Olet nyt hakoteillä, Dynamo. Et perustele teesejäsi!
Väittelen näistä asioista mielelläni, kiivaastikin, kunhan se noudattaa jonkinlaista formaalia ja perustelevaa linjaa. En tiedä, onko sinusta siihen.
Aloitetaan sellaisesta faktasta, että se, millä
taktiikalla Jukurit on syksyn ensimmäisissä otteluissa pelannut, on huomattavasti lähempänä viime kauden Jukurijoukkueen pelaamista kuin viime kauden Lukon pelaamista. Isossa kuvassa Dufvan Jukurit pelaa nyt samaa peliä kuin Pennasen Jukurit viime kaudella. Pelin rakenne on ns. Meidän pelin mukainen. Tästä voimme puhua myöhemmin.
Tähän väliin huomautan, että muun valmennustiimin merkityksen spekuloiminen yksittäiseen valmentajaan on loputon suo, eikä siihen ilman todisteita kannata lähteä. Esimerkiksi Jukureiden valmennustiimissä Risto Dufva ei ole vielä koskaan peluuttanut päävalmentajana Meidän peliä, apuvalmentajat Ville Nieminen ja Juuso Hahl ovat. Nyt Jukurit pelaa Meidän peliä (sillä pelikirjalla, jonka nimeen molemmat apuvalmentajat ovat vannoneet, Dufva ei). Tuosta voi lahjattomampikin tehdä omia laskelmiaan, mutta silti kyse on Risto Dufvan pelikirjasta.
Haluaisin seuraavaksi ottaa esille muutaman yleisen virheen, jotka jääkiekon pelikirjakeskustelussa edelleen vallitsevat. Tavataan sanoa, että
jääkiekkoa voidaan pelata monella eri tavalla. Tämä on totta, mutta valitettavan usein asia sekoitetaan toiseen faktaan: jääkiekkoa voidaan pelata myös absoluuttisesti paremmalla tai huonommalla tavalla. Pallopeleissä on tietyt fysiikan lakeihin pohjautuvat lainalaisuudet. Tämä on monelle vaikeasti ymmärrettävä asia, sillä näitä lainalaisuuksia on lähes mahdotonta tutkia ns. määrällisesti. Jääkiekon pelaamisesta tehty tutkimus on ollut 2010-luvulle asti pitkälti kvalitatiivista, jonka vuoksi monia huippuvalmentajien havaitsemia ja yleisesti hyväksyttyjä faktoja pidetään edelleenkin
mielipiteinä. Jääkiekko on pallopelinä kovin, kovin alkeellinen ja lapsenkengissä. Itse ehdotan, että alkaisimme pääsemään pikkuhiljaa eteenpäin, monien muiden hienojen pallopelien tasolle.
Kiekkokontrolliin perustuva koko viisikkoa koskeva yhtenäinen puolustava ja hyökkäävä pelitapa ei välttämättä toimi kovimpia liigajoukkueita vastaan, joten katsotaan nyt sitä liigaa ensin kymmenen kierrosta ja pelitapaamme sitten miksi se on muodostunut.
Mihin perustat tämän väitteen? En ymmärrä, mistä tällainen teesi on peräisin.
Kiekkokontrollia itsenäisenä ilmiönä/pelillisenä tavoitteena en viitsi tässä yhteydessä alkaa perustelemaan, vaikka sitä kannatankin. Yleisesti ottaen on mukavampaa itse yrittää pitää kiekkoa(mahdollisimman riskittömästi toki) ja tällä tavalla määrittää miten peliä pelataan, sen sijaan että aloite annetaan vastustajalle. Kiekkoa kontrolloiva joukkue myös hyökkää useammin kuin puolustaa. Kiekkokontrolli on yksi pallopelien luonnollisimmista ja alkukantaisimmista asioista. Voitte käydä naapuriskidien pihalätkäpelin erätauolla tekemässä gallupin: kumpi on kivempaa; pallon pitäminen(=hyökkääminen), vai se kun yrität saada palloa siltä toiselta pois(=puolustaminen).
Se kiekkokontrollista, mutta väite siitä, ettei
yhtenäinen pelitapa välttämättä toimi parempia joukkueita vastaan, on täysin käsittämätön. Oletan, että tarkoitat tässä
yhtenäisellä pelitavalla sellaista pelitapaa, jossa yritetään hyökätä yhdessä ja puolustaa yhdessä. Tarkenna toki jos olen väärässä.
Jääkiekkoa pelataan
tyhjien tilojen kautta. Hyökkäyspelin tavoitteena on tyhjän tilan voittaminen->maalipaikka->maalinteko. Puolustuspelissä vastustajan tilanvoiton estäminen ja maalinesto. Ensimmäiset 150 vuotta jääkiekossa luultiin, että tilaa kannattaa voittaa(edetä kohti maalipaikkaa) aina mahdollisimman nopeasti pelin edistämiseksi, mutta viime vuosina tämä toiveuni on suomalaisessa jääkiekossa (kuten pienin askelin muissakin kiekkomaissa, viimeisenä ja vähäisimpänä P-Amerikassa) murskattu. On tajuttu, että puolustus organisoituu aina ennemmin kuin hyökkäys. Sitä vastaan ei kannata taistella. Jos aina yrität voittaa tilan, et voita mitään. Joukkue, joka hyökkää jatkuvasti 2-3 pelaajalla vastustajan 4-5 pelaajaa vastaan, häviää todennäköisemmin pelin kuin jos kyseinen hyökkäävä joukkue hyökkäisi 4-5 pelaajalla 4-5 pelaajaa vastaan. Tämä ei ole mielipide, tämä on fakta. Ja miksi pystysuuntaan jatkuvasti pelaava joukkue ei pysty hyökkäämään tasavoimaisesti, johtuu siitä, että syöttö liikkuu aina nopeammin kuin pelaajat. Jos aina riiston jälkeen syötetään nopea syöttö ylimmälle pelaajalle, ei kaverit valitettavasti ehdi mukaan. On vain kiekko ja hyökkääjä(tai kaksi) ja edessä vastustajan puolustus. Siihen tilan voittaminen useimmiten loppuu.
Edellä on kuvattu
perinteisen pystysuunnan jääkiekon perusongelma. Dufvan Lukko ei varsinaisesti pelannut pystysuunnan kiekkoa, mutta se pelasi sikäli laadutonta kiekkoa, ettei se pystynyt hyökkäämään tarpeeksi tasavoimaisesti. Lukko hyökkäsi aivan liikaa alivoimaisia hyökkäyksiä niissä otteluissa, jotka näin. Antti Pennasen valmennusfilosofiassa on erittäin tärkeää, ettei hyökätä alivoimaisesti. Olkoot tämä alkuraapaisu siitä, miksi
yhtenäinen pelitapa on parempi tapa pelata jääkiekkoa kuin sellainen, jossa viisikko ei hyökkää ja puolusta yhdessä. Syksyn harjoitusotteluissa Dufvan Jukurit on pitänyt viisikon yhtenäisenä pelaamalla lyhyin syötöin ja välttänyt alivoimaisia hyökkäyksiä tekemällä oikean määrän tilaa kiekkokontrollin avulla.
Sinähän voit vuorostasi kertoa ajatuksesi siitä, miksi Jukurien kannattaisi pelata hajanaisemmin. Siten, että annetaan kiekko ehdoin tahdoin vastustajalle, syötetään pitkiä, 30 metrin syöttöjä, annetaan viisikon venyä pituussuunnassa jne? Minä voin sitten puolestani kertoa joitain viimeisimpiä näkemyksiäni siitä, mikä seurauksia Meidän pelin yhdellä peruselementillä, lyhytsyöttöpelillä (jota Dufvan Lukko ei viime kaudella juurikaan harrastanut) on peliin. Miten sen mahdollistamilla alueellisilla yv-tilanteilla luodaan ja sitä kautta voitetaan tilaa, ja miten lyhyiden syöttöjen mahdollistama
todellinen pelinopeus (ei kiekon nopeus, vaan koko viisikon nopeus suhteessa vastustajaan ja kaukalon tyhjään tilaan) vaikuttaa peliin. Onhan asia suorastaan mielenkiintoinen, ja loppujen lopuksi todella helposti ymmärrettävä. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä.
Lopuksi... Taisi olla pisin koskaan kirjoittamani internet-viesti, enkä varmaan ihan heti jaksa vastaavaan intoutua. Mutta koska tunnut, Dynamo, välillämme vellovassa pelitapakeskustelussa turvautuvan jatkuvasti henkilökohtaisuuksiin oikeiden perusteluiden sijaan, niin päätin nyt vääntää rautalangasta ja ottaa omia perusteltuja näkemyksiä esille. Enkä tarkoita sitä, että olisit väärässä. Näkemyksiä on monia, mutta ehkäpä tietty hutkiminen ennen tutkimista on sellainen asia, jossa sinun kannattaisi nyt ottaa
reality check.
