Eli viiltohaavojen peittäminen musteläiskillä on ok, mutta samat musteläiskät "puhtaalla" iholla on junttia. Mites on niiden tatuointien laita, jotka ovat ottajansa mielestä vain hienoja eikä taustalla ole minkäänlaista suurta tarinaa?
En ole varma, mutta veikkaan että junttia, koska joku muukin on tehnyt niin.
Tuli tämä viesti mieleen tuoreimmasta feissarimokasta:Huraa ja just näin. Tatuoinnin ottamista korostetaan yleensä kahdella syyllä, jotka ovat persoonallisuus ja koristeellisuus. Vaikka tatuointi itse olisi miten persoonallinen tahansa, ei sen ottaminen sitä ole. Se on junttia. Ja vaikka tatuointi olisi miten hienosti tehty, ei se tarkoita, että se olisi ihoon hakkatuna kaunis. Minä en ymmärrä alkuunkaan, että jonkun mielestä suomalaisen kalpealla iholla oleva musta kuvio olisi kaunis, oli se sitten päivänkakkara, perhonen tai pitsikuvio. Enkä ymmärrä sitäkään, että joku haluaa maksaa sata(?) euroa siitä, että hänellä on niskassaan tai lapaluussaan tatuointi, jota ei itse näe välttämättä edes peilin kautta.
Nolointa ja junteinta tatuoinneissa lienee sellaiset viittäkymppiä lähestyvät aikuiset naiset, jotka haluavat tatuoinneillaan ilmeisesti olla yhtä nuorekkaita kuin heidän teini-ikäiset white trash -tyttärensä, joista ollaan helvetin ylpeitä, kun heillä on 23-vuotiaana kolme lasta yhtä monen eri miehen kanssa.
Eli viiltohaavojen peittäminen musteläiskillä on ok, mutta samat musteläiskät "puhtaalla" iholla on junttia. Mites on niiden tatuointien laita, jotka ovat ottajansa mielestä vain hienoja eikä taustalla ole minkäänlaista suurta tarinaa?
Viesitssäni on vastaus myös tähän. Saatan pitää kaikkia tautointeja tyhminä, mutta juntteina en niitä kaikkia pidä.Varmaankin. Pitäisikö eräiden kirjoittelijoiden tehdä aivan uusi ketju asioilleen. Tyhmintä mitä tiedät tai vastaava, sillä kovasti näyttää kaiken, jota itse pitää tyhmänä tai ei ymmärrä on junttia.
Minäpäs olen hevari jolla on aiheeseen liittyviä tatuointeja. Ketju lukkoon?Höh. Olen hevari (eli juntti) ajattelin ottaa tatuoinnin (eli juntti). Ikävä ketju en tykkää.
Tästä olen kyllä eri mieltä. Venäjämielisen lehdistön juttuihin kuuluu tietysti kaikki negatiiviset jutut Yhdysvalloista, mukaanlukien hörinät ja salaliitot "liskomiehistä" ja "elitiitistä, joka haluaa alistaa kansaa". Näitä juttuja silloin tällöin näkyy myös MV-lehdessä.
Selvästi venäjämyönteiset jutut ovat kyllä mielestäni tuossa julkaisussa toissijaisia, koska lehti keskittyy vahvasti maahanmuuttoon ja rikollisuuteen. Voi siellä silloin tällöin olla joku venäjämyönteinen juttukin, mutta nähdäkseni ei riitä vielä venäjäpropagandan titteliin. Sen sijaan Verkkomedia on selvää ryssäpropagandaa, mutta niidenkin hörhöilyjä on kiva välillä käydä lukemassa, kun ei ota liian vakavasti.
Montako kymmentä vuotta pitää kulua vielä lisää ettei kyseessä ole enää uusi villitys?... Pointtini oli, että tatuointivillitys tekee niistä useimmiten juntteja, koska tribaaleista, perhosista ja mietilauseista näkee usein, että tatuointi on otettu, koska se on uusi villitys..
Montako kymmentä vuotta pitää kulua vielä lisää ettei kyseessä ole enää uusi villitys?
Tuli tämä viesti mieleen tuoreimmasta feissarimokasta:
Feissarimokat– Aitoa latinaa
Minä esimerkiksi määrittelen juntin olevan yleensä maalta kotoisin, muodista/muoti-ilmiöistä tietämätön ihminen tai tulee näissä sen muutaman vuoden jäljessä.
Minä en pukeudu tietyllä tavalla vain sen takia, mitä muut minusta ajattelevat. Parempi vertaus tatuointeihin kuitenkin on, että en pukeudu muiden meiltymysten mukaan, jos en siitä itse perusta. Minua ei loukkaa, jos joku kritisoi vaatteita, joita käytän, mutta nämä tatuoidut reppanat tuntuvat olevan sellaisia, jotka hankkivat "leimoja" vain sen takia, että muillakin on ja mitä muut ajattelevat.
Eli kun sinä urbaanina älykkönä pukeudut samalla tavalla kuin älykkökaverisikin pukeutuvat, kyseessä on järkevän ihmisen itsenäinen ratkaisu. Kun kiitospaitajuntti täyttää käsivartensa samanlaisilla leimoilla kuin kaverinsakin, kyseessä on ympäristön paineiden ikeen alla elävä laumasielu.
Suomessa kaikki ihmiset tulee muoti-ilmiöissä vähintään muutaman vuoden jäljessä, jopa ne hesalaiset, jotka Suomen mittapuulla ovat kovia trendsettereitä. Williamsburgissa kasvatettiin ironisia viiksiä jo kauan ennen kuin Punavuoressa tajuttiin, että ironiset viikset on cool.
Ihmiset, jotka näkevät tatuoinnit pelkästään trendi-ilmiöinä ovat sanoinkuvaamattoman juntteja mummoja, urpoja, uskovaisia tai maalaisia. Skene on ollut olemassa käytännössä aina ja toivon, että se palaa pienen piirin paheksuttavaksi jutuksi vielä joskus.
Just näin. Kai tässä samalla tuli selville, kenellä on tatuointi herkässä nahassaan.
Eli kun sinä urbaanina älykkönä pukeudut samalla tavalla kuin älykkökaverisikin pukeutuvat, kyseessä on järkevän ihmisen itsenäinen ratkaisu. Kun kiitospaitajuntti täyttää käsivartensa samanlaisilla leimoilla kuin kaverinsakin, kyseessä on ympäristön paineiden ikeen alla elävä laumasielu.
Kuulostaa loogiselta.
Jörn Donner oli siis aikaansa edellä.Jos mua ei kiinnostaisi muiden ihmisten mielipiteet, pukeutuisin tuulihousuihin tai verkkareihin, sekä juoksulenkkareihin. Ne on mukavampia jalassa. Olisikin kiva, jos tuo juoksulenkkarimuoti leviäisi Amerikasta Suomeen.
Jörn Donner oli siis aikaansa edellä.
Tai no kyllähän lenkkareita näkee tosi paljon kun tuolla kylillä kulkee. Ne vaan ei nykyään ole sellaisia noloja valkoisia, joissa on ihmeellisiä leikkauksia ja sateenkaaren väreissä olevia viivoja ilman mitään järkeä.
Kyllä kait noi ainakin suht lähellä juoksulenkkareita on. Mulla on sellaiset tummanpunaiset ja tummansiniset. Jotain halpoja. Netistä tilasin.Minä puhuin juoksulenkkareista. Ne on eri asia kuin nämä vapaa-ajanjalkineet, joita kutsutaan myös tennareiksi. Noiden juoksulenkkareiden käyttäminen ei ainakaan Tampereella ole vielä yleisesti hyväksyttyä. Tokkopa on Hesassakaan.