Jukka Jalosen Suomi

[Wäinö#16]

Pelitapa => näyttäisi siltä, että valmennus JJ:n johdolla (??) on ottanut "pari napsua" pois siitä ylikiekollisesta vaatimuksesta ja Suomi on selkeästi vähentänyt pyrkimystä viivelähtöihin ja turhaan "kiekotteluun" => GER-(ekat kaksi erää) ja USA-(kaikki kolme erää) peleissä ollaan käännetty peliä huomattavasti nopeammin, joskus jopa ekalla kosketuksella suoraa ylös... Jos tämä trendi on valmennuslähtöistä niin propsit sinne! Harhaanjohtavan analyytikon papereissa myös GER-pelissä pelattiin paljon viivelähtöjä, mutta mun silmääni niitä ei tasakentällisin nähty juurikaan? YV:llähän nyt on oikeesti tyhmää ryntäillä, mutta jos tämä pitää Petterin tyytyväisenä niin mikäs siinä.

Suomi on nyt ylemmässä jatkosarjassa ja omaa erittäin hyvät mahdollisuudet puolivälieriin => siispä Jukka, onnea jatkoon! Mutta voisit kyllä pitää nämä "no vellihousuinahan meitä on varmaan pidetty"-heitot ihan omana tietonasi, antaa vaan nättinokkaisen / herkkänahkaisen kuvan!

Hyvin kiteytetty ja samoin olen nähnyt itsekin turnauksen trendin. Tanska-pelissä pelattiin todella paljon hitaita lähtöjä ja monesti sellaisessakin tilanteessa, jossa olisi ollut selkeä tilaisuus lyödä kunnolla painetta ja kääntää peliä nopeasti. Saksa- ja USA-pelissä peli oli huomattavasti nopeampaa ja turhasta viivyttelystä oli päästy eroon.

Omasta mielestäni Sihvosen johdolla viivelähtöjen merkitystä on korostettu aivan liikaa. Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että peliä tulee rytmittää tilanteen mukaan ja reagoida muuttuviin tilanteisiin oikealla tavalla, ja aina jos on tilaisuus tulee hyödyntää nopea kääntö ja hyökkäys. Eli periaatteessa jos vastustaja on huono, voi peli olla pelkkiä nopeita kääntöjä vastustajan selustaan ilman yhtäkään viivelähtöä. Tässä mielessä joku viivelähtöjen tilastointi on aivan turhaa hommaa, sillä se ei kerro pelistä kuitenkaan loppujen lopuksi yhtään mitään, koska kaikki on kuitenkin aina vastustajasta ja sen pelistä kiinni. Huomattavasti parempi indikaattori pelin kulusta olisi onnistuneiden nopeiden kääntöjen lukumäärä. Onnistuneeksi voisi vaikkapa laskea maalipaikkaan johtaneet käännöt. Jos onnistuneet nopeat käännöt / kaikki nopeat käännöt -suhdeluku on tyyliin 1/30, tällöin olisi varmastikin ollut viisaampaa pelata sinne väliin muutama hidas lähtö.

Siirretään vielä tuolta toisesta ketjusta siffan kirjoitus, joka sopinee paremmin tänne...

Hyvät kicksit sain valmentakaksikon näpäytyksestä median edustajille. Nythän ei ollut ollenkaan kyse näistä MM-kisoista vaan Vancouverin aikaisista ja sen jälkeisistä solvauksista koko valmentajakolmikon niskaan. Niinkuin muistanet, niin iltapäivälehdet revittivät juttujaan kisojen aikana joukkueen sisältä, eräiltä NHL-pelaajilta, saatujen juorujen perusteella. Minulla ovat nuo sepustukset tallella. Jukka Jalonen oli näiden syväkurkkujen mielestä täysin epäkypsä valmentamaan NHL-pelaajia, joilla oli vaikeuksia omata Jukka Jalosen pelitapa, kun siellä NHL:ssä kuulemma pelataan aivan eri tavalla. Timo Lehkonen sai erikoisen ala-arvoista solvausta puolustajien peluuttamisesta. Eilinen, ottelun jälkeinen viimeinen studio-osuus, oli varta vasten tehty Jukka Jalosen ja Timo Lehkosen hetkelle muistuttaa siitä, että Suomi voitti eurooppalaisella joukkueella lisättynä kolmella NHL-pelaajalla täysverisen USA:n NHL-joukkueen, jota valmensivat kahden NHL-joukkueen päävalmentajat.

Jukka Jalonen pelimiehenä pysyi kommenteissaan rauhallisena, mutta Timo Lehkosen olemus ja ulosanti kertoi siitä, että nyt oli aika tasata tilit hänen arvostelijoidensa kanssa. Timo Lehkonen on Suomen paras kakkosvalmentaja ja puolustajien peluuttaja. Lehkosen kunnianpalautuksen hetki tuntui minusta todella hyvältä. Varsinkin, kun täällä JA:ssa puolustin Vancouverin aikana ja sen jälkeen koko valmentajatrion suurta ammattitaitoa, enkä lipsunut siitä piiruakaan, koska tiedän asian olevan niin. Vancouverin pronssimitali kruunasi valmentajakolmikon saavutukset yhä korkeammiksi.

Toki suurimmat kicksit tulivat Suomen eilisestä voitosta. Olenhan ollut koko ajan valmentajakolmikon suuri kannattaja täällä JA:ssa.

Koska en ollut kyseistä haastattelua nähnyt, ihmettelin jo voiko Suomen valmennusjohto olla niin pikkumainen, että alkaa kuittailemaan suorassa lähetyksessä joillekin videotuomareille vanhoista asioista. Katsoin haastattelun ylen sivuilta ja mietin ollaanko me katsottu ollenkaan samaa haastattelua. Molemmat valmentajat olivat olivat ihan rauhallisena eikä mistään viittauksista Vancouveriin voida puhua. Lähinnä juuri näissä kisoissa on puhuttu mikkihiiripuolustuksesta Suomen kohdalla, koska ns. peruspakkeja ei juurikaan ole otettu mukaan ja kaikenkaikkiaan puolustajat ovat pieniä.

Mutta hienoa, jos saat tuollaisista haastatteluista kicksejä.

Tuolta mm. tuon haastattelun voi katsoa vielä uudestaan.
http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiek...jaakiekko_2010_mediasali/leijonahaastattelut/

Jos jatkoajassa on monella joskus vaikeaa myöntää, että omilla suosikkivalmentajillakin on heikkoja osa-alueita, niin hienoa, että sentään valmennusjohto osaa ottaa oppia virheistään. Vancouverin keskinkertaisten pelisuoritusten jälkeen MM-kisoissa trendi on ollut nouseva ja mielestäni USA-pelissä paketti oli maajoukkueella parhaiten kasassa pitkään aikaan.

 

[Leon]

Jos jatkoajassa on monella joskus vaikeaa myöntää, että omilla suosikkivalmentajillakin on heikkoja osa-alueita, niin hienoa, että sentään valmennusjohto osaa ottaa oppia virheistään. Vancouverin keskinkertaisten pelisuoritusten jälkeen MM-kisoissa trendi on ollut nouseva ja mielestäni USA-pelissä paketti oli maajoukkueella parhaiten kasassa pitkään aikaan.

Toki myönnetään. Vielä vaikeampaa tosin on myöntää, että vihaamallaan valmentajalla on vahvuuksia, mitä olen tätä palstaa lukenut. Trendi on ollut nouseva, mutta yksi tärkeä todiste puuttuu vielä. Nyt on nähty Vancouver mukaan lukien rämpiminen etukäteen vahvempaa vastaan, pakkovoitto samantasoisesta vastustajasta (nämä Vancouverissa), rämpiminen selvästi heikompaa vastaan, pakkovoitto selvästi heikommasta ja dominoiva suoritus hiukan heikommasta. Minusta USA:n joukkue ei siis ole Suomen tasolla. Ja se puuttuva todiste nousevasta trendistä on tietysti huippusuoritus ennakkoon vahvempaa vastaan.

 

[choose_life]

Toki myönnetään. Vielä vaikeampaa tosin on myöntää, että vihaamallaan valmentajalla on vahvuuksia, mitä olen tätä palstaa lukenut.

Jos todella "vihaa" jotakuta jääkiekkovalmentajaa (kevennys: joka ei valmenna omassa jengissä:), niin ei hyvin mene. Ao. teiniangtiset itkupotkuraivarit kannattaa varmaan jättää lukematta ja/tai omaan arvoonsa, jos on oikeasti jotain sanottavaa ja sanomisille päivänvalon kestäviä asiaperusteluja, kuten sinulla on.
(Toki palstalla pyörii muutama teoriassa aikuinen nimimerkki, joiden ongelmat alkavat olla sitä luokkaa, että komedia muuttuu hyvinkin hlökoht. tragediaksi; tullut jo mieleen, että onkohan julkinen jääkiekkoaiheinen keskustelupalsta niille ihan oikea foorumi... Mutta se on sitten pikkasen toinen tarina, täällä kun tarkoitus keskustella siitä kiekosta.)

Trendi on ollut nouseva, mutta yksi tärkeä todiste puuttuu vielä. Nyt on nähty Vancouver mukaan lukien rämpiminen etukäteen vahvempaa vastaan, pakkovoitto samantasoisesta vastustajasta (nämä Vancouverissa), rämpiminen selvästi heikompaa vastaan, pakkovoitto selvästi heikommasta ja dominoiva suoritus hiukan heikommasta.
Ja se puuttuva todiste nousevasta trendistä on tietysti huippusuoritus ennakkoon vahvempaa vastaan.

Jep. Ja jos vaikka puolivälierissä tulisi putoaminen, sekään mikään maailmanloppu ole. Menestystä ja mitalia toki pitää hakea aina, mutta yksittäisiä tuloksia tärkeämpää on, miten ne tulevat. Jos joukkue tietää mitä tekee, on positiivisesti valmennuksen hallinnassa, keskitytään oleelliseen, otetaan opiksi virheistä ja jätetään kentälle kaikki mitä on, pelihousujen totaalirepimiseen ei ole tappionkaan hetkellä syytä. Mutta kattellaan, USA-pelin ennusmerkit ovat ihat asialliset.

 

[M10]

Pakko vetää sanoja takaisin. Jussi Jokinen on ollut kyllä jokaisen kehun arvoinen näissä kisoissa ja olisi ehdottomasti pitänyt valita olympiajoukkueeseen. Lande-Jaloselle pitäisi antaa potkut - nyt.

 

[peruspata]

Pakko vetää sanoja takaisin. Jussi Jokinen on ollut kyllä jokaisen kehun arvoinen näissä kisoissa ja olisi ehdottomasti pitänyt valita olympiajoukkueeseen. Lande-Jaloselle pitäisi antaa potkut - nyt.

Jos nyt verrataan vaikka Antti Miettiseen, on yksi ero. The Antti pystyy vain päättömään ja kädettömään koohottamiseen, kun Jussi taas on luonut avopaikkoja jo toistakymmentä 4 peliin. Synkeä totuus todella on, että omista paikoistaan on jättänyt viimeistelemättä, mutta vielä Jussista on kuitenkin hyötyä tälle joukkueelle. Tätä totuutta ei muuta The Antin 4. peli, 0+1 ja kaksi elämää tärkeämpää jäähyä.

Vancouverin tulosta ei Jokinen olisi muuksi muuttanut, mutta silti edeltävän kuukauden-parin pohjalta valinta olisi ollut ihan ymmärrettävä.

 

[Gags]

Pakko vetää sanoja takaisin. Jussi Jokinen on ollut kyllä jokaisen kehun arvoinen näissä kisoissa ja olisi ehdottomasti pitänyt valita olympiajoukkueeseen. Lande-Jaloselle pitäisi antaa potkut - nyt.

Kohtuuden nimissä Jussi Jokiselle olisi mielestäni annettava samanlainen, vähintään kolmien kisojen mittainen sopeutumis- ja oppimisaika kuin Jaloselle, niin eiköhän se maalikin sieltä vielä tule. Kritisoidaan sitten v 2012 jos ei maaleja ole tullut.

 

[Tkachuk7]

Jalonen näköjään peluuttaa NHL-miehiä toimimattomassa koostumuksessa ja rooleissa hamaan loppuun asti. Näin tulee todistettua EHT/pelikirjakiekon erinomaisuus verrattuna änäriin.

 

[siffa]

Omasta mielestäni Sihvosen johdolla viivelähtöjen merkitystä on korostettu aivan liikaa. Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että peliä tulee rytmittää tilanteen mukaan ja reagoida muuttuviin tilanteisiin oikealla tavalla, ja aina jos on tilaisuus tulee hyödyntää nopea kääntö ja hyökkäys. Eli periaatteessa jos vastustaja on huono, voi peli olla pelkkiä nopeita kääntöjä vastustajan selustaan ilman yhtäkään viivelähtöä. Tässä mielessä joku viivelähtöjen tilastointi on aivan turhaa hommaa, sillä se ei kerro pelistä kuitenkaan loppujen lopuksi yhtään mitään, koska kaikki on kuitenkin aina vastustajasta ja sen pelistä kiinni. Huomattavasti parempi indikaattori pelin kulusta olisi onnistuneiden nopeiden kääntöjen lukumäärä. Onnistuneeksi voisi vaikkapa laskea maalipaikkaan johtaneet käännöt. Jos onnistuneet nopeat käännöt / kaikki nopeat käännöt -suhdeluku on tyyliin 1/30, tällöin olisi varmastikin ollut viisaampaa pelata sinne väliin muutama hidas lähtö.

Miten voit tulla siihen johtopäätökseen, että Sihvonen johdolla on korostettu viivelähtöjä aivan liikaa. Viimeksi 6.5.2010 ilmestyneessä Urheilulehdessä on hyökkäysrytmitys selvitetty Sihvosen toimesta. Oletan, että olet kirjoituksen lukenut.

Sieltä on luettavissa seuraavaa tekstiä:
- Nopea hyökkäys on tehokkain ja toivotuin hyökkäystapa. Kaikki hyökkäykset, jotka lähtevät suoraan ylöspäin riiston jälkeen ovat nopeita ja usein tehokkaita hyökkäyksiä. Nopeasti kannattaa lähteä, jos lähtö jättää välittömästi oman viisikkomme taakse tai sisään kaksi vastustajaa. (Malliesimerkki tehokkaasta nopeasta lähdöstä oli eilisen 14.5. Suomi V-Venäjä pelin Puistola-Pihlström-Hytönen 2-0 maali).
-Puolinopea hyökkäys pelataan jo osin organisoitua vastustajaa vastaan niin, että hyökkäys lähtee pakki-pakki tai pakki-hyökkääjä tai hyökkääjä-hyökkääjä-levityssyötöllä ja vasta sen jälkeen ylöspäin. Puolinopea hyökkäys ei ole ei ole yhtä tehokas tapa hyökätä kuin nopea.

En toista tänne hitaiden viive- ja kiekottelulähtöjen määritelmiä, koska olennaista on todeta, että tehokkainta on lähteä nopeasti ja sitten puolinopeasti. Organisoitua vastustajaa vastaan lähtevät nopean pystysuunnan joukkueet aina nopeasti tai puolinopeasti. Ne joukkueet, joilla on pelikirjassaan myös hitaiden lähtöjen pelitapa, pelaavat näitä tilastoimiani hitaita lähtöjä organisoitua vastustajaa vastaan silloin, kun pelaajat (lähinnä puolustajat) tilanteeseen niin reagoivat.

Kaikkien hyökkäysrytmien tilastoiminen on kerta katsomalta niin työlästä, että tällä kaudella olen tilastoinet vain hitaat lähdöt selvittääkseni sen, kuinka monella rytmillä joukkueet pelaavat. Nopeiden ja puolinopeiden lähtöjen määrä on aina moninkertainen verrattuna hitaisiin lähtöihin. Tilastoin muutaman pelin kaikkien hyökkäysrytmien osalta edelliskaudella. Esim. NHL:n läntisen konferenssin semifinaaliottelun 15.5.2009 Detroit-Anaheim hyökkäysrytmien määrät 5vs5 pelissä olivat: nopeita yhteensä 48 lähtöä, puolinopeita 67 ja hitaita lähtöjä 22. Mielenkiintoista oli se, että Anaheim pelasi hitaista lähdöistä 17 ja Detroit enää 5. Toissakaudella Detroit tunnettiin hitaiden lähtöjen joukkueena, mutta Mike Babcock oli lähes luopunut hitaista lähdöistä. Tällä kaudella Detroit jatkoi nopean pystysuunnan kiekkoilulla, jolloin viivelähdöt olivat vähissä.

Se, että tällä kaudella olen tilastoinut vain hitaat lähdöt (viive- ja kiekottelulähdöt) perustuu siihen, että näin nähdään, mitkä joukkueet pelaavat nopeaa pystysuunnan kiekkoa ja mitkä pelaavat jonkin verran myös hitaita lähtöjä.

Sanon sen sinullekin, että olisi vain toivottavaa, että pelejä analysoitaisiin myös muiden toimesta tilastoinnin perusteella lisää. Siitä vain tilastoimaan. Aiemmin olen tilastoinut syöttöketjujen määriä, miltä alueelta hyökkäykset lähtevät, lyhytsyöttöpeliä keskustan kautta, pitkät syötöt hyökkääjille jne. Analysoitavaa jäkiekkopeleistä riittää, jos on kiinnostunut pelistä syvemmin.

 

[Wäinö#16]

Miten voit tulla siihen johtopäätökseen, että Sihvonen johdolla on korostettu viivelähtöjä aivan liikaa. Viimeksi 6.5.2010 ilmestyneessä Urheilulehdessä on hyökkäysrytmitys selvitetty Sihvosen toimesta. Oletan, että olet kirjoituksen lukenut.

Mm. Tanska-ottelu oli Sihvosen mielestä hyvä ottelu ilmeisesti sillä perusteella, että Suomi käytti todella paljon hitaita lähtöjä. Tuon ottelun hyvänä pitäminen halveksii koko peliä ja voittamisen arvostusta. Lisäksi tuossa ottelussa Suomi jätti käyttämättä todella paljon hyviä tilaisuuksia pelin kääntämiseen ja nopeaan hyökkäykseen. Tämän jälkeen asia on onneksi Jalosen toimesta korjattu ja nyt Suomi pyrkii huomattavasti hanakammin ja isommalla riskillä nopeisiin kääntöihin.

Ja noin ylipäänsäkin viimeisen kahden kauden ajan Sihvonen on jauhanut suurinpiirtein joka jutussaan hitaista lähdöistä. Jos tämä ei ole ylikorostamista, niin mikä sitten on?

 

[siffa]

Ja noin ylipäänsäkin viimeisen kahden kauden ajan Sihvonen on jauhanut suurinpiirtein joka jutussaan hitaista lähdöistä. Jos tämä ei ole ylikorostamista, niin mikä sitten on?

Nythän tuo puhe hitaista lähdöistä on rantautunut jo Mm-kisojen studioon. Vielä pari vuotta sitten niistä keskusteltiin tv:ssä vain Urheilukanavan Sihvonen-keskusteluissa Jukka Jalosen kanssa. Näin se homma etenee, tarvitaan vain toistoa ja toistoa ja kärsivällisyyttä. Mikä lienee seuraavien kausien erikoisteema? Jäädään odottamaan.

 

[K.Pylkkänen]

Nythän tuo puhe hitaista lähdöistä on rantautunut jo Mm-kisojen studioon. Vielä pari vuotta sitten niistä keskusteltiin tv:ssä vain Urheilukanavan Sihvonen-keskusteluissa Jukka Jalosen kanssa. Näin se homma etenee, tarvitaan vain toistoa ja toistoa ja kärsivällisyyttä. Mikä lienee seuraavien kausien erikoisteema? Jäädään odottamaan.

Tämän toisto teeman Sihvonen on ainakin kivasti omaksunut tyyliinsä.
Olin vilpittömästi iloinen nähdessäni Sihvosen Suomi-USA peliä kommentoimassa, etenkin kun olin juuri itse hieman ivallisesti kommentoinut, että miksei äijää näy lätkäpiireissä. Oli hauska nähdä, että pieni MMkisa-humu oli parin kaljan myötävaikuttamana tarttunut myös tuttuun studioiden puolueettomaan jäämieheen.

Nyt sain sitten vastauksen, miksi siellä baarin puolellakin kaljoista huolimatta se sama jargoni jatkui. Lähetys taidettiin kääntää kolme kertaa sinne Hämeenlinaan ja aina oli Petterillä viivelähdöt ja pelisuunnitelma mielessä.
Eli toistoa toistoa, vaikka kärsivällisyys alkaa kyllä monilla kuulijoilla olla vähissä.

Viivelähdöt on ok, niitä tarvitaan säilyttääkseen kiekkokotrollin.. sen minäkin olen jo oppinut, mutta kelle tätä mainitsemaasi erikoisteemaa nyt sitten toistellaan?
Ei kai tämä nyt ihan uutta juttua ole, vaikka Sihvonen saisikin nimiinsä näiden neljän hyökkäysrytmin kategorisoinnin?
Te jotka hanakammin Petterin sanomisia selittelette, annatte vahvasti sitä kuvaa, niin kuin johtavalla olisi jotain outoa salatietoa jääkiekosta, jota pitää levittää kuin jehovien herätkää lehteä.

Ja Urheilukanavasta puheenollen, ne Petterin mestispeli-illat olivat aikoinaan hyviä, eivät pelkkää toistoa, eikä provoja, tai kärjistyksiä.

 

[Sateentekijä]

No niin, missio Valko-Venäjä on nyt hoidettu. Eihän tämän voiton arvoa voi nostaa jenkki-pelin tasolle, jossa oli varsin kusiset paikat, mutta siltikin, ottelu VV:tä vastaan antoi viitteitä paremmasta huomisesta, vaikkei VV paras ja tasokkain mittari olekaan.

Ehkäpä oma ylisuuri kritisointini on johtunut siitä, ettei ole tullut huomioitua kaukalon kokoa ja pelaajamateriaalia, joka Suomella on käytettävissä. Edelleenkin kyllä kaipaisin romua ja rytinää, sitä tappamisen vaistoa jokaisen pelaajan otteisiin. Pelitapa on taasen aika hyvin händyssä.

ImmosJakelta ihan viisasta puhetta, että maalintekoon pitäisi saada enemmän luovuutta. Luovuuden lisäksi pitäisi tehdä yllätyksellisempiä laukauksia ja syöttöjä sekä olla kärsivällinen kiekon kanssa, ettei heitetä kiekkoa turhaan päätyyn, tms.

Hyvä juttu, että Leijonalauma kohtaa turnauksen edetessä malkineita ja oveja sisältävän Venäjän. Toivottavasti silloin Suomi uskaltaa pelata, eikä vetäydy pelkästi puolustusasemiin.

Toivoa on ja viitteitä paremmasta alkaa näkyä. Toivorikkain mielin kohti tulevaa.

 

[tuuski]

Kohtuuden nimissä Jussi Jokiselle olisi mielestäni annettava samanlainen, vähintään kolmien kisojen mittainen sopeutumis- ja oppimisaika kuin Jaloselle, niin eiköhän se maalikin sieltä vielä tule. Kritisoidaan sitten v 2012 jos ei maaleja ole tullut.

Jos Jussi Jokinen ei tuo näissä kisoissa mitalia, niin potkut maajoukkueesta. Se ei kuitenkaan tämän messiaan kohdalla liene mahdollisuuksien rajoissa.

 

[tosiasia]

Jaa-a. Jalosen Suomi näyttää mielestäni kovasti Dufva kiekolta tällä hetkeltä. Kahdensuunnan pelaamista on selvästi liikaa korostettu hyökkäyksen kustannuksella. Pakistosta tosin löytyy hyvin hyökkäystä tukevaa potentiaalia, mutta hyökkäspässä on aivan liikaa puolustusvoittoisia hyökkääjiä. Kun pelissä vielä varotaan virheitä jatkuvasti ja kikkailut on lähes pannassa tuloksena ei voi olla iso maalisia pelejä.

Turnaus muotoisessa pelaamisessa on toki hyvä saada puolustus heti kuntoon, mutta pitkässä juoksussa, joka osa-alue pitää toimia jos halutaan loppuun asti mennä. Tehoja on helpointa saada parantamalla maalineduspelaamista ja ylivoimaa. Maalinedessä pitää vain voittaa kaksinkamppailut ja ylivoimalla tarvitaan juonikkaita variaatioita. Lisäksi toivoisi että pakiston hyvää hyökkäysten tukemista pystyttäisiin oikeasti käyttämään mm. pitkissä avauksissa. Suomella tuntuu kyllä riittävän polkukoneita joille pitäisi vain antaa mahdollisuus karata läpi vastustajan kankeilta pakeilta.

 

[valkosulka]

J..Kahdensuunnan pelaamista on selvästi liikaa korostettu hyökkäyksen kustannuksella.

Joo-o. Eikun hetki vaan, mitähän tämä tarkoittaa?

.. pelissä vielä varotaan virheitä jatkuvasti ja kikkailut on lähes pannassa ..

Aivan älytöntä että valmennusjohto on kieltänyt kikkailut.

.. joka osa-alue pitää toimia jos halutaan loppuun asti mennä.

Joo-o

Tehoja on helpointa saada parantamalla maalineduspelaamista ja ylivoimaa. Maalinedessä pitää vain voittaa kaksinkamppailut ja ylivoimalla tarvitaan juonikkaita variaatioita.

Joo-o- nykyvalmennus ei näitä kyllä keksisi.

.. Suomella tuntuu kyllä riittävän polkukoneita joille pitäisi vain antaa mahdollisuus karata läpi vastustajan kankeilta pakeilta.

Kerrassaan järkyttävää että ei anneta tähän mahdollisuutta.

Jaloselle kenkää!

Tai siis.. hetki vaan!
Voitto Usasta ja Belarusista osoitti että Jalosen pelikirja ainakin toimii. Jos vielä nuo edellämainitut seikat huomioitaisiin niin sopivalla tuurilla oltaisiin aika lähellä päätyä.

 

[Big Daddy]

Eiköhän tämä ole Jalosen viimeinen kausi maajoukkuevalmentajana. Pelikirjat voi työntää minne lystää. Mistä löytyy seuraava päävalmentaja, jota huippupelaajat kunnioittavat ja kenellä on myös auktoriteettia?

 

[Etelän tähti]

Eiköhän tämä ole Jalosen viimeinen kausi maajoukkuevalmentajana. Pelikirjat voi työntää minne lystää. Mistä löytyy seuraava päävalmentaja, jota huippupelaajat kunnioittavat ja kenellä on myös auktoriteettia?

Turusta löytyy. Maajoukkueen valmentajaksi 2011 syksyllä?

 

[Big Daddy]

Turusta löytyy. Maajoukkueen valmentajaksi 2011 syksyllä?

Ai Jalosella on vielä sopimusta jäljellä. Kummolan lausunnoista on voinut lukea rivien välistä, että Jaloseen ei oltaisi täysin tyytyväisiä. Suikkanen olisi mielestäni hyvä vaihtoehto seuraavaksi päävalmentajaksi. Hyvä pelityyli ym. ja jämäkkä äijä.

 

[valkosulka]

Ai Jalosella on vielä sopimusta jäljellä. Kummolan lausunnoista on voinut lukea rivien välistä, että Jaloseen ei oltaisi täysin tyytyväisiä. Suikkanen olisi mielestäni hyvä vaihtoehto seuraavaksi päävalmentajaksi. Hyvä pelityyli ym. ja jämäkkä äijä.

Minullakaan ei ole mitään Suikkasta vastaan. Aina kun joku valmentaa oman joukkueensa Suomen mestariksi niin tottakai se lisää uskoa tyyppin kykyihin, ja henkilö ansaitseekin näytön paikan, miten maajoukkueessa pärjää. Jos ei vielä ensi kaudella niin ehkä seuraavalla sitten, jos uusia tähtiä ei nouse esiin (kuten Kalpasta esim). Varmaan Rautakorpeakin tarjottaisiin peräsimeen nyt ihan tosissaan, jos muutama viimeinen matsi olisi mennyt keväällä toisinpäin. ;-)

 

[Big Daddy]

Minullakaan ei ole mitään Suikkasta vastaan. Aina kun joku valmentaa oman joukkueensa Suomen mestariksi niin tottakai se lisää uskoa tyyppin kykyihin, ja henkilö ansaitseekin näytön paikan, miten maajoukkueessa pärjää. Jos ei vielä ensi kaudella niin ehkä seuraavalla sitten, jos uusia tähtiä ei nouse esiin (kuten Kalpasta esim). Varmaan Rautakorpeakin tarjottaisiin peräsimeen nyt ihan tosissaan, jos muutama viimeinen matsi olisi mennyt keväällä toisinpäin. ;-)

Kunhan ei vaan Duffaa. Rautakorvella saattaa olla ihan hyvä ja voittavakin puolustukseen perustuva taktiikka, mutta sitä on vaan tylsä seurata. Suikkasen hyökkäävämpi linja on mielestäni paljon viihdyttävämpi.

 

[Freddie Freeloader]

Jos suomalaisia valmentajia ryhdytään kokemuksen ja näyttöjen valossa oikein analyyttisesti pistämään listalle jonoon, niin onhan se ilman muuta selvää, että listan kärjessä on tuolloin Risto Dufva.

Dufvan persoonahan ei vain kaikille kelpaa, mikä on valitettavaa.

 

[yki]

Hyvää tekstiä Jukka Jaloselta! Allekirjoitan kaiken!

 

[dana77]

Jos suomalaisia valmentajia ryhdytään kokemuksen ja näyttöjen valossa oikein analyyttisesti pistämään listalle jonoon, niin onhan se ilman muuta selvää, että listan kärjessä on tuolloin Risto Dufva.

Itseasiassa siinä vaiheessa kun näin tehdään, niin listan kärjessä on Kari Jalonen (tai ihan oikeastaan Hannu Jortikka, mutta hänen näyttöjensä parasta ennen -päivämäärä on mennyt ohi)

Kari Jalosen persoonahan ei vain kaikille kelpaa, mikä nyt ei niin kovin valitettavaa ole.

 

[tant gredulin]

Hyvää tekstiä Jukka Jaloselta! Allekirjoitan kaiken!

- Tässä on kolme kaveria, jotka pitävät itseään hyvinä maalintekijöinä, Jalonen sanoo, mutta ei mainitse nimiä.

Kissa pöydälle, kyllä vaan. Mutta mites suu sitten pannaan, jos ei-mainitut-pelaajat eivät kestäkään 'median painetta'?

 

[Freddie Freeloader]

Itseasiassa siinä vaiheessa kun näin tehdään, niin listan kärjessä on Kari Jalonen (tai ihan oikeastaan Hannu Jortikka, mutta hänen näyttöjensä parasta ennen -päivämäärä on mennyt ohi)

Kari Jalosen persoonahan ei vain kaikille kelpaa, mikä nyt ei niin kovin valitettavaa ole.

Tietysti kolme mestaruutta ykkösenä on enemmän kuin yksi, mutta tässä asiassa jonkunlainen painoarvo on minusta laskettava myös kokemukselle maajoukkueen valmennustehtävissä.