Tami veti täpöillä loppuun saakka. Oikein yllätyin matsin jälkeen Urheilukanavan haastattelussa, kun antoi palaa saman tien. Oli vahvaa vitutusta vielä kropassa ja antoi palaa.
Olisin itse näissä haastatteluissa (varmaan, paskaako minä tiedän kun en ole niissä ollut) vetänyt eri linjalla, mutta pelkästään hienoa että joku antaa palaa. Urheilutoimittajakunta on monessa mielessä ammattitaidotonta ja saa tässä maassa leipänsä aika helpolla. Aika pienellä kompetenssilla ollaan kuitenkin tekemässä sankareita tai sitten potkimassa nivusiin. Ja nyt tarkoitan nimenomaan lajiosaamista.
Tamin valmentajapersoona ärsyttää suunnattomasti valtaosaa suomalaisista ihmisistä, en tiedä miksi, sillä minä olen aina tykännyt kuunnella häntä ihan perkeleesti. Suomessa on ihan riittävästi niitä kavereita, jotka tappion jälkeen tulee täälläkin peräänkuulutettuna nöyränä ja oman pienuutensa tuntevana paikalle. Ei Tami, se on leuka pystyssä loppuun saakka.
Gotta love that guy!
Varmaan löytyy parempia koutseja, mutta minä ihailen tässä maassa aina sellaista ihmistä, joka uskoo itseensä loppuun saakka vaikka tulisi lunta tupaan. Ja näin Tamin tuntuu tekevän.
No, onneksi ei tarvitse pelätä, että tyyli muuttuisi. Toivon, että Tami saa jonkun palkinnon vielä ennen kuin polttaa kynttilänsä loppuun.