisyhteisö auttanut ja duuni ollut tarpeeksi simppeliä että hoituu. Sen takia "Opi kieli tai lähe meneen" ei ole 100% ratkaisu. Toimeen voi tulla ilmankin, mutta viime kädessä sniiduilisin verovaroilla tarjottavien ratkaisujen kanssa.

 

[Vellihousu]

Tuo ei ole mitaan ymmartamista vaan puhdasta typeryytta.

Tuo on sinun tulkintasi ja se tulkinta on väärä. Täällä ei ole yksikään nimimerkki kirjoittanut niitä asioita joita esimerkeilläsi esittelet, sinä vain polarisoit keskustelua tarkoitushakuisesti ja turhaan ja nimittelet tämän varjolla ihmisiä typeryksiksi. Tältä pohjalta keskustelua on tarpeetonta jatkaa.

 

[Vellihousu]

On toki suomalaisissakin siirtolaisissa niitä, ketkä ovat olleet vuosikymmeniä esim. Australiassa osaamatta paikallista kieltä. Arki-asioissa on siirtolaisyhteisö auttanut ja duuni ollut tarpeeksi simppeliä että hoituu.

Niin, tämä on ollut sitä kauheaa ghettoutumista, mistä Halla-aho ja kumppanit pillittävät tasaisin väliajoin. Ikään kuin ei olisi täysin luonnollista että vieraassa maassa ja kulttuurissa asuvat maanmiehet hakeutuvat lähelle toisiaan ja muodostavat omat yhteisönsä. Kanadassa asuneet Suomen siirtolaiset julkaisivat vuosikymmenten ajan jopa omaa suomenkielistä lehteään, voi vain kuvitella millainen poru jostakin vastaavasta syntyisi nyt.

Tietysti aika ja yhteiskunta ovat nyt toiset enkä todellakaan kannata ratkaisuja jotka tosiasallisesti edistävät suomen kielen osaamattomuutta. Jonkin pitää silti katsoa myös sormien läpi, jos on esimerkiksi ihmisiä joilla eik suuren lapsilauman hoitamisen takia ole kerta kaikkiaan aikaa kielen opetteluun.

 

[Toejoen Veikko]

Jonkin pitää silti katsoa myös sormien läpi, jos on esimerkiksi ihmisiä joilla eik suuren lapsilauman hoitamisen takia ole kerta kaikkiaan aikaa kielen opetteluun.

Isoisän veli muutti lähes 40-vuotiaana vaimonsa ja viiden lapsensa kanssa Kanadaan vuonna 1950. Koulutaustana oli 4 luokkaa kansakoulua. Hämmästyttävän hyvin kaikki perheenjäsenet oppivat englannin, vaikkei sikäläinen yhteiskunta tarjonnutkaan kielikurssia ja lapsilaumankin takia - sinua lainatakseni - aikaa ei kielen opiskeluun kerta kaikkiaan ollut. Tilanne oli pitkälti se, että siellä yhteiskunta ei tarjonnut mahdollisuuksia ja tekosyitä velttoiluun, eikä paikallisessa väestössä ilmennyt riittävän suurta halukkuutta ymmärtää tulijoiden kielenoppimisvaikeuksia eikä liioin tarvetta opetella suomea.

 

[Vellihousu]

Tilanne oli pitkälti se, että siellä yhteiskunta ei tarjonnut mahdollisuuksia ja tekosyitä velttoiluun, eikä paikallisessa väestössä ilmennyt riittävän suurta halukkuutta ymmärtää tulijoiden kielenoppimisvaikeuksia eikä liioin tarvetta opetella suomea.

Kuten todettua, eri aikojen yhteiskuntia on paha lähteä vertaamaan. Ei ole maahanmuuttajien vika että 2010-luvun Suomi on hyvinvointivaltio jota 50-luvun Kanada ei puolestaan ollut. Mitä taas noihin Kanadan siirtolaisiin tulee, niin päinvastaisia esimerkkejä on hyvin paljon ihan itsellänikin tiedossa. Isäni suku on Pohjanmaalta ja siellä päinhän ei ole sukua josta ei olisi kanatan maalle ja ameriikan raitille lähdetty.

Edit. Ja ennen kuin syyttely taas alkaa ja jatkuu, todettakoon etten pidä toimintamallien hakemista 50-luvulta millään muotoa kovinkaan järkevänä, en edes kantasuomalaisten kohdalla.

 

[Toejoen Veikko]

Ei ole maahanmuuttajien vika että 2010-luvun Suomi on hyvinvointivaltio jota 50-luvun Kanada ei puolestaan ollut.

Ei olekaan. Sen sijaan kyvyttömyys/haluttomuus oppia paikallinen kieli on puhtaasti maahanmuuttajan vika.

Edit. Ja ennen kuin syyttely taas alkaa ja jatkuu, todettakoon etten pidä toimintamallien hakemista 50-luvulta millään muotoa kovinkaan järkevänä, en edes kantasuomalaisten kohdalla.

Pidän kaikkia hyviä tuloksia tuottavia toimintamalleja järkevinä. Olivatpa miten vanhoja tahansa.

 

[Hemingway]

Kiinnostaisi kyllä tietää lisää perusteita, joilla suomen kielestä saadaan yksi maailman vaikeimmista kielistä.

Alle on linkitetty tilastoihin perustuva käsitys, mutta siinä näkyy ainoastaan opetustunnit. Tuohon on lisättävä kotona tehtävä työ.

Esimerkiksi venäjän keskitasoiseksi oppimiseen vaaditaan FSI:n tilastojen mukaan yli 2200 tuntia (opetustunteja 1100) tiivistä opiskelua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun opiskelee kaksi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, venäjän oppiminen käyttötasolle kestää reilut neljä vuotta. Koska suomi on vaikeampaa kuin venäjä (huomaa tähdellä tehty lisäys), se kestää vielä kauemmin.

Kaksi tuntia viitenä päivänä viikossa neljän viiden vuoden ajan on paljon. Se ei keneltä tahansa onnistu.

FSI:n aineisto myös perustuu valikoituun ainekseen. Kaikilta kielten oppiminen ei suju yhtä helposti. "It must also be kept in mind that students at FSI are almost 40 years old, are native speakers of English and have a good aptitude for formal language study, plus knowledge of several other foreign languages. They study in small classes of no more than six. "

Wikibooks:Language Learning Difficulty for English Speakers - Wikibooks, open books for an open world

Tuosta näkee kokeneiden (pääsääntöisesti) kielten opiskelijoiden käsityksiä siitä, kuinka pitkään kestää helpon kielen omaksuminen hyvälle tasolle. On kuitenkin muistettava, että suomi ei ole espanjaa, jota voi omaksua kuin sienellä vettä imisi.

How many hours to basic fluency ? (General discussion) Language Learning Forum

 

[Vellihousu]

Sen sijaan kyvyttömyys/haluttomuus oppia paikallinen kieli on puhtaasti maahanmuuttajan vika.

Ehkä on, ehkä ei. Tuskin se kielipuolen elämä täällä Suomessa kenellekään herkkua on. Ja kuten Hemingwayn linkeistä näkyy, Suomi on vaikea kieli oppia ja tätä asiaa ei yksi anekdootti 50-luvun Kanadasta muuta miksikään.

Pidän kaikkia hyviä tuloksia tuottavia toimintamalleja järkevinä. Olivatpa miten vanhoja tahansa.

Siinähän pidät. 50-luvulle ei kuitenkaan ole paluuta vaikka te persut kuinka määkisitte vanhojen hyvien aikojen perään.

Edit. Jos tulosta tuottavia toimintamalleja haluttaisiin aidosti lisätä ja suomen kielen taito tehdä perusvaatimukseksi maahanmuuttajille, pitäisi suomen kielen opetuksen resursseja moninkertaistaa. Valitettavasti se on vain sitä saatanallista maahanmuuton kustannusten lisäystä jota röh röh-puolue vastustaa; helpompaa on toki syytellä ja vedota 50-lukuun.

 

[Toejoen Veikko]

Ehkä on, ehkä ei. Tuskin se kielipuolen elämä täällä Suomessa kenellekään herkkua on.

Kenenkään ei ole pakko olla Suomessa kielipuolena. Täällä olijoilla on mahdollisuus suunnata kulkunsa alueille, joissa kielen puolesta pärjää paremmin.

Siinähän pidät. 50-luvulle ei kuitenkaan ole paluuta vaikka te persut kuinka määkisitte vanhojen hyvien aikojen perään.

Kiitoksia oikein paljon, että annat luvan pitää. Ei ole tarvetta palata 50-luvulle, kunhan saadaan tuloksia aikaan. Nykyinen maahanmuuttaja-aines ei riittävän suuressa määrin täytä hyviä tuloksia kielenoppimisen saralla, eivätkä viherpiipertäjät ole onnistuneet - hallituksessa olosta huolimatta - saamaan tuloksia aikaiseksi.

Edit. koska on kiistaton tosiasia, että kielen pystyy oppimaan ilman kurssian kurssia, niin millekään yhteiskunnan järjestämille lisäresursseille ei ole mitään perustetta.

 

[Hemingway]

Nykyinen maahanmuuttaja-aines ei riittävän suuressa määrin täytä hyviä tuloksia kielenoppimisen saralla

Eivätkä tule oppimaankaan, koska suomea eivät opi edes korkeakoulutetut kuten lääkärit. Joku poikkeus on aina joukossa, mutta suomi ei kuluu niihin kieliin, joita oppii tuosta noin vain kuuntelemalla ja toistamalla. Suomen opiskelu vaatii sekä motivaatiota että kykyä kieliopin opiskelemiseen.

Toivo on laitettava tulijoiden lapsiin, jotka omaksuvat kielen luontaisilla menetelmillä, tai sitten yritettävä muokata yhteiskuntaa niin, että siitä avautuu paikkoja kieltä osaamattomille tulijoille.

Fiksuinta tietenkin olisi ensin yrittää työllistää työtä vailla olevat suomalaiset.

 

[Tuamas]

Edit. koska on kiistaton tosiasia, että kielen pystyy oppimaan ilman kurssian kurssia, niin millekään yhteiskunnan järjestämille lisäresursseille ei ole mitään perustetta.

Englannin kielen nyt oppii koulutettu apinakin.

Suomen kielen oppiminen on melkoisesti vaikeampaa, TJEU ulkomaalaiset lääkärit Suomessa.

 

[Toejoen Veikko]

Englannin kielen nyt oppii koulutettu apinakin.

Suomen kielen oppiminen on melkoisesti vaikeampaa, TJEU ulkomaalaiset lääkärit Suomessa.

Ja suomen oppii aivan varmasti siinä määrin, että voi työskennellä ainakin siivoajana, raksalla, kaupan kassalla jne.

On aivan selvää, että moniin - hyvää suomen kielen taitoa vaativiin - tehtäviin on tie tukossa. Sillä ei taas ole juurikaan tekemistä työllistymisen kannalta yleensä. Ja kuten tässäkin keskustelussa on aiemmin osoitettu, niin kenialaisten ja somaleiden työllistymisessä Suomessa on valtava ero.

 

[psychodad]

Nuo tilastot perustuvat tilanteeseen jossa opiskelet kielta sen maan ulkopuolella. Jos asut maassa ja opiskelet kielta, oppimisprosessi on huomattavasti nopeampi. Koska olet 24/7 sen kielen kanssa tekemisissa. Eika kukaan varmasti odotakaan etta sita opittaisiin nopeasti sujuvaksi, vahempikin riittaa tyollistymaan ja tekemaan monia toita. Siksi meilla on mainio sosiaaliturva jonka avulla maahanmuuttajat voivat ottaa aikansa ja opiskella kielitaitonsa kuntoon. Minua ei haittaa se jos he ovat muutaman vuoden tyottomina alkuun jos se kaytetaan niiden taitojen parantamiseen ilmaisilla koulutuksilla.

 

[Vellihousu]

Kiitoksia oikein paljon, että annat luvan pitää.

Ole hyvä, pidätän mielelläni itselleni oikeuden pitää sinua pässinä.

Jokaisella on tietysti oikeus pitää omia tosiasioitaan niin kiistattomina kuin haluaa, mutta todellisen elämän ja sen sisältämien ongelmien ratkaisun kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

 

[TosiFani]

Nuo tilastot perustuvat tilanteeseen jossa opiskelet kielta sen maan ulkopuolella. Jos asut maassa ja opiskelet kielta, oppimisprosessi on huomattavasti nopeampi. Koska olet 24/7 sen kielen kanssa tekemisissa. Eika kukaan varmasti odotakaan etta sita opittaisiin nopeasti sujuvaksi, vahempikin riittaa tyollistymaan ja tekemaan monia toita. Siksi meilla on mainio sosiaaliturva jonka avulla maahanmuuttajat voivat ottaa aikansa ja opiskella kielitaitonsa kuntoon. Minua ei haittaa se jos he ovat muutaman vuoden tyottomina alkuun jos se kaytetaan niiden taitojen parantamiseen ilmaisilla koulutuksilla.

Sinä odotit, kun vertasit omaa englannin kielen oppimistasi ja maahanmuuttajien älykkyyttä toisiinsa. Suomi kielenä on yksi maailman vaikeimmista, sen oppimista ei voi verrata englannin opiskeluun suomalaisella pohjalla, jossa vieraan kielen opiskelu on aloitettu kolmannella luokalla, englannin kieliset ohjelmat ovat tekstitettyja ja muutenkin englannin kieli on suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin voimakkaasti esillä.

 

[psychodad]

Sinä odotit, kun vertasit omaa englannin kielen oppimistasi ja maahanmuuttajien älykkyyttä toisiinsa.

Enka odottanut. Mina en oppinut englantia parissa vuodessa sujuvaksi. Ehka olisin oppinut, jos olisin asunut englanninkielisessa maassa. Missa kohtaa mina vertaan naita asioita? Onko luetun ymmartamisesi tosiaan tuolla tasolla?

Suomi kielenä on yksi maailman vaikeimmista, sen oppimista ei voi verrata englannin opiskeluun suomalaisella pohjalla, jossa vieraan kielen opiskelu on aloitettu kolmannella luokalla, englannin kieliset ohjelmat ovat tekstitettyja ja muutenkin englannin kieli on suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin voimakkaasti esillä.

Suomen kieli on viela voimakkaammin suomalaisessa yhteiskunnassa esilla, joten sen oppiminen suomessa on huomattavasti helpompaa kuin sen oppiminen Ugandassa.

Ei ole mitenkaan verrannollista se opiskellaanko suomessa englantia vai suomea, toista puhutaan koko ajan ymparilla, toista ei. Suomen opiskelu suomessa on varmasti helpompaa kuin englannin. Ja taas englannissa tai p-amerikassa englannin opiskelu on varmasti sujuvampaa kuin suomen opiskelu.

 

[Kampeaja]

Alle on linkitetty tilastoihin perustuva käsitys, mutta siinä näkyy ainoastaan opetustunnit. Tuohon on lisättävä kotona tehtävä työ.

Esimerkiksi venäjän keskitasoiseksi oppimiseen vaaditaan FSI:n tilastojen mukaan yli 2200 tuntia (opetustunteja 1100) tiivistä opiskelua.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun opiskelee kaksi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, venäjän oppiminen käyttötasolle kestää reilut neljä vuotta. Koska suomi on vaikeampaa kuin venäjä (huomaa tähdellä tehty lisäys), se kestää vielä kauemmin.

Kaksi tuntia viitenä päivänä viikossa neljän viiden vuoden ajan on paljon. Se ei keneltä tahansa onnistu.

FSI:n aineisto myös perustuu valikoituun ainekseen. Kaikilta kielten oppiminen ei suju yhtä helposti. "It must also be kept in mind that students at FSI are almost 40 years old, are native speakers of English and have a good aptitude for formal language study, plus knowledge of several other foreign languages. They study in small classes of no more than six. "

Wikibooks:Language Learning Difficulty for English Speakers - Wikibooks, open books for an open world

Tuosta näkee kokeneiden (pääsääntöisesti) kielten opiskelijoiden käsityksiä siitä, kuinka pitkään kestää helpon kielen omaksuminen hyvälle tasolle. On kuitenkin muistettava, että suomi ei ole espanjaa, jota voi omaksua kuin sienellä vettä imisi.

How many hours to basic fluency ? (General discussion) Language Learning Forum

Tämä tutkimus mittaa ainoastaan sitä, kuinka kaukana englannin kielestä kukin tutkittu kieli on. Ei tarvitse olla tohtorihattua päässä ymmärtääkseen, että mitä lähempänä englantia opeteltava uusi kieli on, sitä helpommin sen englanninkielinen oppii. Itse asiassa tämä on yleinen sääntö, mitä lähempänä omaa äidinkieltä uusi kieli on, sitä helpommin sen oppii. Esimerkiksi ummikkovirolainen oppii paljon helpommin suomen kuin englannin kielen. On sitten tietenkin kokonaan toinen asia, että englanti on nykyään lingua francan asemassa, joten sitä opiskellaan ympäri maailmaa tästä johtuen, ei sen helppoudesta johtuen.

 

[Toejoen Veikko]

Jokaisella on tietysti oikeus pitää omia tosiasioitaan niin kiistattomina kuin haluaa, mutta todellisen elämän ja sen sisältämien ongelmien ratkaisun kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.

Elämässä tapahtuneet tosiasiat kielten oppimisen suhteen ovat ihan pätevää lähdemateriaalia. Kieli tarttuu jos on halua. Fiksu maahanmuuttaja aloittaa kieliopinnot jo ennen maahanmuuttamista. Toisaalta sekin saattaa kertoa aktiivi-ikäisestä miehestä jotain, että valitsee kotikotujensa puolustamisen sijaan pakoilemisen.

Fundamentalistisella paatoksellasi ei ole mitään tekemistä kielen oppimisen kanssa. Jos sinua asia oikeasti kiinnostaisi, niin tietenkin voisit omaan piikkiisi ja omalla ajallasi valmistaa ja kuljettaa suomen kielen oppimateriaalia ja jakaa sitä vastaanottokeskuuksiin yms. Toisaalta tuolloin ei olisi enää niin perusteltavissa lisäresurssien vaatiminen = veronkorotukset = vähemmän käytössä olevaa rahaa veronmaksajille.

 

[Espen]

Alle on linkitetty tilastoihin perustuva käsitys, mutta siinä näkyy ainoastaan opetustunnit. Tuohon on lisättävä kotona tehtävä työ.

No niin, tuleehan niitä. Kiitoksia linkistä.

Kampeaja ehtikin toteamaan sudenkuopan. Tuota voisi tutkia myös esimerkiksi ottamalla maailmasta n. 100-200 eri äidinkieltä puhuvaa ryhmää ja tarkastella missä suhteessa eri äidinkieltä puhuvat ryhmät oppivat uusia kieliä. Tuloksina nopeimmin opittaisiin niitä kieliä joiden kokonaisrakenne on samankaltainen ja heikoimmin niitä joiden kokonaisrakenne on erilainen.

Pitäisi löytää tutkimus jossa suomen kielen rakenteellisia tasoja on verrattu vastaavaan keskivertoon tai tietyn osasysteemin suhteen kompleksisempaan kieleen. Toisaalta sekin on vaikeaa, koska saman kielen sisällä toiset systeemit ovat yksinkertaisempia ja toiset kompleksisimpia.

Tuossa on joku täti tehnyt em. vertailua suomen kielen ominaisuuksista maailman muihin kieliin virkaanastujaispuheessaan.

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_4_563.pdf

Loppusanoissa todetaan:

Kielitieteessä synteettinen kieli, siis esimerkiksi suomen tapainen kieli, katsotaan eräänlaiseksi prototyypiksi ja monet kieliopilliset käsitteet on helpoin määritellä tukeutumalla juuri synteettisen kielen aineistoon. Siten on jo yleistasolla epäluontevaa väittää, että suomi olisi (rakenteellisesti) erityisen vaikea eli kompleksinen kieli; synteettistenkään kielten joukossa suomi ei kuulu kompleksisimpiin. Kielitypologiselta kannalta katsoen voi todeta, että suomi ei ole kovin erikoinen kieli. Tämä ei tietenkään tarkoita, että suomen ominaisuuksien tarkastelu kielitypologisesta perspektiivistä ei olisi tärkeätä. Itse asiassa juuri näin menetellen pystyimme edellä hälventämään suomen kieltä koskevia myyttisiä käsityksiä.

 

[Hemingway]

Tuloksina nopeimmin opittaisiin niitä kieliä joiden kokonaisrakenne on samankaltainen ja heikoimmin niitä joiden kokonaisrakenne on erilainen.

Siinäpä suomen oppimisen vaikeus onkin, että suomi eroaa runsaasti yleisesti puhutuista kielistä. Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, jonka puhujia ei ole maailmassa kuin 24 miljoonaa. Kun katsot Wikin linkistä, minkälaisista kielistä on kysymys, tajunnet, että muista kielistä ei hirvittävästi apua saa suomea opiskellessa. Luulen, ettet ole monista alla luetelluista kielistä edes kuullut.

Suomi on hyvin poikkeuksellinen kieli maailmassa, olemme pieni erikoisuus.

Uralilaiset kielet – Wikipedia

Yleisimmin esitetty luettelo uralilaisista kielistä on seuraavankaltainen (sulkeissa kielten vanhentuneet nimitykset):

Samojedikielet
Pohjoissamojedilaiset kielet
nganasani (tavgi)
enetsi (jeniseinsamojedi)
nenetsi (jurakki)
juratsi (kuollut 1800-luvulla)

Eteläsamojedilaiset kielet
selkuppi (ostjakkisamojedi)
kamassi (viimeinen puhuja kuollut 1989)
matori (kuollut 1800-luvulla)

Suomalais-ugrilaiset kielet
Ugrilaiset kielet
unkari (madjaari, tähän luetaan myös csangó-unkarin kieli)
Obinugrilaiset kielet
hanti (ostjakki; todellisuudessa useita eri kieliä)
mansi (voguli; todellisuudessa useita eri kieliä)

Suomalais-permiläiset kielet
Permiläiset kielet
komi (syrjääni, sisältää myös komipermjakin)
udmurtti (votjakki, sisältää myös besermanin kielen)

Suomalais-volgalaiset kielet
Marilaiset kielet
mari (tšeremissi, sisältää vuorimarin ja niittymarin)

Mordvalaiset kielet
ersä
mokša

Suomalais-saamelaiset kielet
Saamelaiskielet
Länsisaamelaiset kielet
eteläsaame
uumajansaame
piitimensaame
luulajansaame
pohjoissaame

Itäsaamelaiset kielet
inarinsaame
keminsaame (kuollut 1800-luvulla)
koltansaame (koltta)
akkalansaame (ilmeisesti hiljattain kuollut)
kiltinänsaame (kildininsaame)
turjansaame

Itämerensuomalaiset kielet
inkeroinen
liivi
itäliivi (kuollut sukupuuttoon 1800-luvulla)
karjala
aunuksenkarjala eli livvi (aunus)
lyydi
varsinaiskarjala
suomi (johon luetaan myös kveeni ja meänkieli)
vatja
vepsä
viro
võro ja setu (eteläviro)

 

[Dee Snider]

Nykyinen maahanmuuttaja-aines ei riittävän suuressa määrin täytä hyviä tuloksia kielenoppimisen saralla, eivätkä viherpiipertäjät ole onnistuneet - hallituksessa olosta huolimatta - saamaan tuloksia aikaiseksi.

Mutta toisaalta ovat onnistuneet estämään sukupuolineutraalin avioliittolain toteutumisen ja lisäämään ydinvoimaa maailmanennätystahtiin, joten kyllä tuo Snaksterin kovasti hehkuttama vihreä vaikuttaminen on hedelmääkin kantanut.

Kyllähän sen oleskelumaan kielen opettelun merkitys on sen verran päivänselvä, että oudolta tuntuu tuostakin vänkääminen. Helppoa se ei tietenkään kaikille ole, mutta kotoutumisen kannalta se tärkein asia. Biaudettilaiset vinkuvat kotoutusresurssien perään, mutta minkäänlaista omavastuuta omasta sopeutumisesta ei missään nimessä voi maahanmuuttajille laittaa.

 

[Vellihousu]

Elämässä tapahtuneet tosiasiat kielten oppimisen suhteen ovat ihan pätevää lähdemateriaalia.

Yleistyksen tekeminen jostakin kaukaisesta yksittäistapauksesta ei ole mitään muuta kuin idiotiaa ja teikäläisen tuntien veikkaan ettei mitään Kanadassa asunutta sukulaismiestä ole ollut olemassakaan. Hienoa keskustelua kun toiset pistävät linkkejä tutkimuksiin ja toiset vain jankkaavat omalta pohjaltaan jotain ja väittävät tätä sitten kiistattomaksi faktaksi. No, mitäpä muuta voi toisaalta odottaakaan, harva persuja kannattava on kuitenkaan se penaalin terävin kynä.

Jos sinua asia oikeasti kiinnostaisi, niin tietenkin voisit omaan piikkiisi ja omalla ajallasi valmistaa ja kuljettaa suomen kielen oppimateriaalia ja jakaa sitä vastaanottokeskuuksiin yms.

Älä nyt viitsi pelleillä, iso mies.

 

[Vellihousu]

Biaudettilaiset vinkuvat kotoutusresurssien perään, mutta minkäänlaista omavastuuta omasta sopeutumisesta ei missään nimessä voi maahanmuuttajille laittaa.

Johtunee siitä että sopeutumista on vaikea kovin eksaktisti mitata. Toki jos sopeutuminen on yhtä kuin työpaikka ja kohtalainen kielitaito, voi mittaaminen olla hyvinkin helppoa, mutta kun muistetaan ettei työllistyminen ole helppoa kaikille suomalaisillekaan, tuntuu välillä vähän kohtuuttomalta että maahanmuuttajien oletetaan työllistyvän jopa paremmin kuin kantasuomalaisten.

Resursseista sanoisin että jotakin tälle nykytilanteelle tulee ennemmin tai myöhemmin tehdä. Maahanmuuttajien syyttely ei ainakaan johda mihinkään.

 

[Espen]

Siinäpä suomen oppimisen vaikeus onkin, että suomi eroaa runsaasti yleisesti puhutuista kielistä.

Tarkoitatko kulttuuristen lainasanojen vähäisyyttä suhteessa joihinkin muihin kieliin, kielen rakenteellista monimutkaisuutta vai taivutusjärjestelmän luonnetta? Vai kaikkia näitä?

Tuossa linkkaamassani dokumentissa perusteltiin että suomen kielen rakenteelliset tasot ovat keskimäärin yksinkertaisia. Kompleksisuutta ei näkynyt yksikköjen korkeina lukumäärinä, yhdistelmien rajaamattomuutena ja erottelujen vaikeutena poikkeuksia lukuunottamatta.

Suomi on hyvin poikkeuksellinen kieli maailmassa, olemme pieni erikoisuus.

Edellämainitun perusteella suomi ei kielitypologisesti ole kovinkaan erikoinen kieli. Tämä voidaan todeta kun suomen kielen ominaisuuksia suhteutetaan kaikkiin muihin maailman kieliin.