Sen verran voisi tarjota konsultaatiota tähän väliin, ettei julkisuuden kanssa oikeasti kannattaisi lähteä "pelaamaan". Ja tämä puhtaasti
empaattisesta ja
humaanista näkökulmasta, kun näemmä entistä useammalla todellisuudentaju on hävinnyt jonnekin toimittajien työn tuloksena.
Selkeästi perusteettomia ja vääriä väitteitä esiintyy jatkuvasti tiedotusvälineissä ja toimittaja kuin toimittaja kyllä laittaa vinkistä lehteen epätotuuden kuin epätotuuden tahansa, mutta pidemmän päälle yksilön kannalta julkisuus iskee
aina omaan nilkkaan, vaikka se "oikea" ammatti olisi "7-päivää julkisuus" tai kysymys olisi esimerkiksi
tästä asiasta. Ei edes sen "pelin hengen" tunteminen auta, pidemmän päälle on aina niin, että tiedotusvälineet käyttävät hyväksi yksittäistä ihmistä eikä suinkaan päinvastoin.
Media nostaa ja tuhoaa ihmisiä, täysin mielivaltaisesti ja ryhmädynamiikan lakeja noudattaen, eikä varsinaista oikeusturvaa median käyttäytymistä vastaan ole tarpeen tullen saatavissa. Tilanne on siis tyystin toinen kuin työnantajan ja työntekijän välisten (oikeus)suhteiden osalta on.