Ei hippeys ole köyhyyttä. Hippeys on sitä, kun porvaripennut leikkii köyhää.
Vau. Tämä tiivistää hyvin pitkälle minunkin näkemykseni hippeydestä, tämä pitäisi kehystää tai pistää talteen. Sillä näinhän asia on. Ei alkuaan köyhällä ole varaa hippeyteen. Köyhällä ei ole varaa olla kuin köyhä. Rikkaiden perheiden penskathan ne hippeilevät ja/tai notkuvat pappa betalar -mallin rahoittamana yliopistoilla jossain naistutkimuksen laitoksella.
Tai julistavat itsensä "vasemmistolaisen älymystön" joukkoon ja kertovat köyhille työläisille ja työttömille, miten näiden kuuluu oikein ajatella ja päivittelevät sitten Facebookissa, miten juntteja ovat ne vähävaraiset, jotka eivät olekaan ekohippejä tai tiedostavia kansalaisia vaan ostavat halpaa jauhelihaa lähimarketista ja äänestävät vaikka perussuomalaisia punavihreiden vaihtoehtojen sijasta.
Eikä pienipalkkainen perustyöntekijä kykene valitsemaan "downsizing-elämäntyyliä", jossa hän vähentää työmääräänsä nauttiakseen elämästä. Jos hän vähentää työmääräänsä, hän näkee nälkää eikä pärjää pienellä palkallaan. Yleensä mikään vähennys ei edes onnistu vaan siitä seuraa potkut, jos ei tee koko työviikkoa.
Vain varakkaalla ja hyvätuloisella on varaa olla "downsizer" ja elellä "vaihtoehtoisesti" kotona, koska rahaa on niin paljon, että sen lisäsaamisella ei ole kauheasti merkitystä ja muut (eli ne täyttä päivää tekevät pienipalkkaiset) paiskivat töitä heidänkin edestään ja mahdollistavat erilaiset yhteiskunnan edut.