Tietenkään se ei ole mikään automaatio että olisi saatu parempaa tai edes yhtä hyvää, mutta vastaavala logiikalla jotain keväällä imuroivaa ykkösveskaa ei voi kritisoida, kun ei ole varmuutta että olisi voitu saada parempi.
No ei näissä logiikoissa nyt ole kyllä mitään vastaavaa. Sen sijaan sinun logiikkaasi vastaavasti voitaisiin todeta ettei kalliin ykkösveskan pelaamat nollapelit ole minkään arvoisia, koska ne rahat olisi voitu käyttää johonkin toiseen ja parempaankin huippuveskaan. Tai vaihtoehtoisesti logiikkasi (ja niin monen muun logiikka) on sama kuin katsottaisiin vain maalivahdin päästämiä maaleja. Tyyliin "veska on paska, se päästi yli 100 maalia kauden aikana, ja ihan sama vaikka torjuttujen laukauksien osuus laukauksista olisi 95%, niin maalit lasketaan!"
Jo onko sun datan mukaan muuten mahdotonta, että keväällä kun Hintz ja ykkösketju rupesi toimimaan, niin Aaltonen olisi samalla säilyttänyt syksyn tasonsa?
Ei. Olipa hassu kysymys. Datani mukaan ei ole myöskään mahdotonta, että Micke-Max Åsten iskee pleijaritehot 5+5 ja IFK nostaa kannua kevään päätteeksi. Oliko tässä joku juju mitä halusit osoittaa kysymykselläsi?
Muutenhan sekoitat hieman mallin logiikan.
Jos nyt tällaista yksittäistä tilannetta tuon silmin tarkastellaan, niin logiikkahan menee juurikin niin että pelikaverien suoritus vaikuttaa. Esim. en voi saada syöttöpistettä jos kaveri ei tee maalia. Minun on myös vaikeampi tehdä maali, jos ketjukaverit jakavat huonoja syöttöjä ja pelaavat muuten vaan huonosti. Tästä varmaan ollaan ihan samaa mieltä, kuten myös siitä että tämä pätee pelasinpa hyvin tai huonosti. Hintz ketjuineen ei kai ole juuri Aaltosen kanssa ollut jäällä, joten eihän tuosta tietenkään seuraa, että Aaltosen pistemäärä nousisi heidän hyvän pelinsä seurauksena suoraan.
Ja kuten olen jo lukuisia kertoja sanonut, on Aaltosen kevätkausi ollut selvästi heikompi. Kuitenkin, kun kautta katsotaan kokonaisuutena, ei se ole mikään suorituksen määrittävä tekijä. Joku Ilkka Heikkinenhän mätti alkukaudella hirveän määrän häkkejä lyhyessä ajassa, mutta vaikka varmasti mikään fysiikan laki ei olisi estänyt häntä tekemästä esim. 30 maalia, hyytyi hänen tahtinsa mutta kokonaisuus oli kuitenkin varsin plusmerkkinen. Tällainen vaihtelu kuuluu niin urheilun kuin datankin luonteeseen, eikä ole mitään järkeä odottaa yhdenkään pelaajan pelaavan tehollisesti tai muutenkaan jatkuvasti samanlaisia jaksoja. Tämä tuo myös vaikeutensa sen arviointiin, milloin ns. pelaajan taso on todellisuudessa laskenut. Olemme samaa mieltä siitäkin, että Aaltosen kohdalla on turvallista sanoa hänen pelanneen kevätkauden loppua kohti syksyä selvästi huonommalla tasolla, eikä huonompaa pistetahtia voi laittaa sattuman piikkiin yksittäisiä otteluita lukuunottamatta.
