Olen pitänyt Tammista tähän asti hieman... noh, "omituisena" tapauksena, mutta tämä sarja avasi minulle sen, että hän on kiekkopersoona isolla K:lla. Vaikka tuo itkunsekainen haastattelu oli pitkälti tappiotunnekuohun värittämä, oli siinä puhdasta asiaa. Tami kritisoi järjestelmää aivan aiheesta. Hyssyttely ei koskaan johda mihinkään, mutta räväkkä kritisointi sentään joskus. Tami käy yhden miehen taistelua, mutta niin vaan täällä jatkiksessakin on avoin liiga saanut kummasti kannatusta - kukaanhan ei enää edes kehtaa tunnustaa olleensa aikanaan suljetun liigan kannalta.
"Monta peliä sä oot pelannu" -lauseen pointin ymmärrän aivan täysin. Helppo täällä jatkiksessa näppäinten välityksellä on noille heitoille naureskella, mutta kun tuon sanoo mies, joka on todellakin työskennellyt lajin parissa jo vuosikymmeniä (useat jatkislaiset ovat syntyneet 1980-luvulla), niin tuollainen heitto asettuu aivan toisenlaiseen valoon. Eri asia tosiaan olisi, jos tuon heittäisi joku 16-vuotias junnu yläasteen välitunnilla.
Joo, Tami ei koskaan ole ollut suosikkivalmentajani, ja Suomestakin löytyy meriiteiltään parempia valmentajia, mutta kovin usein nämä ovat näitä Alataloja, jotka heittävät voiton jälkeen "tää oli vaan yks voitto" -jargoneitaan väsymykseen asti. Ei ihme, jos kiekkoyleisö katoaa lehtereiltä, kun mitään väriä tai räväkkyyttä ei ole.