Ei minua vituta juuri voileipäkakku. Se vaan oli sopivasti tapetilla. Vituttaa nirsoilevat hipsterit, joille ei kelpaa mikään. Ja se, että tuomitaan joku ruokalaji kaikkineen jonkun epäonnistuneen kokeilun perusteella. Mummovainaani sanoisi tähän, että sitten kun tulee sota niin sullekin kelpaa ruuaksi jopa männynkaarna.Voileipäkakun puolesta loukkaantuminen. Olisin muuten sanonut uhriutuminen, mutta sekin olisi ollut junttia.
Kato vapaa assosiaatio on tällaista. Voihan sitä puhua aina yhdestä asiasta vaan ja olla kuin natsit rivissä, mutta kun välillä horjahtelee sivupoluille, saattaa löytää jotain kiinnostavaa.Voileipäkakusta sota-aikoihin. Silleen sit.
Aina jossain juhlassa on voileipäkakkua, mikä sinällään on hieman junttimaista. Menisi myös ketjuun "asia joka ei avaudu minulle" tuo voileipäkakun suosio. Kylmää leipää kylmillä täytteillä. Sama kun tekisi vaan leivän itselleen.
Perttu Häkkisen muistotilaisuudessa oli voileipäkakkubuffetti, eli ei voida sanoa, että voileipäkakkujen dissaaminen olisi juuri hipstereiden hommaa.Ei minua vituta juuri voileipäkakku. Se vaan oli sopivasti tapetilla. Vituttaa nirsoilevat hipsterit, joille ei kelpaa mikään.
Ei se varmaan ihan hirveästi käsikirjoitusta vaadi.Jutista on tehty juntti, tuossa tv sarjassa 95. Ei salaattia juntille, ja muutenkin jääräpäisyyttä.
Perttu olikin sivistynyt, utelias, fiksu ja monilahjakas ihminen. Eli ei mikään tyypillinen hipsteri.Perttu Häkkisen muistotilaisuudessa oli voileipäkakkubuffetti, eli ei voida sanoa, että voileipäkakkujen dissaaminen olisi juuri hipstereiden hommaa.
Pidetään myös kala kalana ja suola suolana, ei niitäkään passaa mennä sotkemaan. Paskaa tulee.En tiedä onko voileipäkakku junttia, mutta ihan helvetin outo konsepti se on. Pidetään voileivät voileipinä ja kakut kakkuina, eikä nyt hemmetti sentään mennä sekoittamaan niitä. Siinä menee pilalle molemmat.
Juu ei suuresti ihailemani Perttu niinkään, vaan se väki, joka niitä voileipäkakkuja siellä muistotilaisuudessa mussutti.Perttu olikin sivistynyt, utelias, fiksu ja monilahjakas ihminen. Eli ei mikään tyypillinen hipsteri.
Se nyt vaan on konsepti, jolla isolle määrälle porukkaa saadaan järkevässä ajassa ja järkevällä työn määrällä mussutettavaa. Kyllähän hienompaa olisi vetää jotain cocktail-suupaloja, joissa on siivu saimaannorppaa ja päällä mätiä sekä flambeerattua laiskiaisen peräsuolta valaanspermakastikkeessa, mutta usein realiteetit määrää että voileipäkakku se on. Ja sen voi tehdä huonosti tai hyvin.Juu ei suuresti ihailemani Perttu niinkään, vaan se väki, joka niitä voileipäkakkuja siellä muistotilaisuudessa mussutti.
Kato vapaa assosiaatio on tällaista. Voihan sitä puhua aina yhdestä asiasta vaan ja olla kuin natsit rivissä, mutta kun välillä horjahtelee sivupoluille, saattaa löytää jotain kiinnostavaa.
En tiedä onko voileipäkakku junttia, mutta ihan helvetin outo konsepti se on. Pidetään voileivät voileipinä ja kakut kakkuina, eikä nyt hemmetti sentään mennä sekoittamaan niitä. Siinä menee pilalle molemmat.
En ymmärrä, että miksi voileipäkakku olisi junttimaista?
En tiä onko kovin yleistä, mutta itte junttina liikun piireissä jossa kuulee tämän tämän tästä elintärkeän kysymyksen: "Kumpaa panisit, Kulmunia vai Marinia?" Junttina vastaan aina että kumpaakin, mutta älkää kertoko vaimolle. Sitten meen sänkyyn sikiöasentoon ja itken itteni uneen.
Mokkapaloja ei haukuta!Ei voileipäkakku ole junttimaista, vaan mokkapalat.
Makuasioiden kommentointi.